A

Alkuun

Aaltonen, Esko, Johtajanasema kansanelämässämme. Forssa 1941. 13 s. Erip. Kotiseudusta n:osta 4. Tekijän omistuskirjoitus. [0041]

Aaltonen, Esko, Kansanomaisia ajanmääritystapoja vuorokauden ja viikon puitteissa. 1955. 14 s. Nid. Erip. Kalevalaseuran vuosikirjasta 35. Tekijän omistuskirj. [0045]

Aaltonen, Esko, Kansatieteellinen filmi. Sen tarkoitus, työ ja mahdollisuudet. Hki 1936. 15 s., kuv. Nid. [0042]

Aaltonen, Esko, Kotiseututyön opas. Hki 1948. 132 s. Sid., kuv. Tekijän omistuskirjoitus. [0043]

Aaltonen, Esko, Lounais-Hämeen entisyyttä. Forssa 1953. 184 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0046]

Aaltonen, Esko, Länsi-Suomen yhteismyllyt. Hki 1944. 420 s. Nid., k v. (Kansatieteellinen arkisto VI.) Tekijän omistuskirjoitus. [0044]

Acerbi, Giuseppe, Matka Lapissa v. 1799. Porvoo 1963. 127 s. Numeroitu kappale (51). [0047]

(Agricola, Mikael) Mikael Agricolan kuolemasta 400 vuotta. Muistoviikko 7.-14.4.1957. Juhlaohjelmisto. Toim. Uriel Kailo. Hki 1957. 20 s. Nid. [0048]

Ahlqvist, Aug., De vestfinska språkens kulturord. Hfors 1871. 269 s. Sid. (nähtävästi alkuperäiset kannet). Koulupoikana ostamani kirja. [0052]

Ahlqvist, Aug., Kalevalan karjalaisuus. Hki 1887. 187 s. Sid. [0050]

Ahlqvist, Aug., Muistelmia matkoilta Wenäjällä wuosina 1854-1858. Hki 1859. 263 s. Sid. [0053]

Ahlqvist, Aug., Om möjligheten af ett finskt-ugriskt etymologiskt lexikon och om Donners komparativa ordbok. Hfors 1879. 53 s. Nid. (Öfvertryck från Öfversigt af Finska Vetenskaps-Societetens Förh. 1878-1879.) [0059]

Ahlqvist, Aug., Suomen kielen rakennus. I. Hki 1877. 184 s. Sid. Saatu Artturi H. Virkkusen kirjastosta 1922. [0054]

Ahlqvist, Aug., Uusin Suomalaisen Virsikirjan ehdotus kielelliseltä ja runolliselta kannalta tarkastettuna. Hki 1884. 72 s. Nid. Sisältyy kutsuun kuuntelemaan J.J.F. Peranderin ja E.G. Palménin virkaanastujaisesitelmiä. [0060]

Ahlqvist, August, Die Kulturwörter der westfinnischen Sprachen. Deutsche umgearb. Aufl. Hfors 1875. 314 s. Sid. A.O. Heikelin nimikirj. [0051]

Ahlqvist, August, Läran om verbet i mordvinskans mokscha-dialekt. Ak. afhandling. Hfors 1859. 49 s. Nid. Avaamaton kpl. [0058]

Ahlqvist, August, Tutkimuksia Kalevalan tekstissä ja tämän tarkastusta. Hki 1886. 115 s. Sid. Ostettu A.V. Koskimiehen kirjastosta. [0056]

Ahlqvist, August, Ueber die Sprache der Nord-Ostjaken. Sprachtexte, Wörtersammlung und Grammatik. I. Hfors 1880. 194 s. Nid. Avaamaton kappale. [0055]

Ahlqvist, August: Versuch einer mokschamordwinischen Grammatik nebst Texten und Wörterverzeichniss. St.Petersburg 1861. 214 s. Nahkaselkä. [1736-1738] Sidottu yhteen.

Ahlqvist, August, Wogulische Sprachtexte nebst Entwurf einer wogulischen Grammatik. Hrsg. von Y. Wichmann. Hki 1894. 243 s. Sid. [0061]

Ahlqvist, August: Suomalaisia puhekokeita. Porvoo 1889. 82 s. Nid. [0916]

Ahrens, Eduard, Grammatik der Ehstnischen Sprache Revalschen Dialektes. Reval 1853. Theil 1-2. 173, 138 s. Sid. Leima August Nigel. [0063]

Ahrens, Eduard, Johann Hornung, der Schöpfer unserer Ehstnischen Kirchensprache. Zur Ehrenrettung des Unterdrückten.. Reval 1845. 52 s. Nid. Ostettu Tartossa 1926. Koskematon kpl. [0062]

Ahtia, E.V. Karjalan kielioppi. Äänne- ja sanaoppi. Suojärvi 1936. 144 s. Sid. Kanteen liimattuna L. Kettusen ja E.V. Ahtian polemiikkia Uudessa Suomessa 29.4.1939. [0064]

Ahven, Heino, Emakeele Selts. Lühiülevaade minevikust ja tänapäevast. Tallinn 1970. 38 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0080]

Airila, M. - Yrjö Paalanen, Oma kieli. 10. painos. Porvoo 1951. 160 s. Sid. [0067]

Airila, M. ja K. Cannelin, Vierasperäiset sanat. Ääntämisen ja oikeinkirjoittamisen ohjeluettelo. Hki 1920. 143 s. Sid. [0073]

Airila, M., Nykysuomen sanakirja ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran johtokunta. Hki 1939. 7 s. Nid. Mielenkiintoinen harvinainen painotuote, jossa Nykysuomen sanakirjan ent. päätoimittaja yrittää puolustautua saamaansa arvostelua vastaan. [0075]

Airila, M., Pronominit. Avec un résumé francais. Hki 1940. 14 s. Nid. Erip. Virittäjästä 1940. [0076]

Airila, M., Suomenkielen lauseoppi oppikoulujen ja seminaarien tarpeeksi. Porvoo 1926. 62 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0072]

Airila, M., Suomenkielen oikeinkirjoitusoppi oppikoulujen ja seminaarien tarpeeksi. 4. painos. Porvoo 1930. 51 s. Nid. [0069]

Airila, M., Suomenkielen oikeinkirjoitusoppi oppikoulujen ja seminaarien tarpeeksi. Jyväskylä 1920. 47 s. Nid. [0068]

Airila, M., Suomenkielen oikeinkirjoitusoppi oppikoulujen ja seminaarien tarpeeksi. 8. painos. Porvoo 1943. 51 s. Nid. [0070]

Airila, M., Suomenkielen äänne- ja sanaoppi. Porvoo 1928. 48 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0071]

Airila, M., Vatjan kielen taivutusoppi. I. Nominien taivutus. Hki 1934. 55 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä LXXXVII.) [0078]

Airila, M., Viron kielen oratio obliqua'sta. Hki 1933. 60 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä LXXXVI.) Täynnä kilpahakijan Aarni Penttilän valitustaan varten toteamien virheiden merkintöjä. [0077]

Airila, M., Äännehistoriallinen tutkimus Herra Martin maanlainsuomennoksen kielestä. Hki 1914. 78 s. Sid. yhteen F.L. Petanderin ja Elsa Lindströmin tutkimusten kanssa. [0005]

Airila, M., Aimo Turunen, Jussi Rainio, Vepsän opas. Hki 1945. 90 s. Nid. Yrjö Kivimiehen omistuskirjoitus. [0074]

Airila, Martti, Johdatusta kielen teoriaan. I. Sanain merkityksen muuttuminen. Porvoo 1940. 170 s. Nid. [0066]

Airila, Martti, Äännehistoriallinen tutkimus Herra Martin maanlainsuomennoksen kielestä. Hki 1914. 78 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä XLV.) [0079]

Airila, Martti, Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta. Hki 1912. 252 s., kuval., karttal. Sid. Kanteen liimattuna M. Airilan "Onko henkistyä hyväksyttävä muoto? (Uusi Suomi 23.7.1944, sunnuntailiite.) [0065]

Akiander, Matthias, Theses, Epistolam ad Titum novamque ejus versionem fennicam reactantes ... pro venia, Examen subeundi pastorale .. Hforsiae 1848. 25 s. Nid. Nimikirjoitus C.C. Stenius. [0082]

Ala-Pappila, Kalle, Yhtä ja toista Kiikan menneisyydestä. Satakunnan Kansa n:o 140, 1963. Lehtileike. [0094]

Alava, V., Vatjalaisia häätapoja. Häälauluja ja -itkuja. Hki i.pv. 76 s. (Vähäisiä kirjelmiä XLII.) [0011]

Alhoniemi, Alho, Über die Funktionen der Wohin-Kasus im Tscheremissischen. Turku 1967. 375 s. Nid. Aus: Mémoires de la Soc. Finno-ougrienne 142. Tekijän omistuskirjoitus. [0085]

Alhoniemi, Alho, Über die Funktionen der Wohin-Kasus im Tscheremissischen. Hki 1967. 375 s. Nid. Aus: Mémoires de la Soc. Finno-ougrienne 142. [0086]

Alvre, Paul, On the Baltic-Fennic dative. Tallinn 1967. 12 s. Nid. Off-print from Soviet Fenno-ugric Studies III. Tekijän omistuskirjoitus. [0084]

Aminoff, Torsten Gustav, Etelä-Pohjanmaan kielimurteesta tutkimus. Yli-opistollinen väitöskirja. Hki 1871. 68 s. Nid. [0087]

Andelin, A., Enare-lappska språkprof med ordregister. 1860. 124 s. Sidottu yhteen [0438,0439,0440]. A.V.Koskimiehen kirjastosta. Andelinin kirjassa hyvin paljon A.V.Kn muistiinpanoja. [0440]

Anderson, Nicolai, Studien zur Vergleichung der indogermanischen und finnisch-ugrischen Sprachen. Dorpat 1879. 321 s. Nid. [0088]

Andersson, Theophil, Den inre omflyttningen. I. Norrland. Ak. afhandl. Malmö 1897. 59, XXV s. Nid. [0089]

Angere, Johannes, Die russisch-jukagirischen Berührungen. I.pp. 1960. 14 s. Nid. Aus: Zeitschrift für slavische Philologie XXIX. [0091]

Angere, Johannes, Die uralo-jukagirische Frage. Ein Beitrag zum Problem der sprachlichen Urverwandtschaft. Stockholm 1956. 242 s. Nid. [0090]

Anttila, Veikko, Järvenlaskuyhtiöt Suomessa. Hki 1967. 360 s. Nid. Kansatieteellinen arkisto 19. [0092]

Anyanyelvi müveltségünk. A pécsi nyelvmüvelö konferencia anyaga. Szerkesztette Benkö Loránd. Budapest 1960. 349 s. Sid. [0093]

Appelgren, Hjalmar, Svenskarnes inflyttning i Finland. Hfors 1897. 13 s., kuv. Nid. Ur: Finskt Museum 1897. [0096]

Appelqvist, Walter, Emanuel Kanajärvi. Kirjamies ja korvenraivaaja. Hki 1964. 78 s., kuval. Nid. (Otavan joulukirja 1964.) [0095]

Ariste, Erna, Hiiumaa luigejahist ja veelindude pettekujudest. Tartu 1934. 6 s., kuv. Separatum: Eesti rahva muuseumi aastaraamat IX. [0146]

Ariste, P., Eesti keele foneetika. Tallinn 1953. 132 s. Sid. [0145]

Ariste, P., Lõuna-Eesti villavakmine. Tartu 1939. 15 s. Nid. Separatum: Eesti rahva muuseumi aastaraamat XIV. Tekijän omistuskirjoitus. [0140]

Ariste, P., Muutamia vatjalaisia arvoituksia. I. pp. 1964. 5 s. Nid. Erip.: Kalevalaseuran vuosikirja 44. [0133]

Ariste, P., Über die früheste Entwicklungsstufe der ostseefinnischen Sprachen. Ipp. 1961. 7 s. Nid. Separaat: Eesti NSV Teaduste Akadeemia toimetised. [0105]

Ariste, P., Über die Sprache der finnischen Zigeuner. Tartu 1938. 16 s. Nid. Õpetatud Eesti Seltsi aastaraamatust 1938. Tekijän omistuskirjoitus. [0103]

Ariste, P., Vepsa muinasjutte. I pp. ja pv. 20 s. [0124]

Ariste, Paul, 6 separata. Eesti Keel 1928-1935. Tartu. Useissa tekijän omistuskirjoitus. [0126 - 0131]

Ariste, Paul, 7 separata. Sovetskoe finnougrovedenie 1965-1967. Eräissä tekijän omistuskirjoitus. [0116 - 0122]

Ariste, Paul, Eesti b,d,g ja k,p,t suhteist. Tartu 1937. 4 s., kuv. Separatum: Õp.Eesti Seltsi toimetused XXX. [0135]

Ariste, Paul, Eesti keele hääldamine. Tartu 1939. 95 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0155]

Ariste, Paul, Eesti keelt rootsiaegsete kohtute protokollidest. Avec un résumé. Tartu 1936. 22 s. Nid. (Eesti Keele Arhiivi toimetised nr. 6.) [0110]

Ariste, Paul, Eesti sulghäälikult k,p,t ja b,d,g. With en English summary. Tartu 1934. 23 s., kuval. (Akadeemilisen Emakeele Seltsi toimetised XXVI.) Tekijän omistuskirjoitus. [0141]

Ariste, Paul, Eesti-rootsi laensõnad eesti keeles. Mit einem Referat: Die Estlandschwedischen Lehnwörter in der estnischen Sprache. Tartu 1933. 150 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus [0104]

Ariste, Paul, Eesti-rootsi laensõnadest. With a summary: Esto-swedish loanwords. Tartu 1939. 23 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0099]

Ariste, Paul, Estlandschwedische folkloristische Miscellen. Tartu 1941. 11 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0100]

Ariste, Paul, Etümoloogilisi märkmeid. I,II. Tartu 1940. 26, 8 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0139]

Ariste, Paul, Georg Mülleri saksa laensõnad. With a summary: The German loanwords of Georg Müller. Tartu 1940. 62 s. Nid. [0097]

Ariste, Paul, Hebräische Wörter im Estnischen. Berlin 1965. 8 s. Separatum: Beiträge zur Sprachwissenschaft, Volkskund und Litteraturforschung. [0147]

Ariste, Paul, Heliline ja helitu h eesti keeles. Tartu 1938. 9 s. Separatum: Eesti Keel 1938. [0153]

Ariste, Paul, Hiiu murrete häälikud. With a Summary: The sounds of the Hiiumaa dialects. Tartu 1939. 295 s., kuv. Hiiu murrete häälikute kvantiteedist. Mit einem Referat: Über die Quantität der Laute in den Dialekten von Hiiumaa. Tartu 1941. 80 s. Murdenäiteid Pühalepa kihelkonnast. Tartu 1939. 63 s. Sidottu yhteen. Tekijän omistuskirjoitus. [0149-0151]

Ariste, Paul, Hiiu penik - pennik. Tartu 1934. 7 s., kuv. Separatum: Eesti rahva muuseumi aastaraamat IX. Tekijän omistuskirjoitus. [0143]

Ariste, Paul, Huulte võnkehäälik eesti keeles. With a summary: The labial vibrant in Estonian. Tartu 1935. 16 s., kuv. Nid. (Eesti Keele Arhiivi toimetised nr. 2.) [0109]

Ariste, Paul, Juut eesti rahvausus. Tartu 1932. 44 s., kuv. Nid. Separatum: Eesti Kirjandus 1932. [0138]

Ariste, Paul, Laiuse mustlased. Mit einem Referat: Die Laiuse-Zigeuner. Tartu 1940. 26 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0102]

Ariste, Paul, Lisiä karjalaisen kirjallisuuden historiaan. Hki 1938. 6 s. Erip.: Virittäjä 1938. [0142]

Ariste, Paul, Mots étrangers en allemand balte. Hki 1937. 8 s. Nid. Separatum: Neuphilologische Mitteilungen XXXVIII. [0134]

Ariste, Paul, Murdenäiteid Pühalepa kihelkonnast. Mit einem Referat: Dialektproben aus dem Kirchspiel Pühalepa. (Eesti Keele Arhiivi toimetised nr. 16.) [0107]

Ariste, Paul, Mustlas-sõnu eesti keeles. With a summary: Some gipsy loanwords in Estonian. Tartu 1935. 11 s. Nid. (Eesti Keele Arhiivi toimetised nr. 3.) [0108]

Ariste, Paul, Nook. Tartu 1930. 26 s. Nid. Separatum: Eesti Kirjandus 1930. [0132]

Ariste, Paul, Ojamaa — det estniska namnet på Gotland. Tartu 1937. 4 s. Separatum: Svio-Estonica 1937. [0136]

Ariste, Paul, Om lånorden i runödialekten. Tartu 1940. 4 s. Separatum: Akad.Rootsi-Eesti Seltsi aastaraamat 1939. [0137]

Ariste, Paul, Ortnamnen i Pühalepa och Reigi socknar på Dagö. Tartu 1938. 57 s. Ur: Akad. Rootsi-Eesti Seltsi aastaraamat. Tekijän omistuskirjoitus. [0125]

Ariste, Paul, Sõna sõna kõrvale. Paul Ariste teaduslikust tegevusest. Tallinn 1965. 128 s., kuv. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. Kannessa Paul Aristen uudenvuodentervehdys 1964. [0113]

Ariste, Paul, Soome mustlaste kohanimed. With a summary: The place-names of the Finnish gipsies. Tartu 1940. 18 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0101]

Ariste, Paul, Two old vocabularies of the Votic language. Tartu 1936. 40 s., kuval. Nid. Separatum: Õpetatud Eesti Seltsi aastaraamat 1935. [0156]

Ariste, Paul, Über wotische Ortsnamen. I. pp. ja pv. 7 s. Nid. Separatum. Congressus sec. intern. fenno-ugristarum 1965. [0114]

Ariste, Paul, Vadja keelenäiteid. Tartu 1941. 92 s., kuv. Nid. Acta et commentationes univ. Tartuensis B XLIX 6. [0144]

Ariste, Paul, Vadja kohanimedes. I pp. ja pv. 16 s. Nid. [0123]

Ariste, Paul, Vadja rahvakalender. Tallinn 1969. 158 s., kuv. Sid. [0152]

Ariste, Paul, Vadjalaste laule. Tallinn 1960. 86 s. Sid. (Emakeele Seltsi toimetised nr.3.) Tekijän omistuskirjoitus. Esilehteen liimattu L. Postin kirjoitus Uudessa Suomessa P. An 60-vuotispäivänä. [0111]

Ariste, Paul, Vatjalainen ma kehtaB. Hki 1967. 3 s. Separatum: Virittäjä 1967. [0148]

Ariste, Paul, Vdja muinasjutte. Tallinn 1962. 119 s. Sid. (Emakeele Seltsi toimetised nr.4.) Tekijän omistuskirjoitus. Kanteen liimattu kutsu P. An 60-vuotispäivän johdosta järjestetyille juhlille. [0112]

Ariste, Paul, Vene keele hääldamine. Tartu 1941. 80 s., kuv. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0154]

Ariste, Paul, Welche Sprache spricht die ostseefinnische Bevölkerung in Vaipooli? Hki 1968. 8 s. Nid. Separatum SUST 145. [0115]

Ariste, Paul, Wotische Sprachproblem. Tartu 1935. 85 s. Nid. (Eesti Keele Arhiivi toimetised nr. 4.) [0106]

Asp, Erkki, Lappalaiset ja lappalaisuus. Deutsches Referat. Turku 1965. 270 s. Nid. (Turun yliopiston julkaisuja C:2.) Tekijän omistuskirjoitus. [0158]

Asszony-unokája. Vogul népmesék /= Vogulilaisia kansansatuja/. Ford. Gulya János. Budapest 1959. 188 s., kuv. Sid. [0157]

Astala, Keijo, Ä-alkuisen kirjaintennimibarbarismin synnystä ja levittäjistä Suomessa. Mikkeli 1963. 12 s. Nid. [0159]

Átányi István, A lapp melléknevek attributiv-predikativ alakpárjainak kérdésehéz. Budapest 1942. (Finnugor értekezések 6.) Tekijän omistuskirjoitus. [0160]

Átányi István, Kahden vanhimman tunnetun lappalaisen runon vaikutus maailmankirjallisuuteen. Hki 1941. 14 s. Nid. Separatum: Virittäjä 1941. Tekijän omistuskirjoitus. Lukuisia tekijän tekemiä korjauksia. 0162]

Átányi István, Marcus Wödike magyargrönlandi nyelvhasonlitása 1746-ból. Budapest 1941. 14 s. Nid. Separatum: Nyelvtudoma'nyi Köslemények LI. Tekijän omistuskirjoitus. [0161]

B

Alkuun

Bai`c´ura, U.S., Experimentalphonetische Beiträge zur Untersuchung des Wortakzentes des Kasan-tatarischen. Budapest 1955. 16 s. Separatum: Acta Linguistica. [0409]

Bakó Elemér és Sovijärvi, Antti Adalékok a magyar és finn nyelv i-í, u-ú, ü-ü hangjainak fiziológiaiakusztikai összehasonlitásához. Budapest 1940. 20 s. Nid. A Magyar Nyelvtudományi Társaság kiadványai 55. Tekijän omistuskirjoitus. [0165]

Bakó Elemér, A finn népkutatás mint korszeszerü szellemi honvédelem. Kecskemét 1940. 5 s. Separatum: Hajnalodik 1940. Tekijän omistuskirjoitus. [0169]

Bakó Elemér, A finn népnyelvkutatás. Debrecen 1939. 33 s. Nid. A debreceni tudományegyetem magyar népnyelvkutató intézetéböl 4. Tekijän omistuskirjoitus. [0167]

Bakó Elemér, A nagysárréti népnyelv beszélt magánhangzóinak fiziológiai tulajdonságai. Budapest 1943. 31 s. Nid. A Magyar Nyelvtud. Társásag kiadványai 66. Tekijän omistuskirjoitus. [0168]

Bakó Elemér, A népnyelvi gyüjtés és anyagrendezés módszere. Debrecen 1943. 112 s. Nid. A debreceni tudományegyetem magyar népnyelvkutató intézetének kiadványai 19. Tekijän omistuskirjoitus. [0164]

Bakó Elemér, Hangtani tanulmányok. Debrecen 1937. 63 s., kuval. Nid. Acta instituti paed. collegii Debreciniensis. Tekijän omistuskirjoitus. [0163]

Bakó Elemér, Hányféle h hang van a magyarban? Budapest 1937. 8 s. Nid. Separatum: Magyar Nyelv XXXIII. Tekijän omistuskirjoitus. [0166]

Balassa József, Az iró és a nyelvhelyesség. Budapest 1933. 7 s. Separatum: Nyugat 1933. [0170]

Balassa,J. - L.Palóczy: Ungarisch. Brief 1-36, Beilagen. 1914. Kokovaateside. [2723]

Balázs János, Sylvester János és kora. Budapest 1958. 473 s., kuv., kuval. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0171]

Bárczi G., La Toponymie hongroise du moyen age. Budapest 1960. 18 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0178]

Bárczi G., Les mots d'emprunt vieuxfrancais en hongrois... Cluj 1958. 9 s. Separatum: Mélanges linguistiques offerts à Emil Petrovici. Tekijän omistuskirjoitus. [0181]

Bárczi G., Zum Sprachgeschehen der urungarischer Zeit. Budapest 1963. 21 s. Nid. Separatum: Congr.intern.fennougristarum Budapestini 1960. Tekijän omistuskirjoitus. [0182]

Bárczi Géza - Benkö Loránd - Berrár Jolán, A magyar nyelv története. Budapest 1967. 600 s. Sid. [0173]

Bárczi Géza, A magyar nyelv életrajza. Budapest 1965. 462 s. Sid. [0172]

Bárczi Géza, A magyar szókincs eredete. 2.kiad. Budapest 1958. 188 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0177]

Bárczi Géza, Bevezetés a nyelvtudományba.3.kiad. Budapest 1957. 142 s. Tekijän omistuskirjoitus. [0176]

Bárczi Géza, L'anthroponymie hongroise du Moyen Age. Firenze-Pisa 1961. 16 s. Nid. Separatum: Atti e Memorie del VII Congr.Intern. di Scienze Onomastiche. Tekijän omistuskirjoitus. [0179]

Bárczi Géza, Magyar hangtörténet. 2., bövitett kiad. Budapest 1958. 196 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0175]

Bárczi Géza, Magyar történeti szóalaktan.I. Budapest 1958. 67 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0174]

(Bárczi Géza) Tanulmányok a magyar nyelv életrajza köréböl. Szerkeztette Benkö Lorand. 384 s., kuval. Nid. Nyelvtudomanyi értekezések 40. [0206]

Bárczi Géza, Zur Geschichte der finnischugrischen Verschlusslaute in urungascher Zeit. Hki 1962. 16 s. Nid. Separatum: MSFOu. 125. Tekijän omistuskirjoitus. [0180]

Becker, Reinhold von, Finsk Grammatik. Åbo 1824. XII, 272 s. Sid. Nimikirj.: J.E.A.Grönblad. [0183]

Beiträge zur Kunde Estlands. Bd XX,H.5. Tallinn 1936. 50 s. Nid. Sisältää mm.: E.Kobolt: Zur Orthographie des ältesten estnischen Buches. 25 s. [1165]

Beiträge zur Kunde Estlands. Bd.18:2. Reval 1933. 48 s. Nid. Sisältää mm.: H. Laakmann: Zur Geschichte Heinrichs von Lettland und seiner Zeit. [1350]

Beke Ö., Belits'ja sistema valjuty u mari. Budapest 1951. 10 s. Separatum: Acta Linguistica I. Tekijän omistuskirjoitus. [0191]

Beke Ö., Die Kollektivzahlwörter im Tscheremissischen. Tartu 1935. 9 s. Separatum: Sitzungsber. der Gel. Estnischen Ges. 1932. Tekijän omistuskirjoitus. [0193]

Beke Ö., Nomen und Verbum. Budapest 1960. 13 s. Separatum: Acta Linguistica X. Tekijän omistuskirjoitus. [0187]

Beke Ö., Tscheremissische Texte. Bd I,III,IV. Budapest 1957-1961. 692, 515, 540 s. Sid. [0184]

Beke Ö., Vozniknovenie padezei v indoevropeiskih i finno-ugorskih jazykah. Budapest 1956. 16 s. Nid. Separatum: Acta antiqua IV. Tekijän omistuskirjoitus. [0192]

Beke Ö., Zu den tschuwassischen Lehnwörtern der tscheremissischen Sprache. Hki i.pv. 9 s. Separatum: SUST LXVII. Tekijän omistuskirjoitus. [0201]

Beke Ö., Zur Geschichte der finnisch-ugrischen s-laute. Hki 1934. 45 s. Nid. Separatum: FUF XXII. Tekijän omistuskirjoitus. [0200]

Beke Ö., Zur Geschichte des uralischen und indoeuropäischen Duals. Budapest 1957. 18 s. Nid. Separatum: Acta antiqua V. Tekijän omistuskirjoitus. [0189]

Beke Ö., [Zur Geschichte...] Sama unkariksi. 1956. 18 s. Separatum: A MTA nye1v- és irodalomtud. osztályának közleményei X. Tekijän omistuskirjoitus. [0190]

Beke Ödön, Cseremisz Nyelvtan. Budapest 1911. 384 s. Nid. Finnugor füzetek 16. [0186]

Beke Ödön, Dunántúli tárgy- és eszköznevek. Szombathely 1943. 35 s. Nid. Separatum: Dunántúli Szemle. [0195]

Beke Ödön, Élet a halál után. Budapest 1936. 6 s. Separatum: Libánon. Tekijän omistuskirjoitus. [0199]

Beke Ödön, Finnugor határozós szerkezetek. Budapest 1914. 117 s. Nid. Finnugor füzetek 18. [0188]

Beke Ödön, Népetimológia a magyar növénynevekben. Szombathely 1936. 20 s. Nid. Separatum: Vasi Szemle III. Tekijän omistuskirjoitus. [0202]

Beke Ödön, Régi és ritka szavak Dunántúl. Szombathely 1941-2. 70 s. [0196]

Beke Ödön, Volksdichtung und Gebräuche der Tscheremissen (Maris). Bd I. Budapest 1951. 360 s. Sid. [0185]

Beke Ödön, Linde. Berlin u. Leipzig i.pv. 3 s. Separatum: Indogerm. Forschungen LIV. [0203]

Beke Ödön, Budenz József. Der Mensch und der Pädagog. Budapest 1960. 6 s. Tekijän omistuskirjoitus. [0198]

Beke Ödön, Budenz József. Budapest 1957. 5 s. Separatum: Magyar Tudomány. Tekijän omistuskirjoitus. [0197]

Beke, Ö., A magyar állat- és növénynevek történetéhez. Pécs i.pv. 27 s. Nid. Separatum: Balassa-emlékkönyv. Tekijän omistuskirjoitus. [0194]

Benkö Loránd, A magyar irodalmi irásbeliség a felvilágosodás korának elsö szakaszában. Budapest 1960. 548 s. Sid. [0205]

Berg, Julius Immanuel, Vaticinia Joelis. Diss.acad. Hforsiae 1839. 25 s. Yhteissiteessä Fennica, joka on peräisin A.V.Koskimiehen kirjastosta. Kannessa Uuden Suomettaren leike vuodelta 1895, jossa Cajanuksen tunnetun virren "Etkös ole ihmisprk" selitystä, sekä eräitä muistiinpanoja. [0378]

Bergsland, Samisk grammatikk med øvelsesstykker. Sarpsborg 1961. 126 s. Sid. [1285]

Bergroth, Kersti, Suomennostyö - oma taidelaji. 1955. 6 s. Kirjakerho, muutamia irtosivuja. [0214]

Bergsland, Knut, Finsk-ugrisk og almen språkvitenskap. Oslo 1949. 13 s. Separatum: Norsk Tidskrift for Sprogvidenskap XV. Tekijän omistuskirjoitus. [0212]

Bergsland, Knut, Konrad Nielsen. I.pp. ja pv. 3 s. Separatum: Norsk Tidskrift for Sprogvidenskap XVII. [0204]

Bergsland, Knut, Omkring my s toboi "vi med deg" (du og jeg), osv. Oslo 1947. 12 s. Separatum: Festskrift til Olaf Broch. Tekijän omistuskirjoitus. [0213]

Bergsland, Knut, Røros-lappisk grammatikk. Oslo 1946. 312 s. Nid. Instituttet for sammenlignende kulturforskning. Skrifter XLIII. Tekijän omistuskirjoitus. [0209]

Bergsland, Knut, Sauvageot: Esquisse de la langue finnoise. Haarlem 1948. 2 s. Separatum: Lingua I. [0211]

Bergsland, Knut, Steinitz: Geschichte des finnisch-ugrischen Vokalismus. I.pp. 1944. 6 s. Separatum Acta Linguistica IV. Tekijän omistuskirjoitus. [0210]

Berrár Jolán, Magyar történeti mondattan. Budapest 1957. 192 s. Nid. [0215]

Bibal daihe Passe Cala. Oslo 1925. 1119, 373, X s. Sid. [1279]

Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. Häftet 24. Hfors 1875. 149 s. Nid. Sisaltää mm: O.Donner, Om finnarnes forna boningsplatser i Ryssland. [0338]

Blom, Kaisu: Nakkilan pitäjän kylien ja asumusten nimet. Vammala 1929, 96 s. [1739]
Blomstedt, Oskar, Halotti beszéd ynnä sen johdosta vertailevia tutkimuksia unkarin, suomen ja lapin kielissä. Hki 1869. 215 s. Nid. [0216]

Blomstedt, Oskar, Suomen verbien vi eli pi päätteestä tutkimus. Yli-opistollinen vaitös-kirja. Hki 1869. 40 s. [0217]

Boller, Die Conjugation in den finnischen Sprachen. Wien 1854. 179 s. Sid. Sitzungsber. der phil.-hist. Classe der Ak.d.Wiss. XIII,XIV. [0218]

Book, A.Th., Vanhankansan tapoja ja taikoja y.m. sivistyshistoriallisia pikkutietoja Keski-Hämeestä 1800-luvulta. Hämeenlinna 1912. 92 s. Nid. [0233]

Borenius, Aksel ja Julius Krohn, Kalevalan esityöt. I-III. Hki 1891-1895. 88,180,415 s. Sid. [0219]

Brax, Pekka, Pohjois-Savon kielimurteesta. Hki 1889. 30 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä VIII.) [0031]

Bubrih, D.V. Pribaltiisko-finskoe jazykoznanie. K 70-letiju D.V.Bubriha. Leningrad 1961 135 s., kuval. Nid. [0220]

Budenz József Finn nyelvtan. Atdolgozta Szinnyei József. 9.kiad. Budapest 1926. 71 s. Finnugor kézikönyvek 1. [0221]

Budenz József Máté evangélioma moksamordvin nyelven. Bevezetéssel és szójegyzékkel közölt -. Budapest 1881. 84 s. Nid.Ugor füzetek 4. Separatum: Nyelvtud. Közlemények 16. [0222]

Budenz József és Halász Ignácz, Zürjén nyelvmutatványok. Budapest 1883. 87 s. Ugor füzetek 2. [0230]

Budenz József, Az ugor nyelvek összehasonlitó alaktana. Budapest 1884. 391 s. Separatum: Nyelvtud.Közlemények 18. [0227]

Budenz József, Felelet. Nyelvészeti észrevételek Vámbéry Armin A magyarok eredete cz. munkájára. N. 1883. 107 s. Ugor füzetek VI. [0229]

Budenz, Jos., Ueber die Verzweigung der ugrischen

Sprachen. Göttingen 1879. 68 s. Separatum: Beiträge zur Kunde d. indogerm. Sprachen IV. [0224]

Budenz, Jos., Ugrische Sprachstudien.I-II. Pest 1869-1870. 60, 70 s. [0223]

Budenz-album. Budenz-album. Budapest 1884. 321 s.,kuval. Sid. [0228]

Bussenius, Arno, Zur ostseefinnischen Morphologie: Stammesalternation im Ostseefinnischen. Berlin 1939. 117 s. Nid. Ungarische Bibliothek. Erste Reihe 24. [0232]

C

Alkuun

Cannelin, K ., Kieliopas. Ohjeita suomenkielen käyttajille. 4.painos. Porvoo 1931. Nid. [0237]

Cannelin, Knut, Finska språket. Grammatik och ordbildningslära. Hfors 1932. 280 s. Nid. [0238]

Cannelin, Knut, Tutkimus Kemin kielimurteesta. Hki 1888. 119 s. Sid. [0006]

Castrén, M.A., De affinitate declinationum in lingua Fennica, Esthonica et Lapponica. Hforsiae 1839. 67 s. Siteessä: Opera. [0240]

Castrén, M.A., De affixis personalibus linguarum Altaicarum. Hforsiae 1850. 76 s. Yhteissiteessä: Opera. [0244]

Castrén, M.A., De nominum declinatione in lingua Syrjaena. Hforsiae 1844. 22 s. Yhteissiteessä: Opera. [0243]

Castrén, M.A., Elementa grammatices Syrjaenae. Hfors 1844. 169 s. Yhteissiteessä: Opera. [0241]

Castrén, M.A., Elementa grammatices Tscheremissae. Kuopio 1845. 75 s. Yhteissiteessä: Opera. [0242]

Castrén, M.A., Minnestal öfver -. Hållet af Gabriel Geitlin. 43 s. Yhteissiteessä: Opera. [0245]

Castrén, M.A., Nordiska resor och forskningar. Bd 1-6. Hfors 1853-70. Sid. [0239]

Castrén, M.A., Samojedische Volksdichtung. Hrsg.von T.Lehtisalo. Hki 1940. XXV, 350 s. Nid. Suom.-ugr. Seuran toim.LXXXIII. [0236]

Castrén, M.Alexander, Versuch einer jenissei-ostjakischen und kottischen Sprachlehre. Petersburg 1858. 264 s. Nid. [0234]

Castrén, M.Alexander, Versuch einer ostjakischen Sprachlehre. 2.Aufl. St.Petersburg 1858. 125 s. [0235]

Castrenianum. Forschungszentrum für Fennistik und Finnougristik. Hki 1965. 56 s., kuv. Nid. [0250]

Collinder, Björn, 25 separata 1933-1968. Useita tekijän omistuskirjoituksia. [0257-0281]

Collinder, Björn, A lappok. Hki 1941. 48 s. Nid. [0288]

Collinder, Björn, Comparative Grammar of the Uralic Languages. Uppsala 1960. 419 s., karttal. Sid. A Handbook of the Uralic Languages III. Tekijän omistuskirjoitus. [0253]

Collinder, Björn, Das Alter der Vokalharmonie in den uralischen Sprachen. Uppsala 1941. 30 s. Separatum: Språkvetenskapl. Sällskapets i Uppsala Förhandl. [0301]

Collinder, Björn, Die urgemanischen Lehnwörter im Finnischen. Uppsala 1932. 253 s. Nid. Skrifter utg.av Humanistiska Vetenskaps-Samfundet i Uppsala 28:1. II. Supplement und Wortindex. Uppsala 1941. 52 s. Nid. [0317]

Collinder, Björn, Ein indoeuropäisches Wohllautsgesetz. Uppsala 1943. 12 s. Separatum: Språkvetenskapl. Sällskapets i Uppsala Förhandl. Tekijän omistuskirjoitus. [0300]

Collinder, Björn, Ein vereinfachtes Transskriptionssystem. Uppsala 1958. 35 s. Nid. Separatum: Språkvetensk. Sällskapets i Uppsala Förhandl. Tekijän omistuskirjoitus. [0306]

Collinder, Björn, Einige Grundbegriffe der Lautlehre. Uppsala 1930. 30 s. Separatum: Språkvetenskapl. Sällskapets i Uppsala Förhandl. [0310]

Collinder, Björn, Fenno-ugric Vocabulary. Uppsala 1955. 212 s. Sid. [0255]

Collinder, Björn, Finland i dag. Finskan som kulturspråk. Stockholm 1942. 67 s. Nid. [0294]

Collinder, Björn, Finsk Läsebok. Uppsala 1936. 249 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0283]

Collinder, Björn, Finsk läsebok. III. Ordbok. Uppsala 1937. 110 s. Sid. [0284]

Collinder, Björn, Finska och lapska språken i Sverige. Uppsala 1939. 18 s. Separatum: Saga och Sed. Tekijän omistuskirjoitus. [0282]

Collinder, Björn, Hat das Uralische Verwandte? Uppsala 1965. 70 s. Nid. Separatum: Acta Soc.Ling.Ups.1:4. [0305]

Collinder, Björn, Indo-uralische Nachlese. Uppsala 1943. 6 s. Separatum: Språkvetensk. Sällskapets i Uppsala Förhandl. Tekijän omistuskirjoitus. [0297]

Collinder, Björn, Indo-uralisches Sprachgut. Uppsala 1934. 116 s. Nid. Uppsala univ.årsskrift 1934:1. [0316]

Collinder, Björn, Introduktion till de uraliska språken. Stockholm 1962. 219 s. Nid. [0256]

Collinder, Björn, Joukko alakertoja ja B.C:ia koskevia paloja. [0331]

Collinder, Björn, Jukagirisch und Uralisch. Uppsala 1940. 143 s. Nid. Uppsala univ. årsskrift 1940:9. Tekijän omistuskirjoitus. [0315]

Collinder, Björn, Kortfattad finsk lärobok för självstudier. Uppsala 1940. 99 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0285]

Collinder, Björn, Kortfattad finsk lärobok för självstudier. 2.uppl. Uppsala 1940. 97 s. Nid. [0286]

Collinder, Björn, La parenté linguistique et le calcul des probabilités. Uppsala 1947. 24 s. Nid. Separatum: Språkvetenskapliga Sällskapets i Uppsala Förh. [0290]

Collinder, Björn, Lappische Sprachproben aus Härjedalen. Uppsala 1942. X, 104 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0291]

Collinder, Björn, Lappisches Wörterverzeichnis aus Härjedalen. Uppsala 1943. 109 s. Nid. Separatum: Uppsala univ. årsskr. 1943:1. [0313]

Collinder, Björn, Lautlehre des Waldlappischen Dialektes von Gällivare. Hki 1938. 181 s. Nid. SUSToimituksia LXXIV. [0292]

Collinder, Björn, Lautlehre und Phonologismus. Copenhagen 1936. 6 s. Separatum: IV. Congr.Lingu. [0307]

Collinder, Björn, Modersmålets vård. Lund 1970. 12 s. Separatum: Saga och Sed 1969. [0304]

Collinder, Björn, Peculiarities of the Usage of Michael Agricola, the earliest Finnish Writer. Lund 1951. 14 s. Separatum: Pühendusteos Johannes Aavikule. [0309]

Collinder, Björn, Proto-Lappish and Samoyed. Uppsala 1954. 26 s. Nid. Separatum: Språkvetenskapl. Sällskapets i Uppsala Förhandl. [0298]

Collinder, Björn, Reichstürkische Lautstudien. Uppsala 1939. 104 s. Nid. Separatum: Uppsala univ.årsskr. [0314]

Collinder, Björn, Scandinavica et fenno-ugrica. Studier tillägnade -. Stockholm 1954. 389 s., kuval. Nid. [0289]

Collinder, Björn, Survey of the Uralic Languages. Uppsala 1957. 539 s. Sid. [0254]

Collinder, Björn, The Kalevala and its Background. Uppsala 1964. 112 s. Sid. Separatum: Arv. [0287]

Collinder, Björn, The Lappish Dialect of Jukkasjärvi. Uppsala 1949. 304 s. Nid. Skrifter utg.av Human. Vetenskaps Samfundet i Uppsala 37:3. Tekijän omistuskirjoitus. [0318]

Collinder, Björn, Three degrees of quantity I.pp. ja pv. 16 s. Separatum: Studia Linguistica. [0308]

Collinder, Björn, Über den finnisch-lappischen Quantitätswechsel. I. Uppsala 1929. XVI, 311 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0293]

Collinder, Björn, Über Quantität und Intensität. Hki 1937. 24 s. Separatum: Neuphilogische Mitteilungen XXXVIII. Tekijän omistuskirjoitus. [0312]

Collinder, Björn, Uralo-jukagirische Nachlese. Uppsala 1958. 26 s. Nid. Separatum: Språkvetensk. Sällskapets i Uppsala Förhandl. Tekijän omistuskirjoitus. [0296]

Collinder, Björn, Zum i-Umlaut. Uppsala 1941. 7 s. Separatum: Studia Neophilologica XIII. [0311]

Collinder, Björn, Zur indo-uralischen Frage. Uppsala 1954. 13 s. Språkvetenskspl. Sällskapets i Uppsala Förhandl. Tekijän omistuskirjoitus. [0299]

Collinder, Björn, Joh. Aavik och Oskar Loorits, Svensk-estnisk hjälpbok. 2.uppl. Uppsala 1944. 223 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0295]

Congressus internationalis fenno-ugristarum Budapestini habitus 20-24. IX.1960. Redigit Gy.Ortutay. Budapest 1963. 490 s. Sid. [0246]

Congressus secundus intern. fenno-ugristarum Helsingiae habitus 1965. Ohjelma ym. kongressin aikana annettuja papereita. [0249]

(Congressus secundus intern. fenno-ugristarum Helsingiae habitus 1965). Esitelmien ja tiedonantojen tiivistelmät. 164 s. Nid. [0248]

Congressus secundus internationalis fennougristarum Helsingiae habitus 23.-28.VIII.1965. Pars I.Acta linguistica. Hki 1968. 586 s. Nid. [0247]

Congressus tertius intern. fenno-ugristarum Tallinn 1970. Ohjelma, osanottajien luettelo ynnä esitelmien selostuksia jne. [0252]

Congressus tertius internationalis fennougristarum Tallinn 17.-23.VIII 1970. Teesid I-II. 180, 155 s. Nid. [0251]

Corander, H.C., Diss.Acad., originem indolemque genuinam formarum linguae Fennicae verbalium enucleare periclitatura. Hforsiae 1853. 34 s. Sidottu yhteen [0319,0320] [0319]

Corander, H.C., Suomalaisten Nimukka- ja Lausukkasanojen jakauntumisesta ... Hki 1859 12, 13 s., taulukkoja. Sidottu yhteen [0319,0320] [0320]

Csüry Bálint, 2 separata Magyar Nyelv 1927,1933. Tekijän omistuskirjoitus. [0324] [0325]

Corander, H.K] Suomalainen Kieli-Oppi Kowlujen tarpe'eksi. Ensimmäinen Osa Ruotsalaisen Esi-puheen kanssa Opetajalle. Tojmittana on H.K.Koranteri. Wiipurissa 1845. LXIII, taulukk. Nid. [1173]

Csüry Bálint, Die Satzmelodie im Ungarischen. I.pp. ja pv. 18 s. Nid. Separatum: Leipziger Vierteljahrsschrift für Südosteuropa 1937. Tekijän omistuskirjoitus. [0323]

Csüry Bálint, Érintkezésen alapuló névátvitel. Budapest 1929. 57 s. Nid. Értekezések a nyelv- és széptudományok köréböl XXIV:12. Tekijän omistuskirjoitus. [0322]

Csüry Bálint, Mássalhangzónyúlás, ikerítödés a szamosháti nyelvjárásban. Budapest 1937. 26 s. A Magyar Nyelvtud. Társaság kiadványai 38. Kanteen liimattu B.Cs:n kuolemasta lähetetty surusanoma (1941). Tekijän omistuskirjoitus. [0321]

D

Alkuun

Damberg, Peter: Jemakõel lugdõbrantõz skuol ja kuod pierast. I. Hki 1935. 101 s., kuv. Sid. [a:n, e:n, i:n ja u:n päälle kuuluvia erikoismerkkejä ei html osaa toistaa.] [1353]

Das Evangelium Matthäi in den östlichen Dialect des Livischen. London 1863. Fotostaattikopio. [1348]

Décsy Gyula, 2 separata Ural-altaische Jahrbücher 1960-1961. Tekijän omistuskirjoitus. [0329] [0330]

Décsy Gyula, A miatyánk legrégibb magyer szövege. I.pp. ja pv. 4 s. [0328]

Denison, Norman, The Partitive in Finnish. Hki 1957. 262 s. Nid. Suom. Tiedeakatemian toimituksia B 108. [0327]

Dmitriev, Aleksandr /Ven./ Permskaja starina. Sbornik istorits´eskih statei i materialov preimus´ts´estvenno o permskom krae. Vyp. I. Perm 1889. n. Nimikirj. Artturi H. Snellman. [0326]

Donner Otto Memoria saecularis Ottonis Donner 1935. XII. 15. Hki 1936. 254 s. SUSToimituksia LXXI. [0335]

Donner, Kai, Ketica I,II. Hki 1955-58. 135, 35 s. Nid. SUSToimituksia 108. [0332]

Donner, Kai: Salmin murteen kvantiteettisuhteista. Hki 1912. 74 s. [1213,1212] Sidottu yhteen.

Donner, Kai, Siperia. Elämä ja entisyys. Hki 1933. 272 s., kuv. Sid. [0337]

Donner, Kai, Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911-1913 ja 1914. Hki 1915. 262 s., kuv., karttal. Nid. Koulupoikana hankkimani kirja. [0336]

Donner, Kai, Über die anlautenden labialen Spiranten und Verschlusslaute im Samojedischen und Uralischen. Hki 1920. 194 s. [0334]

Donner, O. Om jämförande språkforskning. Hfors 1871. 39 s. Nid. Yrjö Wichmannin nimikirj. [0333]

E

Alkuun

Edes anyanyelvünk. Az általános iskola II. osztályának magyar nyelvkönyve. III. osztályának. 1953. IV. osztályának. 1954. Budapest 1954. 89 s. [0339] [0340] [0341]

Eesti keele ringi töid. Tartu 1964. 142 s. [0342]

Eesti murded. I: Tanning, Mulgi murdetekstid. Tallinn 1961. 285 s. Sid. II:Must, Keskmurde tekstid. Tallinn 1963. 448 s. Sid. III: Keem, Tartu murde tekstid. Tallinn 1970. 480 s. Sid. [0343]

Eesti murrete sõnaraamatu näiteartikleid. I. Tartu 1940. 23 s. Nid. Akadeemilise Emakeele Seltsi toimetised XLIII. Akateemikko P. Aristen omistuskirjoitus. [0098]

Eesti saatusaastad 1945-1960. III. Stockholm 1965. 160 s., kuv. Nid. [0344]

Ehdotus Vermlannin suomalaiskulttuurin muistojen säilyttamis- ja hoitotoimenpiteiksi. Karlstad 1954. 28 s. Nid. [0345]

Eisen, M.J., Daani hindamise raamat. Liber census Daniae. Tallinn 1920. 103 s. Nid. [0346]

Ekman, Fredric Joachim, Beskrifning om Runö i Liffland. Tavastehus 1847. 325, IX s. Nid. [0347]

Elekfi L., Satzperspekotive und Satzakzent im Ungarischen. Basel 1969. 28 s. Separatum: Phonetica 19. Tekijän omistuskirjoitus. [0350]

Elekfi László, Az ú, ü képzös melléknevek helyesirása. Budapest 1962. 24 s. Separatum: Magyar Nyelv LVIII. Tekijän omistuskirjoitus. [0348]

Elekfi László, Kriterien der aktuellen Satzgliederung in ungarischen "Kernsätzen". Berlin 1969. 17 s. Separatum: Zeitschr.für Phonetik, Sprachwissenschaft und Kommunikationsforschung 22. Tekijän omistuskirjoitus. [0349]

Enevald, Nils, Sverige och Finnmarken. Lund 1920. 261 s., karttal. Nid. [0353]

Erasmus Roterodamus, Cullainen kiria Nuorucaisten Tapain Sijwollisudest. Turku 1961. 55 s. Nid. [0354]

Erdödi József, A középfok jelének egy sajátos funkciójáról. Budapest 1964. 5 s. Separatum: Nyelvtud. értekezések 40. Tekijän omistuskirjoitus. [0355]

Ervasti, A.W., Kiertokaupan luwalliseksiteko. Päiwän kysymys seki. Hki 1891. 16 s. [0360]

Ervasti, A.W., Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa. 2.painos. Hki 1918. 239 s., kuval., karttal. Nid. [0358]

Ervasti, A.W., Suomalaiset Jäämeren rannalla. Matkamuistelmia. Hki 1884. 348 s., kuval., karttal. Kokovaates. Nimikirj.: A.V.Forsman 1886. [0361]

Ervasti, A.W., Väkiluvunseikoista Venäjän Karjalassa. Hki 1889. 40 s. Sid. Vähäisiä kirjelmiä VI. [0359]

Erwasti, A.W., Muistelmia Matkalta Wenäjän Karjalassa kesällä 1879. Oulu 1880. 207 s. Kokovaateside. [0357]

Erämetsä, Erik, Saksan nykykielen tutkimus ja sen uusi organisaatio. Jyväskylä 1966. 7 s. Separatum: Keskisuomalainen. [0362]

Estlander, B., Mathias Aleksanteri Castrén. Suom. Hki 1929. 238 s., kuval., karttal. Nid. [0364]

Estlander, B., Mathias Alexander Castrén. Hfors 1928. 187 s., kuval., karttal. Nid. [0363]

Estniska Nationalrådet. Stockholm. Joukko kiertokirjeitä (monistettuja). [0356]

Etelälahti, Eemeli, Ala- ja yläkansakoulun kirjoituksen opetus. Porvoo 1923. 244 s. Yläkansakoulun oppilaan kieliharjoituskirja. Porvoo 1923. 142 s. Sidottu yhteen. [0365]

Etelälahti, Eemeli, Asiakirjaharjoituksia jatko-opetusta varten. Porvoo 1929. 43 s. Pahvikannet. [0366]

Etelälahti, Eemeli, Kansakoulun kirjoitus- ja kielioppi. I(7.p.), II(6.p.). Porvoo 1935-6. Pahvikannet. [0367]

Eurén, G.E., Suomalainen Kielioppi. Turku 1852. 155 s. Nid. [0368]

Europaeus, D.E.D., Die Zahlwörtertabelle II. (Pietari 1878.) Suurikokoinen taulukko. [0370]

Europaeus, D.E.D., Komparativ framställning af de finsk-ungerska språkens räkneord, till bevis för Ungrarnes stamförvandtskap med Finnarne och den indogermaniska folkstammens urförvandtskap med den finsk-ungerska. Hfors 1853. 33 s. Nid. [0369]

Europaeus, D.E.D., O kurgannyh roskopkah okolo pogosta Be`z´ets, v Be`z´etskom uezde Tverskoi gubernii. (Pietari i.pv.) 12 s. Separatum: `Z´urnal Min. Nar. Pro`s´vest`s´enija. Tekijän omistuskirjoitus maist. R. Aspelinille. [0371]

F

Alkuun

Fábián Pál, A "helyesirásunk idöszerü kérdései" vitája. Budapest 1956. 62 s. Nid. Nyelvtudományi értekezések 9. [0372]

Fábián Pál, Az akadémiai helyesirás elözményei. Budapest 1967. 255 s. Sid. Nyelvészeti tanulmányok 9. [0373]

Faehlmanni ja Kreutzwaldi kirjavahetus.

Trükki toimetanud M.Lepik. Tartu 1936. 217 s., kuval. Julkaisijan omistuskirjoitus. [1320]

Fahlander, Leonhardus, Mythicarum apud gentem Fennicam traditionum momenta. Upsaliae 1829. 9 s. Nid. [0444]

Fajcsek Magda - Sende Aladár, Miröl vallanak a magyar szavak? Budapest 1866. 217 s. Sid. [0375]

Farkas, Julius von, Bemerkungen zu der ungarischen historischen Formenlehre. I,II. Wiesbaden 1952-3. 8, 22 s. Separatum: Ural-altaische Jahrbucher XXIV, XXV. Tekijän omistuskirjoitus. Kanteen kiinnitetty J.v.Fn kuolinsanoma (lesken, Societas Uralo-altaican). [0374]

Fellman, Isak, Handlingar och uppsatser angående finska Lappmarken och lapparne. Samlade och utg. af - . I-IV. Hfors 1910-1905. 542, 472, 437, 439 s. Sid. [0383]

Fellman, Jaakko, Poimintoja J.Fn muistiinpanoista Lapissa. Toim. A.Meurman. Porvoo 1907. 373 s. Nid. [0382]

Fellman, Jacob, Anteckningar under min vistelse i Lappmarken. I-IV. Hfors 1906. 680, 597, 717, 552 s., kuval. Kokovaates. [0384]

Fieandt, Nanna v., Kaksi konsonanttia sanan alussa suomen kielessä. Hki 1907. 56 s. Sid. yhteen F. Äimän tutkimuksen kanssa. [0013]

Finnougorskii sbornik. Leningrad 1928. 349 s., karttal. Nid. Trudy komissii po izut`s´eniju plemennogo sostava naselenii SSSR i sopredel'nyh stran. [0386]

Finnougrovedenie. N:o 1. Leningrad 1931. 76 s. Nid., kuv. [0387]

Fludorovits Jólan: A magyar nyelv latin jövevényszavai. Budapest 1937. 44 s. Nid. A magyar nyelvtudomány kézikönyve. [1446]

Fokos David, A finnugor és a török mondat ösi sajátságai. Budapest 1941. 22 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0390]

Fokos David, A névragozás történetéböl. I.pp. ja pv. 36 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0392]

Fokos David, Egy zürjé kötöszóról. Budapest 1961. 11 s. Separatum: Nyelvtud. Közlemények. Tekijän omistuskirjoitus. [0394]

Fokos David, Uráli és altaji összehaeonlátó szintaktikai tanulmányok. I-III. Budapest 1960-61. 29, 19, 27 s. Nid. Separatum: Nyelvtud. Közlemények. Tekijän omistuskirjoitus. [0393]

Fokos Dávid, A jelöletlenség mint az uraláltaji nyelvek egyik jellemzö szintaktikai sajátossága. Budapest 1963. 48 s. Nid. Separatum: Nyelvtud. Közlemények. [0398]

Fokos Dávid, Etimológiai, jelentéstani és szintaktikai adalékok. Budapest 1960. 12 s. Separatum: Nyelvtud. Közlemények. Tekijän omistuskirjoitus. [0399]

Fokos Dávid, Zürjén szövegek. Budapest 1916. 224 s. Ugor füzetek 19. Sidottu yhteen (230-231) puoliranskal.) [0231]

Fokos-Fuchs, D., Bibliai eredetü-e a magyar testvér kifejezés? Budapest 1943. 27 s. Separatum: Dr. Guttmann Mihály emlékkönyv. Tekijän omistuskirjoitus. [0389]

Fokos-Fuchs, D.R., Aus der Syntax der uralaltaischen Sprachen. Budapest 1960. 34 s., taulukko. Nid. Separatum: Acta Linguistica. [0396]

Fokos-Fuchs, D.R., Die Verbaladverbien der permischen Sprachen. Budapest 1958. Nid. Separatum: Acta Linguistica. Tekijän omistuskirjoitus. [0397]

Fokos-Fuchs, D.R., Über den Ursprung einer syrjänischen Konjunktion. Budapest 1961. 27 s. Nid. Separatum: Acta Linguistica. Tekijän omistuskirjoitus. [0395]

Fokos-Fuchs, D.R., Umstandsbestimmungen des Masses und der Menge in den finnisch-ugrischen Sprachen. Budapest 1955. 32 s. Nid. Separatum: Acta Linguistica V. Tekijän omistuskirjoitus. [0391]

Fokos-Fuchs, D.R., Volksdichtung der Komi (Syrjänen). Budapest 1951. 472 s. Sid. [0401]

Fokos-Fuchs, Dávid, 7 separata. 1950-63. Tekijän omistuskirjoituksia. [0388]

Fónagy Iván, Kleiner Beitrag zur Silbenfrage. I.pp. ja pv. 10 s., kuv. Separatum: Zeitschrift f.Phonetik u. allgemeine Sprachwissenschaft 10. Tekijän omistuskirjoitus. [0405]

Fónagy Iván, Über den Verlauf des Lautwandels. Budapest 1956. 106 s. Nid. Separatum: Acta Linguistica VI. Tekijän omistuskirjoitus. [0404]

Fónagy Iván, Über die Schallfülle der ungarischen Vokale. Budapest 1954. 41 s. Nid. Separatum: Acta Linguistica IV. [0403]

Fónagy Ivan, G.Pätsch: Grundfragen der Sprachtheorie. Budapest 1958. 10 s. Separatum: Nyelvtud. Közlemények LX. Tekijän omistuskirjoitus. [0406]

Forsman, Kaarlo, Homeron Odysseian kaksi ensimmäistä runoa. Suomensi ja alkulauseella varusti - . Hämeenlinna 1877. 38 s. Yhteissiteessä Fennica, joka on peräisin A.V.Koskimiehen kirjastosta. Kannessa Uuden Suomettaren leike vuodelta 1895, jossa Cajanuksen tunnetun virren "Etkös ole ihmisprk" selitystä, sekä eräitä muistiinpanoja. [0376]

Forsman, Oscar Wilh., Citharae natales, carmen Fennicum teutonice versum. Hfors 1836. 15 s. Yhteissiteessä Fennica, joka on peräisin A.V.Koskimiehen kirjastosta. Kannessa Uuden Suomettaren leike vuodelta 1895, jossa Cajanuksen tunnetun virren "Etkös ole ihmisprk" selitystä, sekä eräitä muistiinpanoja. [0377]

Forsström, F., Juridiskt Småplock. Om termers förfinskande jemte officiella handlingar på finska, i utkast och öfversättning. Kuopio 1864. [0411]

Forsström, F., Mietteitä 1) Lainkäyntikielistämme ja 2) Lainkäyntisäädäntömme parantamistoimista. Mikkeli 1896. 11 s. Nid. [0413]

Forsström, Ferd. Kirjoituksia laki-asioista. I-III. Hki 1862-3. Nid. [0412]

Forsström, O.A., Kuvia Raja-Karjalasta. Hki 1894. 172 s., kuv. Nid. [0410]

Friis, J.A., Lappisk Grammatik. Christiania 1856. 232 s. Sidottu yhteen. [0415] Puoliranskalainen side. Luult. A.V.Koskimiehen reunamerkintöjä. [0414]

Fuchs, D.R. , Laut- und Formenlehre der südostjakischen Dialekte. Auf Grund der Sammlungen ... von S.Patkanow bearb. von - . Budapest 1911. 224 s. Nid. Separatum: Keleti Szemle. Tekijän omistuskirjoitus. [0400]

G

Alkuun

Gabelentz, H.C.v.d., Grundzüge der syrjanischen Grammatik. Altenburg 1841. 75 s. Sid. Altenburgin finanssikollegion exlibris. [0416]

Gáldi László, A magyar szótárirodalom a felvilágosodás korában és a reformkorban. Budapest 1957. 586 s. Kokovaateside. [0417]

Ganander, Christfrid, Mythologia Fennica. Åbo 1789. 112 s. Nahkaselkä. [0418]

Ganander, Henricus, Grammatica Lapponica. Holmiae 1743. 176 s. Sid. Alph.Pinart'in exlibris. [0419]

Ganitskii, A.S. Nižegorodskii letopisets. Nižnii Novgorod 1886. 143 s., kuval. Nid. Nimikirj.: Artturi H. Snellman (=Virkkunen) [1664]

Geitlin, Gabr. - Matth. Akiander, Anmärkningar till finska Bibelöfversättningen. Hfors 1852. 28 s. Nid. Ostettu prof. A.V.Koskimiehen kirjastosta. Nimikirj.: Carl Gustaf Borg. [0420]

Geitlin, Joh. Gabr., Periculum syntaxin latinam Fennice proponendi. Hfors 1860. LII. 69 s. Nid. [0421]

Genetz, Arvid, Lautphysiologische Einführung in das Studium der vestfinnischen Sprachen mit besonderer Berücksichtigung des Karelischen. Akad.Abh. Hfors 1877. 22 s., kuval. [0423]

Genetz, Arvid, Orosz-lapp nyelvmutatyányok. Budapest 1879. 97 s. Nid. Ugor füzetek 1. [0422]

Genetz, Arvid, Tutkimus Aunuksen kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. Hki 1884. 194 s. Sid. [0428]

Genetz, Arvid, Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. Hki 1880. 254 s. Sidottu yhteen [0427] [0426]

Genetz, Arvid, Versuch einer karelischen Lautlehre. Akad.Abh. Hfors 1877. 88 s. Sidottu yhteen [0426] [0427]

Glaubenswelt und Folklore der sibirischen Völker. Hrsg. von V.Diószegi. Budapest 1963. 534 s., kuv. Omistuskirj.: Béla Kálmán. [0430]

Gombocz Zoltán emlékezete. Beszédek és megemlékezések. Kézirat gyanánt. Budapest 1935. 48 s., muotokuval. Endre Gomboczin omistuskirjoitus. [0435]

Gombocz Zoltán összagyüjtött müvei. Gombocz Zoltán összagyüjtött müvei. I-II:1. Budapest 1938-1940. 156, 99 s., kuval. Nid. [0436]

Gombocz Zoltán, A magyar történeti nyelvtan vázlata. IV. Jelentéstan. Pécs 1926. 114 s. Sid. [0432]

Gombocz Zoltán, Die bulgarisch-türkischen Lehnwörter in der ungarischen Sprache. Hki 1912. XVIII, 252 s. Sid. SUSToimituksia XXX. [0431]

Gombocz Zoltán, Magyar szókézslet. I. Luentomoniste. 1930. 74 s. Nid. [0434]

Gombocz Zoltán, Magyar történeti nyelvtan. II:1,2. Hangtan. Budapest 1925-6. Nid. III: Alaktan. 214 s. Nid. V: Mondattan. Budapest 1929. 123 s. Nid. [0433]

Gombocz Zoltán: Nyelvtörténeti módszertan. Budapest 1922. 44 s. n. (A magyar nyelvtudomány kézikönyve I:1.) 10/X 1922. [1438]

Gothe, Richard, Från trolldomstro till kristendom. Studier rörande det kulturella tillståndet bland skogsfinnarna i Sverige under 16-1700-talen. Stockholm 1943. 160 s., kuval. Nid. [0437]

Gottlund, Carl Axel, Forskningar uti sjelfva grund-elementerna af det finska språkets grammatik. Ak.Afh. Hfors 1863. 129 s., taulukko. [0448]

Gottlund, Carl Axel, Försök att förklara de finska stamordens uppkomst. Akad.Afh. Hfors 1853. 69 s. Nid. [0441]

Gottlund, Carolus Axelius, De proverbiis Fennicis dissertatio. Upsaliae 1818. 39 s. Sidottu yhteen [0438,0439,0440]. A.V.Koskimiehen kirjastosta. Andelinin kirjassa hyvin paljon A.V.Kn muistiinpanoja. [0438]

Gottlund, Carl Axel: Värmlandsbrev. Utg. av J.J. Mikkola. 68 s. Nid. J.J.Mn omistuskirjoitus A.A.Koskimiehelle. [1500]

Gottlund, K.A., Ruotsin suomalaismetsiä samoilemassa. Hki 1928. 294 s., karttal., kuv. Nid. [0450]

Gottlund, Karl Ax. J.Boethius, Brev om Finnmarkerna i Dalarna och Bergslagen. Utg.av A.Palmqvist. Filipstad 1928. 40 s. Nid. [0449]

Granberg, Gunnar, Skogsrået i yngre nordisk folktradition. Akad. Avh. Uppsala 1935. 300 s., karttal. [0451]

Granlund, John, Sikfesten i Kukkola. I.pp. 1940. 18 s., kuv. Separatum: Fataburen. [0453]

Granlund, John, Svensk skidornamentik. Malmö 1940. 16 s., kuv. Separatum: På skidor. Tekijän omistuskirjoitus. [0454]

Granlund, John, Sydsvenska spånaskar. Stockholm 1936. 13 s., kuv. Nid. Separatum: Svensk nyttokonst. Tekijän omistuskirjoitus. [0452]

Grotenfelt, Gösta, Det primitiva jordbrukets metoder i Finland under den historiska tiden. Hfors 1899. 442 s., kuv. Kokovaates. [0458]

Grotenfelt, Gösta, Päreistä, pärepihdeista y.m.s. -Perunaharoja muutamissa kylissä Porvoon pitajässa. - Aitoja ja muita aitauksia. Hki 1921. 112 s., kuv. [0457]

Grotenfelt, Gösta, Suornen poronhoito. Hki 1930. 99 s., kuv., karttal. Nid. [0455]

Grotenfelt, Gösta, Vanhanaikainen suomalainen maitotalous. Hki 1916. 261 s., kuv. Nid. [0456]

Grotenfelt, K., Moniahta lehti Suomen sivistyshistoriaa. Hki 1885. 30 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä II.) [0033]

Grotenfelt, Kustavi, Suomensukuisten kansojen entisistä asuinsijoista Itä-Europassa. Hki 1919. 14 s. Suom.Tiedeakatemian Es. ja Pöytäk. [0460]

Grotenfelt, Kustavi, Über die alten Kvänen und Kvänland. Hki 1909. 19 s. Nid. Suom.Tiedeakatemian toim.B:1:1. Tekijän omistuskirjoitus. Artturi H.Virkkusen exlibris. [0459]

Grundström, H.: Lapsk-svensk-tysk ordbok till Anta Pirak Jåhttee saamee viessoom. Uppsala 1939. 173 s., karttal. Nid. [1819]

Grünthal, Willem, Itämerensuomalaisten kielten yksikön nominatiivi objektin sijana aktiivin yhteydessä. Hki 1941. 336 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0461]

Gulya János, 5 separata Nyelvtud. Közlemények 1958-1964. Tekijän omistuskirjoitus. [0462,0463,0464,0465,0466]

Gulya János, Egy és más a -ni fönévi igenév körul. 7 s. Separatum: A MTA nyelv- és irodalomtud. osztályának közleményei XXII. [0468]

Gulya János, Nemzetközi finnugor kongresszus Budapesten. 3 s. Separatum: Magyar Nyelvör LXXXV. [0469]

Gulya János, Some 18th century antecedents of the 19th century linguistics. Budapest. 8 s. Separatum: Acta Linguistica 1965. [0467]

Gummerus, Jaakko, Mikael Agricolan Rukouskirja ja sen lähteet. Hki 1941. 125 s. Nid. Suomen kirkkohist. seuran toim. XLIV:1. [0470]

Gustafsson, Alfred A., Maanjaot ja kylämuodostumat Varsinais-Suomessa keskiajalla. Hki 1935. 175 s., karttal. Maanmittaus 1935:1-2. [0471]

Gutslaff, Johannes, Observationes grammaticae circa linguem esthonicam. Dorpat 1648. Käsinkirjoitettu jäljennös. Irtolehdellä kopioijan tietoja. Kopion teki R.Viidalepp A.Penttilän pyynnöstä. [0472]

Györke József, Das Verbum le- im Ostseefinnischen. Tartu 1936. 34 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0474]

Györke József, Die Wortbildungslehre des Uralischen. Tartu 1934. 95 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0473]

H

Alkuun

Haavio, Elsa Inkerin virsi. Hki 1943. 279 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0481]

Haavio, Elsa Enäjärvi-, 3 separata. 1936-1946. Tekijän omistuskirjoitus. [0476,0477,0478]

Haavio, Elsa Enäjärvi-, Pankame käsi kätehen. Porvoo 1949. 216 s., kuv., kuval. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0480]

Haavio, Elsa Enäjärvi-, Ritvalan helkajuhla. Porvoo 1953. 406 s. Sid. Kanteen kiinnitetty Matti Kuusen tästä teoksesta kirjoittama esittely (US). [0479]

Haavio, Elsa Enäjärvi-, The Finnish Shrove-tide. Hki 1954. 75 s. Nid. FF Communications 146. [0483]

Haavio, Elsa Enäjärvi-, The Game of Rich and Poor. Hki 1932. 343 s. Nid. FF Communications 100. Tekijän omistuskirjoitus. [0482]

Haavio, Martti - Jouko Hautala Suomen kansan arvoituskirja. Porvoo 1946. 466 s., kuv. [0493]

Haavio, Martti, 8 separata. 1938-1967. [0502-0509]

Haavio, Martti, Der Etanamythos in Finnland. Hki 1955. 14 s. Nid. FF Communications 154. [0487]

Haavio, Martti, Heilige Haine in Ingermanland. Hki 1963. 167 s. Nid. FF Communications 189. [0498]

Haavio, Martti, Kalevalan riemuvuoden kilpakeräys. Hki 1935. 22 s. Nid. [0499]

Haavio, Martti, Kettenmärchenstudien. I-II. Hki 1929-1932. 224,160 s. FF Communications 88,99. Tekijän omistuskirjoitus. [0496]

Haavio, Martti, Kotiseudun aarreaitta. Hki 1937. 27 s., nid. [0501]

Haavio, Martti, Kuvia Raja-Karjalan muinaisesta kulttuurista. Porvoo 1935. 44 s. Nid. Kuv. Separatum: Vanhan runon mailta. [0492]

Haavio, Martti, Lohikäärme ja neito. Hki 1932. 96 s. Nid. Separatum: Suomi V:14. Tekijän omistuskirjoitus. [0489]

Haavio, Martti, Paavo Korhosesta, rautalammelaisesta kansanrunoilijasta. Hki 1923. 59 s. Nid. Vähäisiä kirjelmiä LI. [0490]

Haavio, Martti: Pikkukirjoitelmia, Björn Collinderin alakerta SvD:aa. [0512]

Haavio, Martti, Puheita vv. 1924-1958 Porvoo 1959. 300 s. Sid. [0497]

Haavio, Martti, Suomalaisen muinaisrunouden maailma. Porvoo 1935. 450 s., kuv. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0495]

Haavio, Martti, Suomalaiset kodinhaltijat. Porvoo 1942. 590 s., kuv. [0488]

Haavio, Martti, Syrjäänilaiset hääitkut. Hki 1930. 49 s. Nid. Vähäisiä kirjelmiä LXIV. [0491]

Haavio, Martti, Tarinaopas. Hki 1936. 24 s., nid. [0500]

Haavio, Martti, Viimeiset runonlaulajat. Porvoo 1943. 363 s., kuv. Sid. [0494]

Haavio, Martti, Väinämöinen, eternal Sage. Hki 1952. 274 s. Nid. FF Communications 144. [0486]

(Haavio=) Mustapää, P., Lintuperspektiivi. Tervehdys Tasavallan Presidentti Urho Kekkoselle 3.IX.1960. 2 s. [0511]

(Haavio=) Mustapää, P., Tuuli Airistolta. Varsinaissuomalaisen osakunnan viisikymmenvuotisjuhlaan 1956. 4 s. Mukana juhlan ohjelma. [0510]

Hahnsson, Johan Adrian, Wäitöksiä. Turku 1864. 24 s. Yhteissiteessä Fennica, joka on peräisin A.V.Koskimiehen kirjastosta. Kannessa Uuden Suomettaren leike vuodelta 1895, jossa Cajanuksen tunnetun virren "Etkös ole ihmisprk" selitystä, sekä eräitä muistiinpanoja. [0381]

Haiding, Karl, Von der Gebärdensprache der Märchenerzähler. Hki 1955. 16 s. FF Communications 155. [0513]

Haila, V.A. - Anna Isoniemi, Suomen oppikirja oppikouluja varten. Hki 1954. 190 s. Sid. [0515]

Haila, V.A., Suomenkielisten oppikoulujen kaunokirjallisuuden opetuksesta. Mikkeli 1934. 311 s. Nid. [0514]

Hajdú Péter ym.: Beszámoló a nyelvtudományi tervmunkálatokról. 54 s. Nid. Separatum: A MTA nyelv- és irodalomtud. osztályának közleményei IV. [0530]

Hajdú Péter, 4 separata. 1960-1964. [0524,0525,0526,0527]

Hajdú Péter, 8 separata Nyelvészeti dolgozatok, Acta Linguistica, Nyelvtud. Közlemények. 1951-1965. [0516,0517,0518,0519,0520,0521,0522,0523]

Hajdú Péter, Chrestomathia Samoiedica. Budapest 1968. 239 s. Nid. [0529]

Hajdú Péter, Finnugor népek és nyelvek. Budapest 1962. 425 s., kuv. Kokovaateside. [0528]

Hako, Matti: Das Wiesel. Hki 1956. 232 s. Nid. FF communications 167. [0531]

Hako, Matti: Hyvääkin parempaa suomea. Hki 1963. 127 s. Nid. [0538]

Hakulinen, Lauri - Jalo Kalima - T.E.Uotila: Itä-Karjalan murreopas. Hki 1942. 108 s. Nid. [0636]

Hakulinen, Lauri - Martti Rapola: Kielitietoa suomen kielen opiskelijalle ja opettajalle. Hki 1957. 111 s. Nid. [0648]

Hakulinen, Lauri - Osmo Ikola - Paavo Ravila, Kirjoituksia suomen kielestä. Hki 1967. 107 s. Nid. Tietolipas 51. [0649]

Hakulinen, Lauri: "Ei suul vallan syärä, sil puhutaan kans". Jyväskylä 1938. 14 s. Separatum: Hyvä Tuomas. [0634]

Hakulinen, Lauri: 40 separata. Suomalainen Suomi, Kotiseutu, Studia Fennica, Kalevalaseuran vuosikirja ym. 1925-1969. Enimmissä tekijän omistuskirjoitus. [0589-0628]

Hakulinen, Lauri: 50 separata, Virittäjä 1925-1970. Useimmissa tekijän omistuskirjoitus. [0539-0588]

Hakulinen, Lauri: Agricolan kieli ja viro. Hki 1943. 50 s. Nid. Suomi-kirjan eripainoksia 6. [0630]

Hakulinen, Lauri: Handbuch der finnischen Sprache.I. Wiesbaden 1957. XII, 230 s. Sid. [0653]

Hakulinen, Lauri: Hyvä Tuomas. Kansankulttuuria. Toimittanut - . Jyväskylä 1938. 178 s., nis., kuv. [0642]

Hakulinen, Lauri: Kielen näkymiä. Hki 1970. 111 s. Nid. Tietolipas 63. Tekijän omistuskirjoitus. [0650]

Hakulinen, Lauri: Kirjekuoressa joukko pikkukirjoitelmia. [0629]

(Hakulinen, Lauri Pekka) Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä jotka...Eino Nieminen ja ...Lauri Pekka Hakulinen pitävät virkaanastujaisissaan .. 1953. Hki 1953. 12 s. Välissä LHn koneella kirjoitettu ansioluettelo. [0639]

Hakulinen, Lauri: Mielenkiintoisia sanoja. III. Forssa 1930. 22 s. Nid. [0632]

Hakulinen, Lauri: Opas suomen kielen murteiden sanavarain kerääjille. Hki 1924. 40 s. Nid., kuv. Vähäisiä kirjelmiä LV. [0637]

Hakulinen, Lauri: Sakkulaisia sananlaskuja. Hki 1924. 6 s. Separatum: Virittäjä. Lukuisia julkaisijan korjauksia sisältävä kappale. [0638]

Hakulinen, Lauri: Sanat on kaikki sarvipäitä. Jyväskylä 1938. 27 s. Separatum: Hyvä Tuomas. [0633]

Hakulinen, Lauri: Sanojen sanottavaa. Hki 1958. 132 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0651]

Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 2.,korjattu painos. 616 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0645]

Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 3., korjattu ja lisätty painos. Hki 1968. 527 s. Kokovaateside. Tekijän omistuskirjoitus. [0646]

Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. I,II. Hki 1941-1946. 282,230 s. Kokovaateside. Välissä J.Mägisten laaja arv., erip. Studia Linguisticasta, 1947. Tekijän omistuskirjoitus. [0644]

Hakulinen, Lauri: Suomen sanaston käännöslainoja. Hki 1969. 199 s. Kokovaateside. Tekijän omistuskirjoitus. Kannessa myöhemmin ilmestynyt painovirheluettelo. [0654]

Hakulinen, Lauri: Über die Lehnübersetzungen der finnischen Sprache. Hki 1956. 22 s. Nid. Separatum: Sitzungsber. der Finn. Akadfmie d. Wiss. 1955. [0640]

Hakulinen, Lauri: Über die semasiologische Entwicklung einiger meteorologisch-affektivischen Wortfamilien in den ostseefinnischen Sprachen. Akad.Abh. Hki 1933. 245 s. Nid. Studia Fennica I. Tekijän omistuskirjoitus. [0643]

Vilho Myrsky - Hakulinen, Lauri: Äidinkielemme. Hki 1947. 183 s., sid. [0641]

(Lauri Hakulinen) Verba docent. Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäväksi 6.10.1959. 613 s., muotokuval. [0647]

Halasz:Ignacz, Svéd-lapp nyelvtan és olvasmányok. I-V. Budapest 1881-1896. Kokovaateside. [0655]

Haller, Elof: Svenska kyrkans mission i Lappmarken under frihetstiden. Stockholm 1896. 155 s. Nid. [0656]

Haltsonen, Sulo: 12 separata. 1934-1968. Tekijän omistuskirjoituksia. [0657-0668]

Haltsonen, Sulo: 6 separata. 1958-1962. [0532,0533,0534,0535,0536,0537]

Hansegård, Nils Erik: Giellamet. Kursbok i lapska skriftspråket för Nordens same. Stockholm 1968. 112 s. Sid. [0669]

Hansegård, Nils Erik: Sámi-giella, gål'li-giella. Lapsk kursbok. Ups. 1963. 126 s., kuv. [1284]

Harkönen, Iivo: Itäinen vartio. Lukuja Vanhasta Karjalasta. 399 s. Nid. [0765]

Harkönen, Iivo: Rajantakainen Karjala. Hki 1907. 30 s., kuv. Nid. Separatum: Nuori Suomi. [0764]

Harva, Uno Holmberg-: De karelska bröllopssångerna som etnologisk källa. Föredrag hållet vid femte nordiska folklivs- och folkminnesforskarmötet i Göteborg 7-9 augusti 1930. 9 s., kuv. [0683]

Harva, Uno Holmberg-: Jumaluskon alkuperä. Hki 1916. 94 s. Nid. [0678]

Harva, Uno Holmberg-: Kauko-Karjalan häärunot. Turku 1929. 290 s. Nid. Annales univ. Aboensis B:IX. Tekijän omistuskirjoitus. [0670]

Harva, Uno Holmberg-: Para. Turku 1928. 175 s. Nid. Annales univ. Aboensis B VII. [0671]

Harva, Uno Holmberg-: Skoltelapparnas "följeslagare". Oslo 1928. 3 s. Separatum: Tromsø Museums Skrifter II. [0684]

Harva, Uno: 20 separata 1936-1944. [0693-0713]

Harva, Uno: 4 sanomalehtikirjoitust. [0679]

Harva, Uno: 7 separata. Virittäjä 1932-46. [0687,0688,0689,0690,0691,0692,0693]

Harva, Uno: A völegény és menyasszony rokonságának szerepe a finnugor népek házasságkötésében. Budapest 1941. 13 s. Separatum: Ethnographia-Népélet. [0686]

Harva, Uno: De finska fornsångernas Sampo. Uppsala 1943. 40 s. Nid. Separatum: Saga och Sed 1943. [0685]

Harva, Uno: Den finske såningsguden. Uppsala 1947. 18 s. Separatum: Svenska Landsmål 1946. [0682]

Harva, Uno: Die Religiösen Vorstellungen der altaischen Völker. Porvoo 1938. 634 s., kuv. Nid. FF Communications 125. [0672]

Harva, Uno: Die religiösen Vorstellungen der Mordwinen. Hki 1952. 453 s., muotokuval. Nid. FF Communications 142. [0675]

Harva, Uno: Mordvalaisten muinaisusko. Porvoo 1942. 293 s., kuv. Sid. [0677]

Harva, Uno: Sammon ryöstö. Porvoo 1943. 143 s., kuv. Nid. [0676]

Harva, Uno: Suomalaisten muinaisusko. Porvoo 1948. 518 s., kuv. Sid. [0673]

Harva, Uno: The Finno-ugric System of Relationship. Göteborg 1947. 23 s. Nid. Separatum: Transactions of the Westermarck Society. I. [0680]

(Harva, Uno Holmberg-) Verzeichnis der Veröffentlichungen Uno Holmberg-Harvas.Von Sulo Haltsonen. Hki 1953. 14 s. Nid. FF Communications 145. [0674]

(Harva, Uno) Martti Haavio: Uno Nils Oskar Harva. Muistopuhe. Helsinki 1950. 14 s., kuval. Suom. Tiedeakatemian Esitelmät ja Pöytäkirjat 1950. [0681]

Hasselbrink, Gustav: Vilhelminalapskans ljudlära. Uppsala 1944. 248 s. Nid. Akad. avh. [0714]

Hautala, Jouko: Finnish Folklore Research 1828-1918. Hki 1918. 197 s. Nid. [0716]

Hautala, Jouko: Lauri lappalaisen runo. Hki 1945. 290 s. Nid. [0715]

Hegedüs, L., Experimental phonetics in the service of the linguistic atlas. II. 35 s., kuv. Nid. Separatum: Acta Linguistica V. [0408]

Heikel, I.A.: Filologins studium vid Åbo universitet. Hfors 1894. 333 s. Kokovaateside. Åbo universitets lärdomshistoria. 5. [0718]

Heikel, I.A.: Tyylitaito. Hki 1930. 214 s. Kokovaates. [0717]

Helkiö, Onni E.: Raumlaist knekku, tott ja jekku. I. Jyväskylä 1939. 31 s. Nid. [0719]

(Helsingin yliopisto. Promootiot.) Kutsumuskirja niihin majisterin- ja tohtorin-promotsioneihin, jotka ... filosofinen tiedekunta .. on viettävä 31:nä p. toukokuuta v. 1886. 177 s. Nid. Sisältää mm. A. Ahlqvistin "Tutkimuksia Kalevalan tekstissä ja tämän tarkastusta. [0057]

Helyesirásunk idöszerü kérdései. Szerk. Benkö Lorand. 2. kiadas. Budapest 1955. 137 s. Nyelvtudomanyi értekezések. 4. D.Paisin nimikirjoitus ja omistus. [0207]

Henning, Helmut: Im finnischen Frühling. Hki 1941. 3 s. [1469]

Henning, Helmut: Wechselbeziehungen zwischen den Brüdern Grimm und dem Norden. Marburg 1963. 17 s. Separatum: Brüder Grimm Gedenken. [0720]

Henriku Liivimaa kroonika. Tõlk. J. Mägiste. Stockholm 1962. 319 s., karttal. Tekijän omistuskirjoitus. [1602]

Heporauta, F.A., Äidinkielen kirjoitus- ja kielioppi kansakouluille. 10.p. Porvoo 1948. 95 s. Sid. [0722]

Heporauta, F.A., Äidinkielen kirjoitus- ja kielioppi kansakouluille. 6.p. Porvoo 1940. 95 s. Sid. [0721]

Hermann, A.: Ueber die etymologische Bedeutung der alten livischen und kurischen Ortsnamen. Jurjew 1897. 33 s. Nid. Separatum: Sitzungsber. der Gel. Estn. Gesellschaft 1897. [0723]

Hermann, I. und I.Fónegy, Selbstregelung der Lautstärke. Basel 1958. 15 s. Separatum: Folia Phoniatrica 10. Tekijän omistuskirjoitus. [0407]

Hevesy, W.v.: 7 separata + sanomalehtiartikkeli. [0724-0730]

Hildeen, Esaias, Diss.acad., animadversiones nonnullas de declinatione nominum, imprimis Fennicorum, continens. Pars 1. Aboae 1797. 22 s. Nid. [0443]

Hirsjärvi, A.J.: Suomen kansanomaiset heinän ja viljan ulkokuivatus- ja -säilytysmenetelmat. Hki 1934. 68 s., kuv. Nid. Kansatieteellisiä kuvauksia V. [----] ei numeroa

Hoffmann, Moritz: Ungarisch. 5. Aufl. Berlin i.pv. 263 s. Nid. [0731]

Holmbäck, Åke: Om lappskattelandsinstitutet och dess historiska utveckling. Uppsala 1922. 95 s. Nid. Statens off. utredningar 1922:10. [0732]

Homan Bálint: A magyarok honfoglalása és elhelyezkedése. Budapest 1923. 50 s. n. (A magyar nyelvt. kézikönyve. I:7.) [1443]

Honko, Lauri: Geisterglaube in Ingermanland. Hki 1962. 470 s. Nid. FF Communications 185. [0733]

Horger Antal: A magyar igeragozás története. Szeged 1931. 158 s. Nid. [0736]

Horger Antal: A magyar nyelvjárások. Budapest 1934. 172 s., karttal. Nid. [0737]

Horger Antal: Magyar szavak története. Budapest 1924. 193 s.

Altalános fonetika. Budapest 1929. 144 s., kuv.

A nyelvtudomány alapelvei. 2.kiadás. Budapest 1926. 126 s. Sidottu yhteen. Nimikirj.: Zalán Menyhért (Pannohalmasta). [0734,0735]

Horila, Tapio: 1800-luvun geologiset uudissanat Antero Vareliuksen kielessä. Hki 1967. 325 s. Nid. [0738]

Hormia, Osmo: Gananderin sanakirjan lähteet. Hki 1961. 611 s. Nid. Mukana Hormian sanomalehtiartikkeli. [0739]

Hormia, Osmo: Suomalaisen lyriikan peonirytmit. Hki 1960. 138 s. Suomi 109:2. [0740]

Horváth János: A reformácio jegyében. A Mohács utáni félszásad magyar irodalomtörténete. 2.kiadás. Budapest 1957. 537 s. Kokovaateside. Nimikirj.: Pais Dezsö. [0741]

Horváth János: Versritmusú szólások a kötetlen beszédben. Budapest 1958. 31 s. Nid, A Magyar Nyelvtud. Társaság kiadványai 100. Nimikirj.: Pais Dezsö. [0742]

Horváth János: Vitás verstani kérdések. Budapest 1955. 104 s. Nid. Nyelvtud. Értekezések 7. Tekijän omistuskirjoitus (1959). [0743]

(Horváth János) Horváth Jánosról méltatások -emlékezések. Budapest 1958. 31 s. Nid. Magyar Nyelvtud. Társaság kiadványai 99. Dezsö Paisin omistuskirjoitus. [0744]

Huldén, Lars: Finsk-svenska blandnamn i Österbotten. Lund 1963. 22 s. Nid. Separatum: Namn och bygd 50. [0745]

Hultblad, Filip: Flyttlapparna i Gällivare socken. Uppsala 1936. 58 s., karttal. Nid. Geographica 1. [1981]

Hülphers, A.A.: Samlingar til en Beskrifning öfvwer Norrland. Femte Samlingen, 3 Bandet om Lappmarken Nytryck. Stockholm 1922. 227,24,34 s. Nid. [0748]

Hupel, August Wilhelm: Ehstnische Sprachlehre. Riga und Leipzig 1780. 536 s. Puoliranskalainen side. [0746]

Hurt, Jacob: Die estnischen Nomina auf -ne purum. Hfors 1886. 191 s. Nid. Akad.Schrift. [0747]

Huss, E.G.: Undersökning öfver folkmängd, åkerbruk och boskapsskötsel i landskapet Västerbotten åren 1840-1571. [?] Upsala 1902. 101, 77 s. Nid. [0749]

Hyyryläinen, Otto, Tutkimus Hirvensalmen kielestä. Hki 1893. 74 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä XIX.) [0028]

Hyyryläinen, Otto, Tutkimus Hirvensalmen kielestä. Hki 1893. 74 s. (Vähäisiä kirjelmiä XIX.) Sid. yhteen E. Reijosen tutkimuksen kanssa. [0016]

Hämeen-Anttila, Y.S.: Inkeri. Hki 1943. 114 s., karttal. Sid. [0750]

Hämeen historia. Julk. Hämeen Heimoliitto. I,II;1,2,III:1. Hämeenlinna 1955-1966. 655,603,724,672 s., kuv. Sid. [0770]

Hämeenmaa. I. Hämeenlinna 1928. 253 s., kuv., muotokuval. Nid.

Hämeenmaa. II. Itä-Hämeen eläimiä ja oloja. Hämeenlinna 1932. 257 s. Nid.

Hämeenmaa. III. M.Rapola: Hämeen heimo esi-isiensä perintöä tallettamassa. Hämeenlinna 1933. 188 s.

Hämeenmaa. IV. Hämeen elämää ja oloja. Hämeenlinna 1934. 218 s.,kuv.

Hämeenmaa. VII. Längelmäen elämää ja oloja. Hämeenlinna 1947. 244 s.,kuv.

Hämeenmaa. VIII. Vanhaa ja uutta Tyrväntöä. Hämeenlinna 1949.382 s.,kuv. [0754]

Hämälainen, Albert: Ihmisruumiin sustanssi suomalais-ugr. kansojen taikuudessa. Hki 1920. 161 s. Nid. SUSToimituksia XLVII. Tekijän omistuskirjoitus. [0761]

Hämälainen, Antti: Koltta-Lappia sanoin ja kuvin. Porvoo 1938. 187 s., kuval. Nid. [0762]

Hämälainen, K.: Suomenkielen muoto-oppi. Hki 1883. 144 s. Sid. [0751]

Hämäläinen, Albert: Arapialaisten kirjailijain kuvaukset Itä-Euroopan kansoista... Porvoo 1938. 19 s. Separatum: Kalevalaseuran vuosikirja 18. Tekijän omistuskirjoitus. [0760]

Hämäläinen, M. - F. Andrejev: Vepskijan kelen grammatik. Leningrad 1934. 55 s. Sid. [0753-0759]

Hämäläinen, M. - F.Andrejev: Vepsan kelen grammatik kuumandele i nelländele klassale nacal'nijas skolas. Leningrad 1935. 60 s. Sid. [0752]

Härmän Kuustaa. Rakkauren kryytimaa. Seinäjoki 1965. 179 s. Kokovaateside. [0771]

Häyhä, Johannes: Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista. Kesäaskareet. Hki 1898. 147 s. Nid. Isäni K.Hildénin nimikirj. [0766]

Häyhä, Johannes: Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista. Maahanpanijaiset. Hki 1894. 49 s. [0768]

Häyhä, Johannes: Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista. Naimistavat. Hki 1900. 225 s.,kuv. Isäni nimikirj. [0767]

Häyhä, Johannes: Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista. Talvitoimet. Hki 1897. 135 s. Nid. [0769]

I

Alkuun

Ikola, Niilo: 4 separata. Virittäjä, SUST. [0812,0813,0814,0815]

Ikola, Niilo: Ala-Satakunnan murteen äännehistoria. I-II. Turku 1925-1931. 303,226 s. Nahkaselkäinen. Annales univ. Turkuensis B:3,15. Tekijän omistuskirjoitus. [0810]

Ikola, Niilo: Eteläviron verbien persoonapäätteistä. Hki 1931. 69 s. Nid. Vähäisiä kirjelmiä LXXVIII. Tekijän omistuskirjoitus. [0811]

Ikola, Osmo - A.Alhoniemi ~ L.Koillinen ~ K.Wiik: Kansankielen näytteitä 1-5. Turku 1963-67. Separatum: Sananjalka. [0786]

Ikola, Osmo - H.Koski - V.Nissinen - U. Susiluoto: Kaunis äidinkieli I. Hki 110 s. Nid. [0805]

Ikola, Osmo: 14 separata. Virittäjä 1946-1970. [0772-0785]

Ikola, Osmo: 3 separata. Suomalainen Suomi 1954-62. [0787,0788,0789]

Ikola, Osmo: 9 separata. 1958-63. Tekijän omistuskirjoituksia. [0795-0803]

Ikola, Osmo: Das Referat in der finnischen Sprache. Hki 1960. 312 s. Sid. Suom.Tiedeakatemian toim. B:121. Tekijän omistuskirjoitus. [0808]

Ikola, Osmo: Entwicklungszüge in der Ausbildung der finnischen Schriftsprache. Wiesbaden 1962. 11 s. Separatum: Ural-altaische Jahrbücher. XXXIV. [0793]

Ikola, Osmo: Lauseopillisia havaintoja Georg Müllerin virolaisten saarnojen kielestä. Turku 1962. 78 s. Nid. Annales univ. Turkuensis B:82. Tekijän omistuskirjoitus. [0809]

Ikola, Osmo: Lauseopin kysymyksiä. Hki 1961. 149 s. Kokovaateside. Tietolipas 26. [0804]

Ikola, Osmo: Tempusten ja modusten käyttö ensimm. suom. raamatussa. I-II. Turku 1940-1950. 248,255 s. Sid. Annales univ.Turkuensis B:32,34. Tekijän omistuskirjoitus. [0807]

Ikola, Osmo: Tempusten ja modusten käyttö ensimmaisessä suom. raamatussa. I. Väitöskirja. Turku 1940. 248 s. Nid. Annales univ. Turkuensis B:XXXII. Väitöstilaisuudessa tehtyjä muistiinpanoja. [0806]

Ikola, Osmo: Über das finnische Tempussystem. Lund i.pv. 32 s. Nid. Separatum: Studia Linguistica. [0791]

Ikola, Osmo: Vorbereitungen zur maschinellen syntaktischen Analyse der finnischen Mundarten. Göttingen i.pv. 9 s. Separatum: Symposion über Syntax der uralischen Sprachen 1969. [0794]

Ikola, Osmo: Zur Geschichte der indirekten Rede in den ostseefinnischen Sprachen. Budapest 1963. 4 s. Separatum: Congressus intern. fennougristarum ... 1960. [0792]

(Ikola, Osmo) Kutsu kuulemaan sitä julkista esitelmää jonka ... Osmo Kalervo Ikola pitää virkaanastujaisissaan huhtikuun 30.p:nä 1951. 5 s. [0790]

Inha, I.K.: Kalevalan laulumailta. Hki 1911. 432 s., kuv., karttal. Sid. Isäni Konr. Hildénin nimikirjoitus (lyijykynällä). Mukana R.Koskimiehen alakerta I.K.Inhasta. [0816]

Inha, I.K.: Suomen maisemia. 2.painos. Porvoo 1925. 500 s., kuv., kuval. Kokovaateside. [0817]

Inkilä, Arvo T.: Mikä oli Agricolan mainitsema "iulki Psaltari"? Hki 1937. 5 s. Separatum: Virittäjä. [0818]

Itkonen, Erkki: 19 separata. 1959-1969. [0827-0845]

Itkonen, Erkki: 2 separata. Virittäjä 1956-59. Tekijän omistuskirjoitus. [0848,0849]

Itkonen, Erkki: A hangváltozások kivételnélkülisége a finnugro magánhangzó-történet megvilágitásában. Budapest 1968. 10 s. Separatum: Nyelvtud.Közlemények LXX. Tekijän omistuskirjoitus. [0819]

Itkonen, Erkki: Beobachtungen über die Entwicklung des tscheremissischen Konjugationssystems. Hki 1962. 39 s. Nid. Separatum: SUSToim. 125. [0846]

Itkonen, Erkki: Der ostlappische Vokalismus vom qualitativen Standpunkt aus. Hki 1939. 386 s. Nid. Separatum: MSFOu. Väitöskirja. Tekijän omistuskirj. [0853]

Itkonen, Erkki: Die lappischen Deminutivableitungen von Superlativen und Komparativen, zunächst im Lichte des Inarilappischen. Lund 1961. 10 s. Separatum: Studia ethnographica Upsaliensia XXI. [0826]

Itkonen, Erkki: Die Laut- und Formenstruktur der finnisch-ugrischen Grundsprache. Wiesbaden 1962. 24 s. Separatum: Ural-altaische Jahrb. [0822]

Itkonen, Erkki: Etymologische Beiträge. Budapest i.pv. 6 s. Separatum: Pais-Festschrift. [0824]

Itkonen, Erkki: Etymologisches Wörterbuch der uralischen Sprachen. Wiesbaden 1956. 25 s. Nid. Separatum: Ural-altaische Jahrb. [0823]

Itkonen, Erkki: Julius von Farkas und die finnisch-ugrische Sprachwissenschaft. Wiesbaden 1959. 7 s. Separatum: Ural-altaische Jahrb. [0825]

Itkonen, Erkki: Lappische Chrestomathie mit grammatikalischem Abriss und Wörterverzeichnis. Hki 1960. 187 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0850]

Itkonen, Erkki: Struktur und Entwicklung der ostlappischen Quantitätssysteme. Hki 1946. 267 s. Nid. SUSToim. LXXXVIII. Tekijän omistuskirjoitus. [0852]

Itkonen, Erkki: Suomalais-ugrilaisen kantakielen äänne- ja muotorakenteesta. Hki 1967. 25 s. Nid. Separatum: Virittajä. Tekijän omistuskirjoitus. [0847]

Itkonen, Erkki: Suomalais-ugrilaisen kielen- ja historiantutkimuksen alalta. Hki 1961. 218 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0851]

Itkonen, Erkki: Toivo Vilho Lehtisalo. Muistopuhe. 7 s., kuva. Suom. Tiedeak.Es.ja Pöytäk. 1963. [1312]

Itkonen, Erkki: Über Alter und Entstehung der finnisch-ugrischen Quantitätskorrelation. Göttingen 1968. 10 s. Separatum: Nachrichten der Ak.d. Wiss. in Göttingen. [0820]

Itkonen, Erkki: Zur geographischen Ausdehnung der finnisch-ugrischen Urheimat. Wiesbaden 1969. 4 s. Separatum: Ural-altaische Jahrb. [0821]

Itkonen, T.I. - K. Nickul: Suenjel. Kuvia kolttalappalaisten maasta. Jyväskylä 1936. 15,XCVI s. [0856]

Itkonen, T.I.: Heidnische Religion und späterer Aberglaube bei den finnischen Lappen. Hki 1946. 319 s. Nid. SUSToim. LXXXVII. [0857]

Itkonen, T.I.: Koltan- ja kuolanlappalaisia satuja. Hki 1931. 323 s. Kokovaates. [0858]

Itkonen, T.I.: Lappalaisten vanhat henkilönnimet. Hki 1942. 36 s. Nid. [0860]

Itkonen, T.I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945. I,II. Porvoo 1948. 589,629 s., kuv. Sid. [0854]

Itkonen, T.I.: Suomensukuiset kansat. Hki 1921. 288 s., karttal. Nid. [0855]

Itkonen, Terho ja Simo Konsala: Seulottua sanaa. Hki 1961. 209 s. Nid. [0880]

Itkonen, Terho: 12 separata. 1965-9. [0862-0873]

Itkonen, Terho: Keidas. Hki 1962. 62 s. Suomi 110:1. [0876]

Itkonen, Terho: Leikkeitä (kirjekuori). [0881]

Itkonen, Terho: Nimestajän opas. Hki 1961. 67 s. Nid. [0874]

Itkonen, Terho: Nykysuomen tutkimusta ja huoltoa. Hki 1966. 151 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0875]

Itkonen, Terho: Proto-finnic final consonants. I:1. SUSToimituksia 138:1. [0879]

Itkonen, Terho: Proto-finnic final consonants. I:1. Hki 1964. 287 s. Väitöskirjapainos. Tekijän omistuskirjoitus. [0878]

Itkonen, Terho: Suomen kielen suksisanastoa. Hki 1957. 171 s. Nid. [0877]

Itkonen, Terho: Über einige Sandhi-Erscheinungen im Finnmarklappischen, Finnischen und Finnlandschwedischen. Hki 1965. 46 s. Nid. Separatum: FUF XXXV. Tekijän omistuskirjoitus. [0861]

Itkonen, Toivo: Venäjänlapin konsonanttien astevaihtelu. Hki 1916. 120 s. Nid. SUSToim. XXXIX. [0859]

Itkonen, Tuomo: Jacob Fellman Suomenlapin Agricolana. Hki 1948. 35 s. Nid. Separatum: Suomen Kirkkhist. Seuran vuosikirja XXXV-XXXVI. [1271]

Itkonen, Tuomo: Samikiel abis. Hki 1934. 199 s., kuv. Sid. [0882]

Itä-Hämeen museo Hartolan Koskipäässä. Hartola 1937. 8 s., mukana 4 postikorttikuvaa. [0884]

Itä-Karjala ja Kuollan Lappi. Toim. Th. Homén. Hki 1918. 384 s. kuv., karttal. Sid. [0885]

Itä-Karjalan kansanrunouden keruuopas. Hki 1943. 63 s. Pahviside. [0887]

Itä-Karjalan paikannimien luettelo. Hki 1942. 31 s. Nid. [0886]

J

Alkuun

Jaakkola, Jalmari: Pirkkalaisliikkeen synty. Turku 1923. 219 s. Nid. [0888]

Jacobsohn, Hermann: Arier und Ungrofinnen. Göttingen 1922. 262 s. Nid. [0889]

Jahnsson, A.W.: Finska Språkets Satslära. Hfors 1871. 172 s. Sid. [0890]

Jahnsson, Adolf Waldemar: Försök till framställning af den finska syntaxen. Akad.Afh. Hfors 1871. 172 s. Nid. [0895]

Jakab László: A felezólitó módjel kérdéseihez. Debrecen 1964. 16 s. Tekijän omistuskirjoitus. [0891]

Jakab László: Lencsés Gy örgy .. ö-zése. Debrecen 1962. 59 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0892]

Jakubovich Emil és Pais Dezsö: Ó-magyar olvasókönyv. Pécs 1929. 308 s. Sid. [0896]

Jalkanen, K.J.: Pohjois-Hämeen Erämaat, Asutus ja Olot vuoteen 1620. Väitöskirja. Hämeenlinna 1892. 146, LIX s., karttal. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0897]

Jazyki i fol'klor narodov krainego severa. Leningrad 1969. 271 s. Sid. [0893]

Jeliseev, Ju.S., Sintaksit`s´eskie slovosot`s´etanija v sovremennom finskom jazyke. Moskva 1959. 124 s. Nid. [0352]

Jemel'janov, A.I., Grammatika votjatskogo jazyka. Leningrad 1927. 160 s. Nid. [0351]

Jevsev'jev, M.E.: Osnovy mordovskoi grammatiki. Erzjan grammatika. Moskva 1928. 446,XXI s. Sid. [0894]

Jogewer, J.: Eesti keele grammatika. 1-III. Tartu 1919-1920. 72,80,104 s. Kokovaateside Harvinaisuus. [0922]

Jogewer, J.: Eesti Keele häälikute ajalugu. Tartus 1918. 224 s. Nid. harvin. [0921]

Johansen, P.: Über die deutschen Ortsnamen Estlands. Reval 1930. 36 s. Separatum: Revaler Bote. [0898]

Johansen, Paul. Nordische Mission. Revals Gründung und die Schwedensiedlung in Estland. Stockholm 1951. 405 s. K.Vitterhets Historie och Antikv. Akademiens Handl. 74. [0899]

Johansen, Paul: Die Estlandliste des Liber census Daniae. I,II. Reval 1933. 1012 s., facsimilel., karttal. Nid. [0900]

Joki, Aulis J.: Die Lehnwörter des Sajansamojedischen. Hki 1952. 393 s. Nid. SUSToim. 103. Tekijän omistuskirjoitus. [0901]

Joki, Aulis J.: Maailman kielet. Hki 1966. 108 s., karttal. Tietolipas 45. Tekijän omistuskirjoitus. [0902]

Jokipii, Mauno ym.: Vanhan-Ruoveden historia I + liiteosa. Vammala 1959-1960. 623,171 s., kuv. Sid. M.Jokipiin omistuskirjoitus. [0912]

Jokipii, Mauno: 7 separata. 1959-55. [0903-0909]

Jokipii, Mauno: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat. II. Hki 1950. Historiallisia tutkimuksia XLVIII:2. Tekijän omistuskirjoitus. [0911]

Jouko. Pohjois-pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisu. II. Hki 1914. 328 s., kuv. [0913]

Juhász Jenö: Szómutató Munkáci B. "Árja és kaukázusi elemek a finn-magyar nyelvekben" cimü müvéhez. Budapest 1960. 58 s. Nid. [0914]

Jurk-Bauer, Ingeborg: Volkstümliche Lärminstrumente. Quakenbrück 1937. 52 s. Nid. [0915]

Juteini, Jak.: Kirjoja. Osa 1,3,4,8. Wiipuri 1856-1858. 140,135,160,119 s. Nid. [0917]

Juusten, Paavali: Suomen piispain kronikka. Suom. H. Winter. Hki 1956. 77 s. Otavan joulukirjanen 1956. [0918]

Jyrinoja, Vilho: Akonlahden arkea ja juhlaa. Turku 1965. 279 s., kuv. Nid. [0919]

Jänes, Henno H.: Eesti keel. Selle ehitus, areng ja ortoloogia. Lund 1966. 307 s., muotokuval. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0923]

Jännes (=Genetz), Arvi, Muistutuksia uuden raamatunsuomennoksen kielestä. Hämeenlinna 1887. 60 s. Sisältyy: Hämeenlinnan normaalilysei. Kertomus lukuvuodesta 1886-1887. Nid. [0425]

Jännes (=Genetz), Arvi, Neuvoja Suomen kielen opettajille. Porvoo 1886. 30 s. Nid. Nimikirj.: Artturi H.Snellman. [0424]

Jännes (=Genetz), Arvi, Suomen partikkelimuodot. Hki 1890. 198 s. Sid. [0429]

Jännes, Arvi, Kielellisiä muistoonpanoja Kaakkois-Karjalasta. Hki 1889. 24 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä XI.) [0025]

Jännes, Arvi, Kielellisiä muistoonpanoja Kaakkois-Karjalasta. Hki 1889. 24 s. Sid. yhteen G.E. Leinon ja A.E. Lindforsin tutkimusten kanssa. [0018]

Jäntti, Yrjö A. Yrjö A. Jäntille nuoruudenystäviltä. Porvoo 1968. 15 s. Nid. Painos 20 kpl. Martti Haavion omistuskirjoitus. [0475]

Järviö-Nieminen, Iris: Suomalaiset sanomukset. Hki 1959. 284 s. Nid. [0920]

K

Alkuun

Kahila, Seppo - Kauko Kare: Asiasta sanaan. Hki 1965. 234 s. Nid. S.Kahilan omistuskirjoitus. [0924]

Kaikuja Hämeestä X. Hki 1938. 291 s., kuv. [0926]

Kaikuja Hämeestä. VIII. Hämäläisosakunnan kotiseutujulkaisu I. Porvoo 1913. 288 s., muotokuval. Nid. Heikki Ojansuun leima. [0925]

(Kalevala). De Tio Första Sångerna ur Kalevala med svensk ordbok och mythologiska förklaringar. Utg. af Aug. Ahlqvist. Hfors 1862. 172 s. Sid. [0049]

Kalevala Suomen kansan omaisuudeksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan v.1935 järjestämän kirjoituskilpailun parhaat tulokset. Hki 1937. 171 s. Nid. [0927]

Kalevala. 3.,selityksillä ja kuvilla varustettu painos. Hki 1887. 470 s., kuval. Sid. Isäni nimikirj.: Konr. Hildén. [0929]

Kalevala. Uuden Kalevalan 11.painos. Hki 1909. 338 s. Kokovaateside. [0930]

Kalevalanpäivan ohjelmistoa 1963. Hki 1963. 14 s. Nid. [0928]

Kaleviste mailt. Tartu 1935. 319 s. Nid. Opetatud Eesti Seltsi kirjad III. [0931]

Kalima, Jalo: 7 separata. 1935-49. [0932-0938]

Kalima, Jalo: Die ostseefinnischen Lehnwörter im Russischen. Akad.Abh. Hfors 1915. 265 s. Sidottu yhteen [0940]. Mukana myös 4 Kaliman sanomalehtikirjoitelmaa. [0939]

Kalima, Jalo: Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat. Hki 1935. 252 s. Sid. Mukana 3 J.Kaliman sanomalehtikirjoitusta. [0942]

Kalima, Jalo: Slaavilaisperäinen sanastomme. Hki 1952. 234 s. Nid. [0941]

Kalima, Jalo: Zur Herkunft der slavischen Lehnwörter im Ostseefinnischen. Leipzig 1929. 19 s. Sidottu yhteen [0939]. Mukana myös 4 Kaliman sanomalehtikirjoitelmaa. [0940]

Kallas, O., Kraasna maarahvas. Hki 1903. 128 s. Sid. [0001]

Kallas, O., Lutsi maarahvas. Hki 1894. 151 s. Sid. [0002]

Kallio, Niilo: Halikon hakoniskat. I.Joulutapakuvaus, Kertonut Ida Heinonen. Porvoo 1920. 98 s., kuv. Nid. [0943]

Kálmán Béla: 5 separata. 1938-64. [0948-0952]

Kálmán Béla: A nevek világa. Budapest 1969. 223 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [0946]

Kálmán Béla: A nevek világa. Budapest 1967. 251 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [0947]

Kálmán Béla: Manysi nyelvkönyv Budapest 1955. 57 s. Kokovaateside. [0945]

Kálmán Béla: Nyelvjárásaink. Budapest 1966. 149 s. Nid. [0944]

Kangasmaa-Minn, Eeva: The syntactical distribution of the Charemis genitive. I,II. Turku 1956-9. 234, 144 s. Nid. SUSToim. 146. Tekijän omistuskirjoitus. [0953]

Kangro, Bernard: Liekehtivä jälki. Suom. Lauri Kettunen. Jyväskylä 1956. 93 s. Nid. [0954]

Kannisto Artúr: Ahlqvist Ágost és Budenz József levelezése egymással. Debrecen 1942. 46 s. Nid. Separatum: A debreceni tudományegyetem-évkönyve 1940-41. [0972]

Kannisto, Artturi und K.F.Karjalainen: Wogulische und ostjakische Melodien. Hrsg. von A.O.Väisänen. Hki 1937. 378 s. Nid. A.Kanniston ja A.O.Väisäsen omistuskirjoitus. [0975]

Kannisto, Artturi, Äänneopillinen tutkimus Urjalan, Kylmäkosken ja Akaan murteesta. Hki 1897. 84 s. (Vähäisiä kirjelmiä XXVII.) [0014]

Kannisto, Artturi: 17 separata. 1909-1943. Tekijän omistuskirjoituksia. [0956-0971]

Kannisto, Artturi: Lauseopi1lisia havaintoja läntisen Etelä-Hämeen kielimurteesta. Hki 1901. 306 s. Sid. [0955]

Kannisto, Artturi: Materialien zur Mythologie der Wogulen. Hrsg.von E.A. Virtanen und Matti Liimola. 443 s. Nid. SUSToim. 113. [0974]

Kannisto, Artturi: Otto Donnerin satavuotispäivänä. Hki 1936. 15 s., muotokuval. Nid. [0977]

Kannisto, Artturi: Wogulische Volksdichtung gesammelt und übers. von -. Hrsg. von Matti Liimola. I,II,III,IV,V,VI. Hki 1951-1963. XL,483,831,262 s., 334,551,362 s., kuval. Nid. [0973]

Kannisto, Artturi: Zur Geschichte des Vokalismus der ersten Silbe im Wogulischen vom qualitativen Standpunkt. Hki 1919. 207 s. Nid. [0976]

Kansallisten tieteiden,kehittämisohjelma 1966-1980. Hki 1965. 99 s. Nid. Suomi 112:1. Mukana Osmo Ikolan ja Matti Liimolan esitys lauseopin tutkimisen järjestämiseksi (moniste). [0981]

Kansan kieli omin omaisuutemme. Ohjelmistoa koulutunneille ja kansalaisjuhliin. Hki 1964. 125 s., karttal. Nid. [0982]

Kansankielen viikkoon liittyviä lehtisiä ja monisteita. 23.2.-6.4.1964. [0983]

Kansanperinnekomitean mietintö. Hki 1951. 28 s. Nid. Separatum: Virittäjä. [0978]

Kansanrunousarkiston näyttelyn avajaiset. Moniste 1968. [1016]

Kansanrunousarkiston opas. Toim.Urpo Vento. Hki 1968. 31 s. Nid. [1014]

Kansantaide ja perinnepolitiikka. Kansantaiteen seminaari Seinäjoella 10.6.-15.6.1968. 251 s., kuv. Nid. [0984]

Kansantieto. Suom.Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kysely- ja tiedotuslehti. 13. Forssa 1962. 23 s., kuv. Nid. [0985]

Kansanvalistus-Seura 1874-1899. Hki 1899. 165 s., kuv., kuval. Nid. [0987]

Kanteletar elikkä Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä. 3.p. Hki 1887. LIV,506 s. Sid. [0988]

Kanteletár. Fordította Rácz István. Budapest 1956. 163 s. Sid. Kääntäjän nimikirjoitus. [0990]

(Kanteletar) Valikoima Kantelettaren runoja. Tehnyt E.A.Saarimaa. Hki 1938. 88 s. Sid. [0989]

Karácsony Sándor: Magyar nyelvtan társaslélektan alapon. Budapest 1938. 191 s. Nid. Mukana kustantajan kortti. [0991]

Karel'skie narodnye skazki. Ju`z´naja Karelija. Izd. U.S.Konkka, A.C.Tupitsyna. Leningrad 1967. 520 s. Kokovaateside. [1010]

Karjalan oikeus. Julaissut Karjalan keskushallitus. Hki 1921. 104 s., karttal. Nid. [0995]

Karilas, Tauno: Pakinaa pakinasta. Porvoo 1952. 17 s. Separatum: "Suuri pakinakirja". Tekijän omistuskirjoitus. [1011]

Karjala vapaaksi. Karjalalle vakuutetun autonomian sisältö. Kirj. Karjalainen /=Herman Stenberg ja Otto Kotonen/. Viipuri 1921. 24 s. Nid. [0763]

Karjalainen, K.F.: Grammatikalische Aufzeichnungen aus ostjakischen Mundarten. Hrsg. von E.Vértes. Hki 1964. 341 s. Nid. SUSToim. 128. [0993]

Karjalainen, K.F.: Siperian-matkoilta sata kirjettä. Kirjoittajan elämäkerran esittänyt Kaarle Krohn. Porvoo 1921. 240 s., kuv. Nid. [0994]

Karjalainen, K.F.: Zur ostjakischen Lautgeschichte. I. Hfors 1904. 275 s. Nid. [0992]

Karlsson, Göran: 6 separata. 1964-5. [0996-1001]

Karlsson, Göran: Numerustutkielmia. Hki 1960. 123 s. Sid. Tietolipas 19. [1004]

Karlsson, Göran: Suomen kielen nukuksissa ja hereillä -tyyppiset paikallissija-adverbit. Turku 1957. 203 s. Mukana tekijän eräs lehtiartikkeli. [1002]

Karlsson, Göran: Äldre genuina ord och låneelement i nufinsk penning- bankbetalnings- och kreditterminologi. Åbo 1964. 140 s. Nid. Acta Academiae Aboensis. Humaniora XXVIII:2. Tekijän omistuskirjoitus. [1003]

Károly Sándor: Az értelmezö és az értelmezöi mondat a megyerban. Budapest 1958. 78 s. Nid. Nyelvtud. Értekezések 16. Tekijän omistuskirjoitus. [1012]

Karste, Greta, Havaintoja olosijojen käytöstä Säkkijärven murteessa. Hki 1932. 46 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä LXXXIII.) [0039]

Karste-Liikkanen, Greta: Pietari-suuntaus kannakselaisessa elämänkentässä. Hki 1968. 322 s., kuv. Kansatieteellinen arkisto 20. Tekijän omistuskirjoitus. [1017]

Karttunen, Uuno, Kaarle Aksel Gottlundin runonkeräykset. Hki 1898. 82 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä XXIX.) [0023]

Kask, A.: Eesti keele ajalooline grammatika. I. Tartu 1967. 177 s. Nid. [1006]

Kask, A.: Eesti kirjakeele ajaloost. I-II. Tartu 1970. 468 s. Nid. [1005]

Kask, A.: Eesti keele grammatika III:1. Liitsõnad ja sõnade liitumisviisid eesti keeles. Tartu 1967. 105 s. Nid. [1007]

Kask, Arnold: J.V.Veski ja eesti oskussõnastikud. Tartu 1938. 29 s. Nid. Akad. Emakeele Seltsi toimetised XXXVII. [1009]

Katajavuori, H. - K.Mustonen - N.Oksanen: Suomen suvun kirja. Porvoo 1943. 216 s. Sid. [1514]

Kaukonen, Toini-Inkeri: Pellavan ja hampun viljely ja muokkaus Suomessa. Hki 1946. 284 s., kuv. Nid. Kansatieteellinen arkisto 7. [1018]

Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomen kansanomaiset nauhat. Hki 1965. 141 s. Nid. Tietolipas 41. Tekijän omistuskirjoitus. [1019]

Kaukonen, Väinö: Elias Lönnrotin Kalevalan toinen painos. Hki 1956. 635 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1022]

Kaukonen, Väinö: Kalevala ja todellisuus. Hki 1948. 208 s., kuv. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1021]

Kaukonen, Väinö: Kalevala-Dichtung im heutigen Viena. I.pp. 1944. 10 s. Separatum: Mitteilungen des Vereins für finnische Volkskunde. [1020]

Kaukoranta, Toivo: Itä-Karjalan vapaudentie. Hki 1944. 107 s., karttal. Ei kirjakaupass. [1023]

Keckman, Carolus Nicolaus, De formis conjugationum in lingua Fennica meditationes. Hforsiae 1829. 24 s. [0446]

Keelekultuur. I. Toimetand Joh.Aavik, 0.Loorits, J.Mägiste. Tartu 1928-9. 72 s. Nid. harvinaisuus [1024]

Keksi, Antti Keksis kväde om islossningen i Torneälven Ar 1677. Övers. av Björn Collinder. 32 s. Separatum: Norrbotten 1955. [0302]

Keksi, Antti Torniolaakson laulaja Antti Mikkelinpoika Keksi. Tornedalens sångare. Övertorneå 1955. 28 s. [0303]

Kelemen Béla: Jó magyarság. 3.kiadás. Budapest 1918. 180 s. Nid. [1025]

Kellgren, H.: Die Grundzüge der finnischen Sprache. Berlin 1847. 95 s. Nid. [1026]

Képes Géza: Elias Lönnrot kiadatlan levele. 4 s., faksimilel. Budapest 1958. Separatum: Világirodalmi Figyelö. [1154.b]

Keresztes László: A beszélést és gondolkodást jelentö igék az obi-ugor nyelvekben. 33 s., kartt. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1027]

Kertesz Manó: Finnugor jelzös szerkezetek. Budapest 1914. 101 s. Nid. Finnugor füzetek 17. [1030]

Kertesz Manó: Szállok az úrnak. Az udvarias magyar beszéd története. Budapest i.pv. 214 s. Nid. [1029]

Kertesz Manó: Szokásmondások. Budapest 1922. 286 s., kuv., Nid. [1028]

Keski-Suomen IV maakuntapäivät Jyväskylässä kesäk. 25-26 p nä 1938. Juhlaopas. Jyväskylässä 1938. Mukana ohjelma, kutsukortteja ym. [1035]

Keski-Suomen Museoyhdistys r.y. Kertomus VI. toimintavuodesta 1936. Jyväskylä 1937. 29 s. Nid. [1032]

Keski-Suomen Museoyhdistys r.y. Kertomus VIII. toimintavuodesta 1938. Jyväskylä 1939. 29 s. Nid. [1033]

Keski-Suomi. I,II,III,IV,VII. Jyväskylä 1935-1965. Kuv. Nid. [1031]

Kettunen, Lauri - Martti Vaula: Suomen kielioppi sekä tyyli- ja runo-opin alkeet oppikouluille ja seminaareille. 216 s., karttal. Kokovaateside. [1144]

Kettunen, Lauri (= Toivo Hovi): Lalli Lallonpoika. Lukudraama. Lohja 1960. 101 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1039]

Kettunen, Lauri: Matkapakinoita ja muita muistelmia 1925-1929. Hki 1960. 448 s., kuv. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. Mukana tekijän hautaustilaisuuden ohjelma. [1154]

Kettunen, Lauri (= Toivo Hovi): Mjn kun Mähösen viinat. Savolaisia runosäkeitä. Jyväskylä 1950. 92 s. Nid. [1038]

Kettunen, Lauri (= Toivo Hovi): Nuoren Uki-Jysyn oloa ja elämää. - Muita kertoelmia menneiltä ajoilta. Hki 1962. 172 s., kuv. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1146]

Kettunen, Lauri (= Toivo Hovi): Suutari Vilihunen. 2. painos. Lohja 1960. 87 s. Nid. [1037]

Kettunen, Lauri (= Toivo Hovi): Suutari Vilihunen. Jyväskylä 1950. 95 s. Nid. [1036]

Kettunen, Lauri (= Toivo Hovi): Säkeitä Koskenhovin satavuotisjuhlaan 12.8.1962. Hki 1962. 7 s. Tekijän omistuskirjoitus. Yksityinen painotuote. [1145]

Kettunen, Lauri (= Toivo Hovi): Tisza tulvii - Ilona, Ilona, Romaani. Jyväskylä 1945. 240 s. Nid. [1040]

Kettunen, Lauri - Lauri Posti: Näytteitä vatjan kielestä. Hki 1932. 194 s. Kokovaateside. L.Kettusen omistuskirjoitus. [1138]

Kettunen, Lauri - Paavo Siro: Näytteitä vepsän murteista. Hki 1935. 193 s. Kokovaateside. SUSToimituksia LXX. Paavo Siron omistuskirjoitus. Välissä L.Laitisen alakerta "Opettajana vepsien maassa". A.Penttilän huomautuksia. [Setälä, E.N.] Vepsän kieltä. Hki 1893. 4 s. Er. harvinainen painos. [1136,1137]

Kettunen, Lauri: 70 separata. 1924-63. Tekijän omistuskirjoituksia. [1041-1110]

Kettunen, Lauri: Arvustavad märkused keeleuuendusnõuete puhul. Tallinna 1919. 104 s. Sidottu yhteen: Aavik, Joh.: Keelelised vastuväited. Prof. Dr. L. Kettuse "Arvustavate märkuste puhul. Tartu 1920.[1131,1132]

Kettunen, Lauri: Descendenttis-äännehistoriallinen katsaus Keski-Skandinavian metsäsuomalaisten kieleen. Hki 1909. 150 s. Sid. [1120]

Kettunen, Lauri: Die Herkunft des Terminativs, Genitivs, Instruktivs und Komitativs. Hki 1956. 49 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1139]

Kettunen, Lauri: Eestin kielen oppikirja oppikouluja ja seminaareita varten.

Sama. 6., tarkistettu painos. Porvoo 1928. 137 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1133]

Kettunen, Lauri: Eestin kielen äännehistoria. 3.painos. Hki 1962. 218 s., karttal. Nid. [1134]

Kettunen, Lauri: Eestin kielen äännehistoria. 2., uusittu painos. Hki 1929. 208 s. Tekijän omistuskirjoitus. [1119]

Kettunen, Lauri: Eestin kielen äännehistoria. 2.,uudistettu painos. Hki 1929. 208 s. Sid. [1143]

Kettunen, Lauri: Etymologische Untersuchung über estnische Ortsnamen. Hki 1955. 437 s., karttal. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1123]

Kettunen, Lauri: Hauptzüge der livischen Laut- und Formengeschichte. Hki 1947. 89 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1142]

Kettunen, Lauri: Kahdeksan matkaa Vermlannin metsäsuomalaisiin. Hki 1960. 157 s., kuv. Tekijän omistuskirjoitus. [1148]

Kettunen, Lauri: Lauseliikmed eesti keeles. Tartu 1924. 100 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. Välissä '"Eestin" vastustamisella ei edistetä heimotyötä!' [1130]

Kettunen, Lauri: Lautgeschichtliche Darstellung über den Vokalismus des Kodaferschen Dialekts. Hki 1913. 231 s., karttal. Sidottu yhteen [1121,1122], puoliranskalainen nahkaside. [1122]

Kettunen, Lauri: Lautgeschichtliche Untersuchung über den Kodaferschen Dialekt. Hki 1913. 215 s., karttal. SUSToimituksia XXXIII. Tekijän omistuskirjoitus. Sidottu yhteen [1121,1122], puoliranskalainen nahkaside. [1121]

Kettunen, Lauri: Lõunavepsa häälik-ajalugu. I-II. Tartu 1922. 139, 135 s., karttal. Nahkaselkäinen side. II osa "Autori antud". Välissä: [Setälä, E.N.]: Vepsää. Hki 1912. 4 s. Harvinaiseksi käynyt painos. [1124,1125]

Kettunen, Lauri: Matkapakinoita ja muita muistelmia 1925-1929. Hki 1960. 448 s., kuv. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. Mukana tekijän hautaustilaisuuden ohjelma. [1153]

Kettunen, Lauri: Näytteitä etelävepsästä. I-II. Hki 1920-25. Puoliranskal. [1152]

Kettunen, Lauri: Oppikirja eestin ja suomen eroavaisuuksista. 2., täydennetty painos. Hki 1926. 192 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1129]

Kettunen, Lauri: Südame sillad. Luuletusi. Hki 1960. 74 s. Nid. [1147]

Kettunen, Lauri: Suomen heimon kirja. Porvoo 1931. 179 s., kuv. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. Välissä R.Gothen artikkeli metsäsuomalaisista Ruotsissa ja Delawaressa. [1127]

Kettunen, Lauri: Suomen kieliopin alkeiskurssi. Porvoo 1934. 92 s.,kuv. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1113]

Kettunen, Lauri: Suomen kielioppi oppikouluille ja seminaareille. Porvoo 1934. 194 s., karttal. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1115]

Kettunen, Lauri: Suomen kielioppi oppikouluille ja seminaareille. 2., täydennetty painos. Tekijän omistuskirjoitus. [1116]

Kettunen, Lauri: Suomen lähisukukielten luonteenomaiset piirteet. Hki 1960. 252 s., karttal. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1141]

Kettunen, Lauri: Suomen murteet. I,II,III: 1,III:2. Hki 1930-1940. 294,karttal., 209,karttal., suuri kartasto, 378 s. Sid. [1151]

Kettunen, Lauri: Tieteen matkamiehen uusia elämyksiä. Murrosvuodet 1918-1924. Porvoo 1948. 249 s., kuv. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1112]

Kettunen, Lauri: Tieteen matkamiehenä. Kaksitoista ensimmäistä retkeä 1907-1918. Porvoo 1945. 416 s. Sid. [1111]

Kettunen, Lauri: Über die Wortfolge im Finnischen und Urfinnischen. Hki 1953. 67 s. Tekijän omistuskirjoitus. [1140]

Kettunen, Lauri: Untersuchung über die livische Sprache. I. Tartu 1925. 160 s., karttal. Nahkaselkäinen. Tekijän omistuskirjoitus. Harvinaisuus. [1153]

Kettunen, Lauri: Vatjan kielen äannehistoria. Hki 1915. 170 s., karttal. Nahkaselk. side. [1126]

Kettunen, Lauri: Vatjan kielen äännehistoria. 2.uusittu painos. Hki 1930. 204 s., karttal. Sid. Välissä: [Setälä, E.N.] Vatjan kieltä. Hki 1924. 4 s. [1149,1150]

Kettunen, Lauri: Vepsän murteiden lauseopillinen tutkimus. Hki 1943. 576 s., karttal. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1135]

Kettunen, Lauri: Vermlannin suomalaisten uskomuksia, taruja ja taikoja. Hki 1935. 95 s. Nid. Vähäisiä kirjelmiä LXXXVIII. [1114]

Kettunen, Lauri: Viron ja suomen eroavaisuudet. Jyväskylä 1916. 97 s. Sid. Koulupoikana hankkimani kirja. [1128]

Kettunen, Lauri: Viron kielen äännehistorian pääpiirteet. Hki 1917. 113 s., karttal. Sid. Koulupoikana (Hildén nimisenä) hankittu. [1118]

Kettunen,Lauri - Arvi Sipola: Suomen kielioppi kansakouluille. I,II. Jyväskylä 1952. 130, 54 s. Nid. [1117]

Kielivaliokunta, Suom.Kirj.Seuran, Papereita kahdessa kirjekuoressa. [1155]

Kiparski, V.: L'histoire du morse. Hki 1952. 53 s. Nid. Suom.Tiedeak.Toim.73,3. [1158]

Kiparsky, V.: Die Kurenfrage. Hki 1939. 474 s., karttal. Suom.Tiedeak. Toim. B:42. [1159]

Kiparsky, Valentin: 0nko venäjän kielessä suomalais-ugrilaista substraattia? Hki 1969. 14 s. Nid. Suom.Tiedeak.Es. ja Pöytäk. 1968. [1157]

Kiparsky, Valentin: Gibt es ein finnougrisches Substrat im Slavischen? Hki 1969. 27 s. Nid. Suom.Tiedeak. toim. 153,4. [1156]

Klemm, Antal: Magyar történeti mondattan. I-II. Budapest 1928-42. 660 s. Sid. A magyar nyelvtudomány kézikönyve. [1160]

Kniezsa István: A magyar helyesirás története. 2.kiadás. Budapest 1959. 36 s. [1163]

Knöpfler László: A vogul kérdömondat szórendje. Budapest 1936. 16 s. Nid. Finnugor értekezések 3. [1164]

Kohtamäki, Ilmari: August Ahlqvist suomen~ kielen ja kirjallisuuden arvostelijana. Hki 1956. 527 s. Nid. [1166]

Koidula ja Almbergi kirjavahetus. Trükki toim. Aug.Anni. Tartu 1925. 120 s., kuva1. Nid. [1167]

Koitar. Savo-karjalaisen osakunnan albumi. V. Hki 1897. 296 s. Nid. [1168]

Koivisto, Helinä: Aleksis Kiven kielen irrallisista aineksista. Hki 1966. 119 s. Nid. [1169]

Koivusalo, Esko: Objektiin liittyvä olosijamäärite. Hki 1968. 8 s. Separatum: Virittäjä. [1170]

Kolk, Raimond: Ütsik täht. Stockholm 1946. 63 s. Nid. [1171]

Kont, K.: Käändsõnaline objekt läänemeresoome keeltes. Tallinn 1963. 234 s. Sid. [1172]

Korander, H.Konst., Suomalaisten Nimukka- ja Lausukka-sanojen jakauntumisesta, taivutuksen suhteen. Hki 1859. 12, 13 s., suuri taulukko. Sidottu yhteen [0438,0439,0440]. A.V.Koskimiehen kirjastosta. Andelinin kirjassa hyvin paljon A.V.Kn muistiinpanoja. [0439]

Korhonen, Mikko: Die Konjugation im Lappischen. I. Hki 1967. 364 s., karttal. Nid. [Akad. Abh.] SUSToim. 143. Tekijän omistuskirjoitus. [1174]

Korompay Bertalan: 4 separata. Budapest 1956-9. [1175-1178]

Kortesalmi. J. Juhani: Vanha Kuusamo kertoo. Hki 1964. 300 s., kuv. Nid. [1179]

Koskela, Tauno: Lapskoussi. Porvoo 1960. 255 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. Välissä tekijän tervehdyksiä ym. [1180]

Koskela, Tauno: Mutt kapteeni varppas syhysivä vaa. Porvoo 1958. 137 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1181]

Koskimies (= Forsman), A.V.: Pakanuuden aikainen nimistö. Johdanto. Hki 1891. 253 s. Sid. Isäni, Konrad Hildénin nimikirj. Välissä: -"- Kansallinen nimitutkimus. Irroitettu Kansanvalistusseuran kalenterista 1915. [1182, 1183]

Koskimies, A.V. - T. Itkonen: Inarinlappalaista kansantietoutta. Hki 1917. 288 s. Sid. SUSToim. 40. [1184]

Koskimies, Rafael: Porthanin aika. Hki 1956. 414 s., kuv. Sid. [1185]

Kotikoski, J.W.: Hämäläisiä joulutapoja ja -leikkejä. Hki 1912. 91 s. Nid. [1186]

Kotiseutualmanakka 1953. Hki 1952. 93 s. Nid. [1188]

Kotiteollisuuskomitean mietintö. Liite 2: Selontekoa Suomen kotiteollisuuden asemasta. Hki 1907. 172 s., kuv., kuval. Nid. [1187]

Kovács Ferenc, Fabricius- : 14 separata. Budapest 1964-9. Nid. [1189-1202]

Kreutzwald, Friedrich Reinhold: Kalevipoeg. Suom. H.Winter. Hki 1957. 332 s., kuval. Nid. [1203]

Kreutzwald, Fr. - H.Neus: Mythische und magische Lieder der Ehsten. St.Petersburg 1854. 131 s. [1205,1206] Sidottu yhteen.

Kreutzwald, Fr.R.: Der Ehsten abergläubische Gebräuche, Weisen und Gewohnheiten von Johann Wolfgang Boecler mit auf die Gegenwart bezüglichen Anmerkungen beleuchtet von -. St.Petersburg 1854. 161 s. [1206,1205] Sidottu yhteen.

Krohn, J., Lappalaisia teksteja. Sanakirjan kanssa. Hki 1885. 84 s. Sidottu yhteen. [0414] Puoliranskalainen side. Luult. A.V.Koskimiehen reunamerkintöjä. [0415]

Krohn, J.: Lappalaisia tekstejä sanakirjan kanssa. Hki 1885. 83 s. Nid. [1208]

Krohn, J.: Wiron kielioppi Suomalaisille. Hki 1872. 225 s. Sid. [1207]

Kruus, Hans: Grundriss der Geschichte des estnischen Volkes. Tartu 1932. 247 s. Nid. [1211]

Krohn, Kaarle) Kansatieteellisiä tutkielmia Kaarle Krohnille hänen 50-vuotispäivänsä johdosta. Hki 1914. Sid. SUSToim. 35. [1209]

Krohn, Kaarle: Kalevalankysymyksiä I-II. Hki 1918. 232,256 s. Nid. SUSAik. 35,36. [1210]

Kujola, Joh.: Karjalan kielen opas. Hki. 96 s. Nahkaselkäinen side. [1214]

Kujola, Joh.: Äänneopillinen tutkimus Salmin murteesta. Hki 1910. 108 s. [1212,1213] Sidottu yhteen.

Kultuuri ja teaduse teilt. Tartu 1932. 191 s. Nid. Juulius Mägisten omistuskirjoitus. [1519]

Kurländische Gesellschaft für Literatur und Kunst. Sitzungsberichte des ... nebst Veröffentlichungen des kurländischen Provinzial-Museums aus dem Jahre 1880. Mitau 1881. Karttal. Sisältää mm:

J.Döring: Über die Herkunft der kurländischen Letten. harv. [1349]

Kurman, George: The Development of written Estonian. Bloomington 1968. 120 s. Nid. [1215]

Kuujo, E.0.: Die rechtliche und wirtschaftliche Stellung der Pfarrkirchen in Alt-Livland. Hki 1953. 275 s. Nid. Suom.Tiedeak.Toim. B:79,2. [1216]

Kuusi, Matti Kutsu kuulemaan ... esitelmää jonka

... Matti Akseli Kuusi pitää virkaanastujaisissaan .. 1959. 1050.5 s. [1219]

Kuusi, Matti: Lainasananlaskujen tutkimusongelmia. Hki 1969. 13 s. Suom.Tiedeak.Es.ja Pöytäk. 1968. [1225]

Kuusi, Matti: Ovambo Proverbs with African Parallels. Hki 1970. 356 s. Nid. FF Communications 208. Tekijän omistuskirjoitus. [1226]

Kuusi, Matti: Parömiologische Betrachtungen. Hki 1957. 52 s. Nid. FF Communications 172. [1223]

Kuusi, Matti: Sampo-eepos. Väitösk. Hki 1949. 366 s., taulukk. Nid. SUSToim 96. [1217]

Kuusi, Matti: Sananlaskut ja puheenparret. Hki 1954. 181 s. Sid. [1224]

Kuusi, Matti: Suomen kansan vertauksia. Hki 1960. 552 s., kuv. Sid. [1218]

Kuusi, Matti: Vanhan kansan sananlaskuviisaus. Porvoo 1953. 538 s. Sid. [1220]

Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten. Jyväskylä 1937. 80 s. Sid. [1228]

Kuusi, Sakari: Wolmar Styrbjörn Schildt-Kilpinen. Jyväskylä 1962. 288 s., kuv., kuval. Sid. [1227]

Kuusi,Matti: Miten opin kirjoittamaan paremmin. Hki 1958. 47 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1222]

Kuusi,Matti: Regen bei Sonnenschein. Hki 1957. 420 s. Nid. FF Communications 171. [1221]

Könönen, T.: Äänne- ja muoto-opillisia tutkimuksia Pälkijärven kielimurteesta. Kuopio 1888. 35 s. Nid. Aarni. Kuopion isänmaallisen seuran toimituksia II. [1229]

Könönen, Aulis V.A.: Pälkjärven paikannimet. Hki 1921. 144 s. Nid. [1741]
Kövesi, A.M.: 4 separata. Budapest 1933-1962. [1230-1233]

Kövesi-Andrassy, Magda: Das Intinitivbildungssuffix ung. -ni. Hki 1960. 26 s. Separatum: SUSAik. 62. [1302]

L

Alkuun

Laanest, A.: Isuri murdetekste. Tallinn 1966. 242 s., karttal. Nid. [1234]

Lach, Robert: Gesänge russischer Kriegsgefangener. Bd.1. Wien 1926. 135 s. Nid.

Ak.d.Wiss. Phil.-hist.Kl. Sitz.203. [1235]

Lagercrantz, E1iel: Lappische Volksdichtung. I-VII. Hki 1957-1966. Nid. SUSToim. 112,115,117,120,124,126,141. [1239]

Lagercrantz, E1iel: Laulava Lappi. Porvoo 1950. 396 s., kuval. Sid. [1240]

Lagercrantz, Eliel: Entwicklungspsychologische Analyse 1appischer Folklore. Hki 1950. 152 s. Nid. FF Communications 138. [1238]

Lagercrantz, Eliel: Sprachlehre des Westlappischen. Hki 1926. 365 s. Sid. SUSToim. 55. [1236]

Lagercrantz, Eliel: Strukturtypen und Gestaltwechsel im Lappischen. Hki 1927. 425 s. Nid. SUSToim. 57. [1237]

Lagus, Ernst: Studier i den klassiska språkundervisningens historie i Finland. Hfors 1890. 153,XIV s. Nid. [1241]

Lakó György: 22 separata. Budapest 1941-1969. [1243-1264]

Lakó György: A magyar hangállomány finnugor elözményei. Budapest 1965. 66 s. Nid. Nyelvtud. Értekezések 47. Tekijän omistuskirjoitus. [1266]

Lakó György: A permi nyelvek szóvégi magánhangzói. Budapest 1934. 65 s. Nid. Finnugor értekezések 2. Tekijän omistuskirjoitus. [1265]

Lakó György: Proto finno-ugric sources of the Hungarian phonetic stock. Budapest 1968. 99 s. Sid. [1267]

Lakó György: Unkarin lukemisto. Hki 1940. 271 s. Kokovaateside. [1268]

Lampén, Ernst: Värmlandsfinnarnas släktnamn. Torsby 1933. 4 s. Separatum: Fryksände förr och nu 3. [1269]

Lapin opas. Hki 1939. 120 s., kuv. Sid. [1280]

Lapin Sivistysseura. Vuosikertomuksia ym. papereita. 2 kirjekuorta. [1276-1277]

Lapinmaan taloudellisten olojen tutkimista varten asetettu komitea: Komiteanmietintö. 463 s., karttal. Nid. [1281]

Lapputredning, 1930 års: Betänkande. Luleå 1936. 318 s. Statens offentl. utredningar 1936:23. [1278]

Laugaste, E.: Nõia ja nõiduse nimetusi eesti murdeis. Tartu 1937. 32 s. Nid. Eesti Keele Arhiivi toim.8. [1295]

Launis, Armas: Über Art, Entstehung und Verbreitung der estnisch-finnischen Runenmelodien. Hki 1913. 125 s. Nid. SUSToim. 31. [1289]

Laurikkala, Saini: Kirkkoherra Johan Carl Hacksin hautaustilaisuudessa v. 1769 esitetty "Personalia". Hki 1941. 10 s. Separatum: Virittäjä. Tekijän omistuskirjoitus. [1291]

Laurikkala, Saini: Maarialaisen maistraatin talon isännän Juho Simonpoika Frantsin suomenkielinen perukirja vuodelta 1806. Keuruu 1967. 12 s. Tekijän omistuskirjoitus. [1293]

Laurikkala, Saini: Varsinais-Suomen talonpoikain asumukset ja kotitalousvälineet 1700-luvulla. Turku 1947. 384 s. Nid. Annales univ. Turkuensis B:28. Tekijän omistuskirjoitus. [1292]

Laurila, Vihtori: Suomen rahvaan runoniekat sääty-yhteiskunnan aikana. I. Hki. 221 s. Nid. [1290]

Laurosela, Jussi: Äännehistoriallinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta. I-III. Hki 1913-1922. Puoliranskal. [1294]

Lavotha Ödön - Viljo Tervonen: Unkarin oppikirja. Hki 1961. 157 s., karttal. Tietolipas 27. Kokovaateside. [1296]

Lavotha Ödön: 4 separata. 1960-2. Tekijän omistuskirjoituksia. [1298-1301]

Lavotha Ödön: Studien zu dem ungarischen Potentialsuffix hat/het. Uppsala 1967. 231 s. Nid. [1297]

Laziczius Gyula: A magyar nyelvjárások. Budapest 1936. 58 s. Nid. A magyar nyelvtudomány kézikönyve.) [1445]

Laziczius, J.v.: Die Vertretung des fiugr. anl. k in hintervok. Wörtern des Ungarischen. Budapest 1938. 9 s. [1303]

Leem, Knud: Ursprung, Sitten und Gebräuche der Lappen. Ilman nimiöl., n. 1750. 263 s. Sid. [1304]

Leetberg, K.: Eesti keele grammatika. Tallinna 1921. 80 s. Nid. Oskar Looritsin omistuskirj. [1305]

Lehtisalo, T.: Beiträge zur Kenntnis der Renntierzucht bei den Juraksamojeden. Oslo 1932. 180 s., kuval. Nid. Instituttet for sammenlignende Kulturforskning [1310]

Lehtisalo, T.: Juraksamojedische Volksdichtung. Hki 1947. 615 s. Nid. SUSToim. 90. Tekijän omistuskirjoitus. [1309]

Lehtisalo, T.: Samojedische Sprachmaterialien. Gesammelt von M.A.Castrén und -. Hrsg von -. Hki 1960. 462 s. Nid. SUSToim. 122. Tekijän omistuskirjoitus. [1308]

Lehtisalo, T.: Tundralta ja taigasta. Porvoo 1959. 157 s., kuval. Sid. [1311]

Lehtisalo, T.: Über den vokalismus der ersten silbe im juraksamojedischen. Akad. abh. Hamburg 1927. 123 s. Nid. [1306]

Lehtisalo, T.: Über die primären ururalischen Ableitungssuffixe. Hki 1936. 399 s. Nid. SUSToim. 72. [1307]

Lehtonen, Jaakko - Ilkka Savijärvi: Töitä ja pyhäpäivän huveja. Pieksämäki 1967. 18 s. Separatum: Leppävirran kirja. [1322]

Lehtonen, Jaakko: Aspects of Quantity in

Standard Finnish. Jyväskylä 1970. 199 s., kuv. Tekijän omistuskirjoitus. [1315]

Lehtonen, Jaakko: Paikannimitarinoista ja nimien kansanselityksistä. Pieksämäki 1967. 24 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1321]

Leimu, Reino: Kemisteillä kielivaikeuksia äidinkielessäkin. 1967. 8 s. Separatum: Turun yliopiston kemistit r.y:n 30-vuotisjuhlajulk. Tekijän omistuskirjoitus. [1313]

Leinberg, K.G.: Finlands territoriala församlingars namn,ålder, utbildning och utgrening. Hfors 1906. 192 s. [1316]

Leino, G.E. Lopen pitäjän kielimurteesta. Hki 1889. 43 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä IX.) [0026]

Leino, G.E., Lopen pitäjän kielimurteesta. Hki 1889. 43 s. Sid. yhteen Arvi Jänneksen ja A.E. Lindforsin tutkimusten kanssa. [0019]

Leisimo, Ossian: 2 separata.1967. [1317-1318]

Leiviskä, Iivari - Eino Kärki: Itä-Karjala. Maa ja kansa. Porvoo 1942. 103 s. Sid. [1319]

Lento, Reino: Kalevalan historiallinen pohja. I.pp. ja pv. 11 s. [1314]

Leskinen, Eino: 14 separata. 1934-56. Tekijän omistuskirjoituksia. [1326-1339]

Leskinen, Eino: Karjalan kielen näytteitä. I-III. Hki 1932-36. N.500 s. Nahkaselkäinen side. Tekijän omistuskirjoitus. [1325]

Leskinen, Eino: Tulemajärven murteen vokalismi. Hki 1933. 138 s. Nid. Separatum: Suomi V:15. Tekijän omistuskirjoitus. [1324]

Leskinen, Heikki) Kutsu kuulemaan ... esitelmiä jotka .... ja Heikki Leskinen pitävat virkaanastujaisissaan ...1967. 8 s. [1341]

Leskinen, Heikki: Die Konstruktionstypus anna ~ laske + finite Verbform in den osfi. Sprachen und im Lappischen. Hki 1966. 159 s. Nid. Separatum: SUSAik. 67. Tekijän omistuskirjoitus. [1343]

Leskinen, Heikki: Luoteis-Laatokan murteiden äännehistoria. I. Hki 1963. 306 s. Nid. [1340]

Lewy, Ernst: Tscheremissische Grammatik. Leipzig 1922. 185 s. Sid. [1345]

Lewy, Ernst: Zur Betonung des Erdzja-Mordwinischen von Orkino. Berlin 1961. 108 s. Nid. [1346]

Lewy, Ernst: Zur finnisch-ugrischen Wort- und Satzverbindung. Göttingen 1911. 106 s. Nid. [1344]

Liber semisaecularis Societatis Fenno-ugricae. Hki 1933. 507 s. Sid. SUSToim.67. [1347]

Liimola, Matti: 5 separata, 1934-64. Tekijän omistuskirjoituksia. [1355-1359]

Liimola, Matti: Zur historischen Formenlehre des Wogulischen. I. Hki 1963. 246 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1360]

Liljeblad, Tahvo, Tunkuan murteen konsonantismi. Hki 1931. 68 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä LXXIX.) [0030]

Liljedahl, Ragnar: Svensk förvaltning i Livland 1617-1634. Uppsala 1933. 557 s. Nid. [1361]

Lindén, Eeva: 7 separata. 1949-68. Tekijän omistuskirjoituksia. [1362-1368]

Lindén, Eeva: Kaakkois-Hämeen murteiden äännehistoria. I,II. Hki 1942-44. 202,157 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1370]

Lindén, Eeva: Omaa ja vierasta. Hki 1963. 88 s. Nid. Tietolipas 31. [1369]

Lindfors, A.E., Tutkimus Heinolan murteesta. Hki 1892. 42 s. Sid, yhteen Arvi Jänneksen ja G.E. Leinon tutkimusten kanssa. [0020]

Lindfors, A.E., Tutkimus Heinolan murteesta. Hki 1892. 42 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä XVI.) [0022]

Lindström (Rydman), Elsa, Äänneopillinen tutkimus Jaakko Suomalaisen virsikirjan kielestä. Hki 1907. 79 s. Sid. yhteen F.L. Petanderin ja M. Airilan tutkimusten kanssa. [0004]

Lindström, Johan Adolf: Försök att bestämma tiden, ifrån hvilken Finnarne innehaft sina nuvarande boningsplatser. Åbo 1849. 79 s. [1371,1372,1373 Sidottu yhteen. - S.G.Elmgrenin nimikirjoitus.]

Lindström, Johan Adolf: Försök att visa grammatikaliska formers uppkomst i Finska språken... Åbo 1847. 71 s. [1371,1372,1373 Sidottu yhteen. - S.G.Elmgrenin nimikirjoitus.]

Lindström, Johan Adolf: Om Finska folkvandringar enligt Grekiska, Romerska och andra källor. Åbo 1848. 71 s. [1371,1372,1373 Sidottu yhteen. - S.G.Elmgrenin nimikirjoitus.]

Lindström, Johan Adolf: Samling af med Finskan beslägtade ord från de Uralska, Altaiska och Kaukasiska språken. I.pp.ja pv. 110 s. Nid. Separatum: Suomi. [1374]

Livod randalist ajgarantoz. I,II. Riga 1933,1934. 80,90 s., kuv. harvinaisuuksia. [a:n päälle kuuluvia erikoismerkkejä ei html osaa toistaa.] [1351]

Loman, Bengt - Asko Vilkuna: Tornion jokilaakson tutkimuksesta. (Ruotsiksi, moniste). 1964 [1375]

Loorits, O.: Mulgimaa ohvrikohad. Tartu 1935. 85 s. Nid., kuv. Tekijän omistuskirjoitus. [1379]

Loorits, O.] Jahresbericht der estnischen Philologie und Geschichte 1914/25. V: Volkskunde bearb. von O.Loorits. Tartu 1940. 58 s. Nid. [1390]

Loorits, Oskar: 5 separata (mm. moniste "Pro domo"). 1935-56. [1399-1403]

Loorits, Oskar: Das misshandelte und sich reichende Feuer. I. Tartu 1935. 90 s., kuv. Eesti Rahvaluule Arhiivi toim.1. [1380]

Loorits, Oskar: Das sog. Weiberfest bei den Russen und Setukesen in Estland. Tartu 1940. 74 s., kuv. Nid. Eesti Rahvaluule Arhiivi toim. 14. [1391]

Loorits, Oskar: Der Heilige Kassian und die Schaltjahrlegende. Hki 1954. 205 s. Nid. FF Communications 149. [1386]

Loorits, Oskar: Eesti keele grammatika. Tartu 1923. 175 s. Nid. [1378]

Loorits, Oskar: Eesti rahva usund.(= Eesti rahvausundi maailmavaade). Tartu 1932. 110 s. Nid. [1397]

Loorits, Oskar: Eesti rahvausundi maailmavaade. Stockholm 1948 s. Nid. [1383]

Loorits, Oskar: Endis-Eesti elu-olu. I. Tallinn 1939. 344 s., kuv. Nid. Eesti Rahvaluule Arhiivi toim. 11. [1388]

Loorits, Oskar: Gedanken-, Tat- und Worttabu bei den estnischen Fischern. Tartu 1939. 127 s. Nid. Eesti Rahvaluule Arhiivi toim. 9. [1392]

Loorits, Oskar: Grundzüge des estnischen Volksglaubens. I. Lund 1949. 591 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1387]

Loorits, Oskar: Kõpu murde häälikutelugu. Tartu 1939. 103 s. Nid. [1384]

Loorits, Oskar: Liivi rahva mälestuseks. Tartu 1938. 180 s., kuval. Sid. [1395]

Loorits, Oskar: Liivi rahva usund. I-III. Tartu 1926-28. N.800 s. Nahkaselkä. Tekijän omistuskirjoituksia. [1385]

Loorits, Oskar: Livische Märchen- und Sagenvarianten. Hki 1926. 161 s. Nid. FF Communications 66. Tekijän omistuskirjoitus. [1382]

Loorits, Oskar: Oma rada. Tallinn 1939. 182 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1396]

Loorits, Oskar: Pharaos Heer in der Volksüberlieferung. I. Tartu 1935. 194 s., kuv. Nid. Eesti Rahvaluule Arhiivi toim.3 Tekijän omistuskirjoitus. [1381]

Loorits, Oskar: Some notes on the repertoire of the Estonian folk-tale. Tartu 1937. 29 s. Nid. Eesti Rahvaluule Arhiivi toim. 6. [1394]

Loorits, Oskar: Ununevast kultuurimiljööst. Tartu 1940. 123 s.,karttoja. Nid. Eesti Rahvaluule Arhiivi toim.12. [1389]

Loorits, Oskar: Vastu voolu. Tartu 1933. 127 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1398]

Loorits, Oskar: Volkslieder der Liven. Tartu 1936. 688 s. Nid. Õpetatud Eesti Seltsi toim. 28. [1377]

Loorits, Oskar: Yrjö-Koskinens Briefwechsel mit seinen estnischen Freunden. Tartu 1936. 133 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1376]

Lotz János: Das ungarische Sprachsystem. Stockholm 1939. 295 s. Nid. [1406]

Lotz János: Magyar olvasókönyv. Budapest 1938. 118 s. Nid. [1404]

Lotz János: Ungersk-svensk ordlista och anmärkningar till Magyar olvasókönyv. Hfors 1940. 88 s. Nid. [1405]

Louhija, Jarl - Lauri V.Jalovaara: Suomalaisen kauppakirjeenvaihdon harjoitustehtäviä. Hki 1955. 62 s.,liitt. [1409]

Louhija, Jarl: Kauppakorkeakoulun opiskelijat ja suomen kieliopin hallinnan taju. Hki 1960. 17 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1410]

Louhija, Jarl: Lehtimainontamme kielen ja tyylin hahmottuminen. I,II. Forssa 1963-66. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1407]

Louhija, Jarl: Miten hyvä kauppakirje syntyy. Hki 1954. 334 s. Kokovaateside. [1408]

Loukamo, Urpo: Sotamiehet sanaseppoina. Virkamieslehti 1962 n:o 3 2 s. [1411]

Lounela, Lauri: Pohjois-Pohjanmaan murresuhteista. I.pp. ja pv. 6 s. Separatum: Jouko VII. Tekijän omistuskirjoitus. [1412]

Lukkarinen, J.: Vienan Karjalassa. Hämeenlinna 1918. 126 s. Nid. [1413]

Lytkin, V.I.: Istoritšeskaja grammatika komi jazyka. Tš.I Syktyvkar 1957. Sid. [1423]

Lytkin, V.I.: Istoritšeskii vokalizm permskih jazykov. Moskva 1964. 267 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1422]

Lytkin, Vasilii (=Illa Vas): 8 kirjasta, osaksi syrjääninkielisiä. N. 1960. Tekijän omistuskirjoituksia. [1414-1421]

Lyydiläisiä tekstejä. Koonneet H. Ojansuu, J. Kujola, J. Kalima ja L. Kettunen. Hki 1934. 310 s. Kokovaateside. SUSToim. 69. [1424]

Lännetär. Uusi jakso I. Varsinais-suomalainen osakunta. Hki 1908. 244 s., kuv. Nid. [1425]

Lönnqvist, Elias: Suomenkieli kaikkien kulttuurikielten avaimena. Huopalahti 1931. 78 s. Nid. [1430]

Lönnrot, Elias: Matkat. I-II. Hki 1902. 415,283 s.,kuval.,karttal. Sid. [1429]

Lönnrot, Elias: Om det nord-tschudiska språket. Akad.afh. Hfors 1853. 53 s. [1426-1427] Sidottu yhteen.

Lönnrot, Elias: Svenska skrifter. Utg. af J.af Forselles. I,II. Hfors 1908-1811. 355, 580 s. Sid. Skrifter utg. av Svenska Litteratursällskapet i Finland. XCIX. [1428]

Lönnrot, Elias: Ueber den Enare-lappischen Dialekt. 1854. S.134-279 s. [1426-1427] Sidottu yhteen.

Lörincze Lajos: 3 separata. 1947-62. [1433-1435]

Lörincze Lajos: Iskolai nyelvmüvelö. Budapest 1959. 422 s. Sid. [1432]

Lörincze Lajos: Nyelvmüvelö levelek. L.L. irányitásával szerk. Ferenczy G. és Ruzsiczky E. Budapest 1964. 408 s. Kokovaateside. L.Ln omistuskirjoitus. [1431]

Lörinczy Éva, B.: 2 separata. 1964. Tekijän omistuskirjoitus. [1436-1437]

M

Alkuun

Magdics Klára: A magyar beszédhangok akusztikai szerkezete. Budapest 1965. 95 s. Nid. Nyelvtudományi értekezések 49. [1448]

Magyar helyesiraás szabályai, A. Budapest 1922. 97 s. Nid. [1449]

Magyar helyesirás rendszere, A. Írta Deme L., Fábián P., Bencény J. Budapest 1966. 55 s. Nid. Nyelvtudományi értekezések 54. [1451]

Magyar helyesirás szabályai, A. Budapest 1959. 272 s. Kokovaates. [1450]

Magyaroszági Nyelvtudomány bibliografiája, A. Uj folyam IV, V. Budapest 1967-9. Nid. [1453,1454]

Mai magyar nyelv rendszere, A. Szerk. Tompa József. Budapest 1961-62. 509, 579 s. Kokovaateside. [1452]

Maitinskaja, K.E.: Mestoimenija v jazykah raznyh sistem. Moskva 1969. 308 s. Sid. [1455]

Mai`s´ev, I.I.: Grammatika komi-permjatskogo jazyka. Leningrad 1940. 83 s. Nid. [1457]

Makarjev, S.: Vepsäläiset. Leningrad 1931. 39 s. Nid., kuv. [1456]

Malin, V., Kielellinen ja sanastollinen tutkimus Ljungo Tuomaanpojan lainkäännöksistä. - O. Hannikainen, Kielenmurteesta Parikkalan pitäjässä. Hki 1886. 61 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä III.) [0036]

Maliniemi (=Malin), Aarno: Der Heiligenkalender Finnlands. Hfors 1925. 260 s. [1459]

Maliniemi (=Malin), Aarno: Lisiä keskiaikamme historiaan. 79 s. Nid. Ex: Historiallinen Arkisto 1928. [1460]

Maliniemi, A.: 350-vuotismuisto Raamatun suomennostyössä. Ex: Uusi Suomi 1952. Samassa kirjekuoressa 1 A.M.:n separatum Historiallinen Arkisto 42. [1461,1462]

Maliniemi, Aarno: Naantalin luostarin alkuvaiheista. Hki 1936. 33 s. Nid. Separatum: Historiallinen Aikakauskirja 1936. [1463]

Maliniemi, Aarno: Zur Kenntnis des Breviarium Aboense, Cod. Holm. A 56. Hrsg. von - . Hki 1957. 184 s. Nid. Documenta historica IX. [1458]

Manker, Ernst. 4 separata. 1938-40. [1465-1468]

Manninen, I.: Suomensukuiset kansat. Porvoo 1929. 415 s., kuv., kuval. Nahkaselkäinen. [1470:1]

Manninen, Ilmari: Die demonischen Krankheiten im finnischen Volksaberglauben. Väitöskirja. Loviisa 1922. 253 s. Nid. [1470:3]

Manninen, Ilmari: Führer durch die ethnographischen Sammlungen. Tartu 1928. 154 s.,karttal. Nid. [1471]

Manninen, Ilmari: Kansatieteellisiä kertomuksia Pohjois-Aunuksesta. Porvoo 1919. 85 s. Nid., kuv. [1472]

Manninen, Ilmari: Pohjan pitkiltä periltä. Porvoo 1936. s., kuv. Nid. [1470:2]

Marassovich, Antonio de: Caratteristiche fondamentali della lingua ungherese. Milano 1936. 117 s. Nid. [1484]

Mare Balticum. Jahrgang 1968. 99 s., kuv. [1473]

Mark, Julius: Die Possessivsuffixe in den uralischen Sprachen. I. Hfors 1923. 277 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1475]

Me uskomme II. Akateemisten naisten Karjala-seuran 20-vuotisjulkaisu. Hki 1942. 107 s., kuv. Nid. [1487]

Melich János: 2 separata. 1938. Tekijän omistuskirjoitus. [1482]

Melich János: A honfoglaláskori Magyarország. Budapest 1925-29. 434 s. Nid. A magyar nyelvtudomány kézikönyve. [1442]

Melich János: Emlékkönyv. Budapest 1942. 524 s. Nid. [1483]

Melich János: Latinbetüs helyesirásunk eredete. Budapest 1934. 45 s. Nid. [1480]

Meri, Arvo: Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. I. Hki 1943. 224 s., karttal. Nid. [1477]

Mészöly Gedeon: A Halotti Beszéd hangtörténeti és alaktani sajátságai. Szeged 1926. 43 s. Nid. [1478]

Mészöly Gedeon: A Halotti Beszéd tárgyas elbeszélö mult alakjai magyar és finnugor szempontból. Budapest 1931. 145 s. Nid. [1479]

Mészöly Gedeon: Mióta lovas nép a magyar? Szeged 1929. 12 s. Nid. [1481]

Metsikkö, Taimi: Kirjasuomen opetus- ja koulusanastoa. Hki 1951. 314 s. Nid. [1486]

Mikkola, Edv.: Nuorten kotiseutuopas. Hämeenlinna 1932. 89 s. Nid. [1488]

Mikkola, J.J.) Mélanges de Philologie offerts a -. Hki 1931. 432 s. Nid. Suom. Tiedeak. Toimituksia B:27. [1499]

Mikkola, J.J.: 7 pikkujulkaisua. [1489-1495]

Mikkola, J.J.: Berührungen zwischen den westfinnischen und slavischen Sprachen. Hfors 1894. 193 s. Sid. [1501]

Mikkola, J.J.: Die älteren Berührungen zwischen Ostseefinnisch und Russisch. Hki 1938. 113 s. Nid. SUSToim. 75. [1502]

Mikkola, J.J.: Hämärän ja sarastuksen ajoilta. Porvoo 1939. 420 s. Nid. [1498]

Mikkola, J.J.: Kolttakylän arkisto. Porvoo 1941. 128 s. Nid., kuval. [1496]

Mikkola, J.J.: Lännen ja idän rajoilta. Porvoo 1942. 206 s. Sid. [1497]

Mladopis'mennye jazyki narodov SSSR. Moskva 1959. 503 s. Sid. [1485]

Molnár Ilona, H.: Módositó szók és módositó mondatrészletek a mai magyar nyelben. Budapest 1968. 90 s. Nid. Nyelvtudományi értekezések 60. [1474]

Molodtsov, V.A. (= Sandrö Vasölön): Komi grammatika. Syktyvdinkar 1921. 162 s. Sid. Harvinaisuus. [1476]

Moór Elemér: Die Ausbildung des ungarischen Konsonantismus. Budapest 1952-3. 96, 148 s. Nid. Separatum: Acta Linguistica II: [1503]

Moora, H. Die Eisenzeit in Lettland bis etwa 500 n. Chr. T.II + Karten u. Übersichtstabelle. Tartu 1938. 744 s. Nid. Opetatud Eesti Seltsi toim. 29. [1504]

Munkácsi Bernát: Árja és kaukázusi elemek a finn-magyar nyelvekben. I. Budapest 1901. 672 s. Nid. [1509]

Munkácsi Bernát: Vogul népköltési gyüjtemény. I, kiegészítö füzet, II:1,2,3, III,IV. Budapest 1892-1921. N. 3500 s. Nid. [1508]

Munkácsi Bernát: Volksgebräuche und Volksdichtung der Wotjaken. Hrsg. von D.R.Fuchs. Hki 1952. 715 s. Nid. SUSToim. 102. [1510]

Munkácsi Bernát: Votják népköltészeti hagyományok. Budapest 1887. 325 s. [1507,1506] Sidottu yhteen, puoliranskalainen side.

Munkácsi Bernát: Votják nyelvmutatványok. Votják nyelvtanulmányok. Budapest 1884. 197 s. [1506,1507] Sidottu yhteen, puoliranskalainen side.

Murmann, J.W.: Harjoittava Ruotsin-Kielen-Oppi. Hki 1852. 120 s. Sid. [1516]

Mustialan maataloushistoriallinen museo vuosina 1937 ja -38. Forssa 1939. 15 s. nid. [1511]

Mustonen, Kerttu: Opi eestiä. Hki 1936. 89 s. Nid. [1513]

Mustonen, O.A.F.: Taikanuotta eli opas taikojen kerääjälle. 5. painos. Hki 1936. 48 s. nid. [1512]

Muuk, Elmar: Eesti keeleõpetus. I,II. Tartu 1927-1930. 135, 191 s. Sid. [1515]

Myrsky, Vilho - Lauri Hakulinen, Kirjoitus- ja kielioppi. 2. painos. Hki 1950. 187 s., kuv. Sid. [0631]

Mägi, Arvo: Viron kirjallisuuden historia. Forssa 1965. 153 s. Nid.,kuv. Tietolipas 39. Tekijän omistuskirjoitus. [1517]

Mägiste, J.: Eesti murdekujudest onè ja onò. Tartu 1939. 15 s. Nid. Eesti Keele Arhiivi toim. 15. Tekijän omistuskirjoitus. [1595]

Mägiste, J.: Eesti saama-futuuri algupärast ja tarvitamiskõlblikkusest. Tartu 1936. 32 s. Nid. Ak.Emakeele Seltsi toim. 29. Tekijän omistuskirjoitus. [1597]

Mägiste, J.: Laenatud indo-euroopa verbiprefikseist läänemere-soome keelis. Tartu 1937. 23 s. Nid. Ak.Emakeele Seltsi toim. 32. [1596]

Mägiste, Julius) Vironseppo. Juhlakirja J.Mn 60-vuotispäiväksi. Hki 1960. 293 s., muotokuval. Kokovaates., liitupaperipainos. [1605]

Mägiste, Julius: 68 separata 1931-68. Tekijän omistuskirjoituksia. [1520-1587]

Mägiste, Julius: De värmlandsfinska ortnamnens vittnesbörd. Karlstad 1955. 78 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1592]

Mägiste, Julius: Eestipäraseid isikunimesid. Tartu 1929. 53 s. Nid. Ak.Emakeele Seltsi toim. 18. Tekijän omistuskirjoitus. [1593]

Mägiste, Julius: Liiviläisiä tekstejä. Hki 1964. 76 s. Kuv. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1589]

Mägiste, Julius: Läänemere-soome keelte kassinimetustest. Tartu 1937. 25 s. Nid. Eesti Keele Arhiivi toim. 10. Tekijän omistuskirjoitus. [1594]

Mägiste, Julius: Metsäsuomalaismurteiden nykyisestä vaiheesta. Hki 1948. 54 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1588]

Mägiste, Julius: oi-, ei-deminutiivid. Tartu 1928. 296 s. Sid. [1601]

Mägiste, Julius: Ostseefinnische und wolgafinnische etymologische Betrachtungen II. Bonn 1962. 53 s. Nid. [1590]

Mägiste, Julius: Rosona murde pääjooned. Tartu 1925. 128 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1600]

Mägiste, Julius: Suffixentlehnung ... aus dem Russischen. Hki 1968. 30 s. Nid. Separatum:SUSAik. 69. [1604]

Mägiste, Julius: Vanhan kirjaviron kysymyksiä. Hki 1970. 89 s. Nid. Tietolipas 64. Tekijän omistuskirjoitus. [1518]

Mägiste, Julius: Vermlannin sammuvaa savoa. Hki 1960. 188 s. Sid. Kuv. Tekijän omistuskirjoitus. [1599]

Mägiste, Julius: Värmlandsfinska ortnamn. I,II. Hki 1966-8. 801 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1603]

Mägiste, Julius: Woten erzählen. Hki 1959. 225 s. Sid. SUSToim. 118. [1598]

Mägiste, Julius: Äldre ryska låneord i estniskan. Lund 1942. 77 s. Nid. Lunds univ. årsskrift. I:55. Tekijän omistuskirjoitus. [1591]

Mäkelä, Väinö: Tyylitajun aakkosia. Porvoo 1959. 102 s. Nid. [1606]

Mäki, Niilo: Suomalaisten stipendiaattien Leipzigin-episodi v. 1863. 1958. 6 s. Tekijän omistuskirjoitus. [1609]

Mäkinen, Timo: Piae Cantiones. Budapest 1967. 24 s. Nid. Separatum: Studia Musicologica. [1607]

Mäkinen, Toivo: Lyhyt suomen kielioppi. Porvoo 1938. 66 s. Sid. [1608]

N

Alkuun

Nagy Ferenc: Tacitus Germániájának két utolsó fejezete. Budapest 1932. 16 s. nid. Separatum: Egyet. Philologiai Közlöny. [1613]

Nagy Gábor O.: Mi fán terem? Budapest 1965. 2. kiadás. 356 s. Sid. [1610]

Nagy J. Béla: Egy emberöltö nyelvünk védelmében. Budapest 1968. 322 s. Sid. [1611]

Nagy, Anton: Schlüssel zur Ungar. Konservations-Grammatik. 2. Aufl. Heidelberg 1918. 87 s. Sid. [1614]

Nagy, Anton: Ungarische Konversations-Grammatik. 2. Aufl. Heidelberg 1920. 421 s. Sid. [1612]

Németh Gyula: A honfoglaló magyarság kialakulása. Budapest 1930. 350 s. Nid. [1615]

Németh Gyula: A magyar rovásirás. Budapest 1934. 32 s.,kuval. Nid. A magyar nyelvtudomány kézikönyve. [1447]

Nervander, E.: Matkakuvaelmia ja muistoja Lapin rajoilta. Pori 1908. 151 s. Nid. [1620]

Nesheim, A.: Russiske og russisk-finske lånord i Finnmark-lappisk. Oslo 1947. 22 s. Nid. Separatum: Festskrift til Olaf Broch. Tekijän omistuskirjoitus. [1621]

Neuvonen, Eero K.: Éléments de finnois. Hki 1935. 85 s., karttal. Nid. [1622]

Neuvosto-Eestin kirja- ja grafiikan näyttely. Tallinn 1957. 99 s., kuv. Nid. [1616]

Neuvostoliittoinstituutin vuosikirja. Hki 1954. 111 s. Nid. [1617]

Nickul, K.: 3 separata. 1934-59. [1623-1625]

Nielsen, Konrad: Die Quantitätsverhältnisse im Polmaklappischen. Akad.Abh. Hfors 1902. 311 s. Kokovaateside. [1626]

Nielsen, Konrad: Laerebok i lappisk. I,II,III. Oslo 1926-29. 454, 200, 399 s. Kokovaateside. [1627]

Niemi, A.R., Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä "Suru-runot suomalaiset". Julk. -. Hki 1897. (Vähäisiä kirjelmiä XXVI.) Nid. [0024]

Niemi, A.R.: Kalevalan kokoonpano. I. Hki 1898. 410 s. Kokovaateside. Isäni nimikirjoitus: Konrad Hildén 1900. [1628]

Niemi, A.R.: Runonkerääjiemme matkakertomuksia. Hki 1904. 497 s. Nahkaselkä. [1629]

Niemi, A.R.: Tutkimus Sakari Topelius vanhemman runonkeräyksistä. Hki 1896. 82 s. Nid. Vähäisiä kirjelmiä 22. [1631]

Nieminen, Eino: Itämerensuomalaisten kielten vanhimmista balttilaisperäisistä lainasanoista kuvastuvia balttilaisen lähdekielen ominaisuuksia. Hki 1956. 21 s. Nid. Suom.Tiedeak.Es. ja Pöytäk. [1632]

Nieminen, Kaarlo: Juhani Ahon sanataide. Porvoo 1934. 390 s. Nid. [1630]

Niilus, V.: Valimik leivu murdetekste. Tartu 1937. 75 s., kuv. Nid. Ak.Emakeele Seltsi toim. 31. [1633]

Niinivaara, M.: Ein lehr- und lesebuch der finnischen sprache. Hki 1935. 4 s. Separatum FUF 23. Tekijän omistuskirjoitus. [1634]

Nirvi, R.E. ja Lauri Hakulinen, Suomen kansan sananparsikirja. Porvoo 1948. 464 s. Sid., kuv. L.Hakulisen omistuskirjoitus. [0652]

Nirvi, R.E.) Erän toimi. Juhlakirja R.E.Nn 60-vuotispäiväksi 1965. Hki 1965. 258 s., muotokuval. Kokovaateside. [1648]

Nirvi, R.E.: 7 separata. 1949-51. [1638-1644]

Nirvi, R.E.: Die Erscheinung des Tabu als wortgeschichtliche Faktor. Hki 1947. 54 s. Nid. Separatum: Studia Fennica. [1647]

Nirvi, R.E.: Die Stellung der ingrischen Dialekte. Hki 1961. 33 s. Nid. Sitzungsber.d.Finn.Ak.d.Wiss. 1960. Tekijän omistuskirjoitus. [1662]

Nirvi, R.E.: Passiivimuotojen aktiivistumisesta. Hki 1947. 47 s. Nid. [1637]

Nirvi, R.E.: Sanankieltoja. Hki 1944. 343 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1635]

Nirvi, R.E.: Sanoja ja käyttäytymistä. I,II. Hki 1955-64. 102, 194 s. Nid. [1646]

Nirvi, R.E.: Suistamon keskusmurteen vokalismi. Hki 1932. 96 s. Nid. Vähäisiä kirjelmiä 80. [1645]

Nirvi, R.E.: Synonyymitutkimuksia sukulaisnimistön alalta. Hki 1952. 208 s. Nid. [1636]

Nissilä, Viljo: 10 separata. 1961-68. [1652-1661]

Nissilä, Viljo: Die Dorfnamen des alten lüdischen Gebietes. Hki 1967. 130 s., karttal. Nid. SUSToim. 144. [1650]

Nissilä, Viljo: Paikannimistömme huolto ja suojelu. Hki 1965. 117 s. Nid. Tietolipas 38. Tekijän omistuskirjoitus. [1649]

Nissilä, Viljo: Suomalaista nimistöntutkimusta. Hki 1962. 220 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1651]

Nissilä, Viljo: Vuoksen paikannimistö. I. Hki 1939. 488 s., karttal. Nid. [1663]

Nivanka, Eino: Sanctus Henricus - kumma kapsekki. Moniste. Hki 1968. 11 s. Separatum: HYK. Tekijän omistuskirjoitus. [1665]

Nortamo, Hjalmar: Raumlaissi jaarituksi. Porvoo 1920. 343 s. Sid. [1667]

Numminen, Paavo: 4 separata. 1964-8. [1668-1671]

Nurkse, Rein: Adjektiiv-atribuuti kongruentsist eesti keeles. Tartu 1937. 71 s. Nid. Ak.Emakeele Seltsi toim. 30. [1672]

Nurm, E.: Ülevaade 1056 keskoolilopetaja oigekirja ning oigekeelsuse tasemest. Tartu 1939. 26 s. Nid. Ak.Emakeele Seltsi toim. 40. [1673]

Nyelvünk a reformkorban. Szerk. Pais Dezsö. Budapest 1955. 684 s. Sid. [1676]

Nyiri Antal: Az -ó, -ö képzös igenevek történetéhez. Szeged 1965. 10 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1674]

Nyirkos István: Unkarin lukemisto sanastoineen. Hki 1965. 288 s. Nid., kuval. [1677]

Näätänen, Esko K.: Über die Anthropologie der Lappen in Suomi. Akad.Abh. Hki 1936. 199 s. Nid. [1678]

O

Alkuun

Oinas, Felix J.: 7 separata. 1958-63. Tekijän omistuskirjoituksia. [1681-1687]

Oinas, Felix J.: Studies in Finnic-Slavic folklore relations. Hki 1969. 213 s. FF Communications 205. [1679]

Oinas, Felix J.: The development of some postpositional cases in Balto-Finnic languages. Hki 1961. 190 s. Nid. SUSToim. 123. Tekijän omistuskirjoitus. [1680]

Ojajärvi, Aulis: Sijojen merkitystehtävistä Itä-Karjalan Maaselän murteissa. Hki 1950. 173 s. Sid. SUSToim. 97. [1691]

Ojala, Aatos: 3 separata. 1965-8. [1688-1690]

Ojansuu, Heikki. Äännehistoriallisia lisiä suomen murteiden tuntemiseen. Hki 1915. 70 s. [1693,1694] Sidottu yhteen.

Ojansuu, Heikki: 5 separata. 1914-26. [1704-1708]

Ojansuu, Heikki: Itämerensuomalaisten kielten pronominioppia. Turku 1922. 145 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus, [1692]

Ojansuu, Heikki: Karjala-aunuksen äännehistoria. Hki 1918. 175 s., karttal. Nahkaselkä. [1702]

Ojansuu, Heikki: Karjalan äänneoppi. Hki 1905. 57 s. Nid. Vähäisiä kirjelmiä 35. Tekijän omistuskirjoitus. [1701]

Ojansuu, Heikki: Kotieläintemme suomenkielinen nimistö. Hki 1912. 55 s. Nid. [1699]

Ojansuu, Heikki: Lisiä Elinan surmarunon historiaan. I pp. ja pv. 96 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1695]

Ojansuu, Heikki: Lisiä suomalais-balttilaisiin kosketuksiin. Hki 1921. 64 s. [1694,1693] Sidottu yhteen.

Ojansuu, Heikki: Mikael Agricolan kielestä. Hki 1909. 187 s. Sid. Koulupoikana hankkimani kirja. [1703]

Ojansuu, Heikki: Piispa Henrikin surmarunon historiaa. Hki 1917. 64 s. Nid. Vähäisiä kirjelmiä 97. [1700]

Ojansuu, Heikki: Suomen lounaismurteiden äännehistoria. I,II. Hki 1901-3. 239, 181 s. Puoliranskal. [1697-1698]

Okkonen, Onni: Sampaasta ja Virankannasta. Hki 1934. 8 s. Ex: Valvoja-Aika. [1709]

Oksala, Päivö: 4 separata. 1950-65. [1710-1713]

Oksanen, Katri, Adessiivin käytöstä Kokemäen murteessa. Hki 1932. 22 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä LXXXII.) [0038]

Oras, Ants: Laiemasse ringi. Uppsala 1961. 391 s. Sid., muotokuval. [1720]

Oras, Ants: Pause patterns in Elizabethan and Jacobean drama. Gainesville 1960. 90 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1721]
Országos néptanulmányi egyesület évkönyve, Az. Összeállitotta Vikár Béla. Budapest 1943. 95 s. Nid. Sisältää mm. Munkácsin, Fokosin, Beken ja Fónagyin artikkelit. D.R Fokosin omistuskirjoitus. [0402]

Outakoski, Nilla: Saamelais-suomalainen sanaluettelo. Inari 1952. 13 s. [1723]

Outakoski, Nilla: Samekiellamek. Hki 1954. 98 s. Sid., kuv. Kirjaa ei ole kirjakaupassa. [1722]

Outakoski, Antti: Samekiela kiellaoahpa. Hki 1950. 70 s., kuv. [1287]

P

Alkuun

Paasonen, H.: Beiträge zur Aufhellung der Frage nach der Urheimat der finnischugr. Völker. Hki 1923. 19 s. Nid. Separatum: Annales univ. Aboensis B:1. [1731]

Paasonen, H.: Beiträge zur finnischugrischsamojedischen Lautgeschichte. Budapest 1917. 375 s. Separatum: keleti Szemle. Beiträge saatu tekijän kädestä tammik. 1919. [1726-1727] Sidottu yhteen.

Paasonen, H.: Die finnisch-ugrischen s-laute. Hki 1918. 136 s. [1724-1725] Sidottu yhteen.

Paasonen, H.: Kielellisiä lisiä suomalaisten sivistyshistoriaan. Hki 1896. 49 s. Nid. Vähäisiä kirjelmiä 24. Nimikirj.: O.E. Tudeer. [1733]

Paasonen, H.: Kielellisiä lisiä suomalaisten sivistyshistoriaan. Hki 1896. 49 s. [1734-1735] Sidottu yhteen.

Paasonen, H.: Lauseopillisia havaintoja verbin ja konjunktionein alalta. Hki 1889. 41 s. [1734-1735] Sidottu yhteen.

Paasonen, H.: Mordvinische Lautlehre. Hfors 1903. 123 s. [1724-1725] Sidottu yhteen.

Paasonen, H.: Mordvinische Volksdichtung. Hrsg. von P. Ravila. Bd. I,II,III,IV. N. 2300 s. Nid. SUSToim. [1730]

Paasonen, H.: Mordwinische Chrestomathie mit Glossar und grammatikalischen Abriss. Hfors 1909. 155 s. Nahkaselkä. [1736-1738] Sidottu yhteen.

Paasonen, H.: Über die ursprünglichen Seelenvorstellungen bei den finnischugr. Völkern. I.pp. ja pv. 27 s. Nid. [1732]

Paasonen, Heikki: Gebräuche und Volksdichtung der Tschuwassen. Hrsg. von E. Karahka und M. Räsänen. Hki 1949. 381 s. SUSToim. 94. [1729]

Paasonen, Heikki: Mischärtatarische Volksdichtung. Hki 1953. 136 s. Nid. SUSToim. 105. [1728]

Pais Dezsö és Benkö Lorand, Alak- és mondattani gyüjtelék. Budapest 1965. 159 s. Nid. Nyelvtudományi értekezések 46.) [0083]

Pais Dezsö és Benkö Loránd: Alak- és mondattani gyüjtelék. Szerk. -. Budapest 1965. 159 s. Nyelvtudományi értekezések 46. [1751-1753]

Pais Dezsö és Benkö Loránd: Dolgozatok a hantan köréböl. Szerk. -. Budapest 1969. 161 s. Nid. Nyelvtudományi értekezések 67. [1751-1753]

Pais Dezsö és Benkö Loránd: Szótörténeti és szófejtö tanulmányok. Budapest 1963. 222 s. Nid. Szerk. -. Nyelvtudományi értekezések 38. [1751-1753]

Pais Dezsö: 8 separata. 1949-59. [1742-1749]

Pais Dezsö: Két fejezet a mondattanból. Budapest 1950. 30 s. Nid. A Magyar Nyelvtud.Társaság kiadványai 79. Tekijän omistuskirjoitus. [1750]

Pais Dezsö. Pais Dezsö irodalmi munkássága 191O-1955. 9 s. Separatum: Pais-Emlékkönyv. D.Paisin omistuskirjoitus. [0208]

Pajula, Paavo: 2 separata. 1956-7. Tekijän omistuskirjoitus. [1755-1756]

Pajula, Paavo: Ensimmäinen lainsuomennos. Hki 1955. 408 s. Sid. [1754]

Palander, Gabriel, Diss.ac. formarum etymologicarum in linguis Fennica et Estonica parallelismum illustratura. Particula I-III. Aboae 1829. Nid. [0447]

Palmeos, P.: Karjala Valdai murrak. Tallinn 1962. 226 s. Kokovaateside. [1757]

Palmunen, Einar: Mikael Agricola. Bibliografinen opas. Hki 1961. 99 s. Nid. Tietolipas 23. [1758]

Pápay József: Die Ural-Karte Anton Reguly's. Budapest 1906. 8 s., karttal. Separatum: Földrajzi Közlemények 34. Tekijän omistuskirjoitus. [1762]

Pápay József: Eszaki-osztják medveénekek. Sajtó alá rendezte Fazekas Jenö. Budapest 1934. 142 s. Nid. [1759]

Pápay József: Északi-osztják nyelvtanulmányok.I. Budapest 1910. 182 s. Nid. [1760]

Pápay Jószef: A finnugor népek és nyelvek ismertetése. Budapest 1922. 60 s. n. (A magyar nyelvt. kézikönyve. I:4.) 3/XI 1922. [1440]

Pápay József: Im Lande der Nord-Ostjaken. I.pp. ja pv. 28 s. Nid. Separatum: Földrajzi Közlemények 34. Tekijän omistuskirjoitus. [1761]

Pápay Jószef: A magyar nyelvhasonlitás története. Budapest 1922. 48 s. n. (A magyar nyelvt. kézikönyve. I:3.) 3/XI 1922. [1439]

Pannonhalmi ...föiskola évkönyve, A. 1911-1912. 315 s. Nid. Sisältää mm. Klemm Antal: A mellérendelö és alárendelö viszony kifejezése. 1916-1917. 262 s. Sisältää mm. Klemm Antal: Mordvin szövegek. Harvinaisuus [1161,1162]

Papp István: 19 separata. 1935-64. [1770-1788]

Papp István: 2. kiadás. Budapest 1958. 176 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1766-1767]

Papp István: A finn nyelv alapelemei. Budapest 1967. 204 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1768]

Papp István: A magyar nyelvtan nevelöereje. Budapest n. 1936. 50 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1764]

Papp István: A nyevtan lélektani alapvetése. Debrecen 1939. 43 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1763]

Papp István: Finn nyelvtan. Budapest 1956. 176 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1766-1767]

Papp István: Finn olvasókönyv szójegyzékkel. Budapest 1959. 359 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1769]

Papp István: Leiró magyar hangtan. Budapest 1966. 191 s. Nid. Kuv. Tekijän omistuskirjoitus. [1765]

Paraske Parasken runot. Kokoeli ja toimitti Ad.Neovius. Vihko 1. Porvoo 1893. 96 s. Nid. [1789]

Parikka, Eino: Kielellistä kekseliäisyyttä. 1962. 1 s. Ex: Rotary Norden 1962. [1790]

Parvio, Martti: Canon ecclesiasticus. En latinsk utgåva av Laurentius Petris kyrkoordning. Hfors 1966. 203 s. Nid. Suomen kirkkohist. seuran toim.70. [1791]

Patajoki, Selma, Havaintoja Jämsän murteen olo- ja tulosijojen käytöstä. Hki 1943. 134 s. Nid. (Suomi-kirjan eripainoksia 4.) [0040]

Paulaharju, Samuli: Haapas-Mari. Hki 1935. 4 s. Tekijän omistuskirjoitus. [1804]

Paulaharju, Samuli: Kainuun mailta. Hki 1922. 300 s., karttal., kuv. Nid. [1794]

Paulaharju, Samuli: Kolttain mailta. Hki 1921. 202 s., kuv., karttal. Nid. [1798]

Paulaharju, Samuli: Kuva tuolta, toinen täältä kautta Suur-Suomen. Hki 1919. 365 s., kuv., nid. [1795]

Paulaharju, Samuli: Kuvauksia Hailuodosta. Hki 1914. 160 s. Nid. [1792]

Paulaharju, Samuli: Lapin muisteluksia. Hki 1922. 270 s., kuv. Nid. [1797]

Paulaharju, Samuli: Matkakertomuksia Karjalan kankahilta. Hki 1908. 95 s. Nid. [1802]

Paulaharju, Samuli: Ruijan äärimmäisillä saarilla. Porvoo 1935. 141 s. Karttal., kuv., nid. [1796]

Paulaharju, Samuli: Seitoja ja seidan palvontaa. Hki 1932. 54 s., kuv. Nid. Vähäisiä kirjelmiä 84.+ [1803]

Paulaharju, Samuli: Sompio. Porvoo 1939. 300 s., kuv., karttal. Sid. [1800]

Paulaharju, Samuli: Takalappia. Hki 1927. 329 s. Kuv. Sid. [1801]

Paulaharju, Samuli: Wanhaa Lappia ja Peräpohjaa. Hki 1923. 313 s., kuv. Kokovaateside. [1793]

Paunonen, Heikki: Suomen ja sen lähisukukielten tutkimuksen luonteesta ja saavutuksista Suomessa 1960-luvulla. Hki 1970. 38 s. Nid. Separatum: Virittäjä. Tekijän omistuskirjoitus. [1805]

Pavi: Hilma ja Akseli. Turku 1963. 140 s., kuval. Nid. [1799]

Pekari, Ida: Liikesuomen tyylioppia. Hki 1931. 113 s. Sid. [1806]

Pelkonen, Elna: Karjalan meren äärellä. Hki 1959. 347 s., kuv. Nid. [1807]

Peltola, Reino: 2 separata. 1966. Tekijän omistuskirjoitus, [1809-1810]

Peltonen, Vihtori: Puhetaito. 3.p. Porvoo 1923. 318 s., kuv. Sid. [1808]

Pentikäinen, Juha: The Nordic dead-child tradition. Hki 1968. 388 s., karttal. Nid. FF Communications 202. [1811]

Perrot, Jean: Adalékok a meg igekötö funkciójának vzsgálatához a mai magyar nyelvben. Budapest 1966. 70 s. Nid. Nyelvtudományi értekezések 52. Tekijän omistuskirjoitus. [1813]

Petander, F.L., Esitys piispa Eerikki Sorolaisen Postillan kielestä. Hki 1892. 48 s. (Vähäisiä kirjelmiä XV.) Sid. yhteen Elsa Rydmanin ja M. Airilan tutkimusten kanssa. [0003]

Petander, K.E., Tutkimus 1642 v:n raamatun käännöksen kielestä. - E.A. Hagfors, Vanhoista häätavoista Orimattilan pitäjässä. Hki 1885. 35 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä I.) [0034]

Petersen, F.J.: Lauseopillinen esimerkkikokoelma. Hki 1885. 180 s. Sid. Isäni Konr.Em.Hildénin nimikirjoitus. [1814]

Petzoldt, Leander: Der Tote als Gast. Hki 1968. 273 s. Nid. FF Communications 200. [1812]

Pihtiputaan kirja. Toim. Jussi Lappalainen. Pieksämäki 1964. 447 s., kuv. Sid. [1815]

Piiroinen, Taito: Historian etunimistöä. Hki 1967. 89 s. Nid. Tietolipas 44. [1816]

(Piispa Henrikin surmavirsi) Runo Laulu Sant Henderjkistä. Suom.Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston vanhin käsikirjoitus. Naköispainos 1967. 15 s., kuv. [1013]

Pirak, Anta: En nomad och hans liv. Uppsala 1933. 231 s. Nid. [1817]

Pirak, Anta: Jåhttee saamee viessoom. Uppsala 1937. 192 s. Nid. [1818]

Pirinen, Kauko: Turun tuomiokapituli keskiajan lopulla. Hki 1956. 558 s. Nid. Suomen Kirkkohist.Seuran toim. 58. [1821]

Pirinen, Kauko: Turun tuomiokapituli uskonpuhdistuksen murroksessa. Hki 1962. 341 s. Nid. Suomen Kirkkohist.Seuran toim. 62. [1820]

Platonov, S.F.: Prošloe russkogo severa. Peterburg 1923. 79 s. Nid. [1822]

Poppe, Nicholas: Introduction to Mongolian comparative Studies. Hki 1955. 300 s. Nid. SUSToim. 110. [1823]

Poppius, Abraham, De resiproca conjugationum forma in lingua Fennica diss. Upsaliae 1818. 8 s., taulukko. [0445]

Porkka, Volmari: Ueber den ingrischen Dialekt. Acad.Abh. Hfors 1885. 146 s., karttal., sid. [1824]

Porsanger, U.P. - Ludvig Framhus: Ibmilii oamastuvvum eällim. Hki 1947. 10 s. [1273]

Porsanger, U.P.: Cuorvu jiedna Sami meäccist. Hki 1945. 19 s. Nid. [1274]

Porthan, Henrik Gabriel, Diss. acad. de praecipuis dialectis lingvae Fennicae. Particula I. Aboae 1801. 18 s. Nid. [0442]

Porthan, H.G.: Skrifter i urval. I,II,III,IV,V. Hfors 1859-73. N. 2000 s. Sid. [1825]

Posti, Lauri) Fenno-ugrica. Juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi 1968. Hki 1968. 284 s., muotokuval. SUSToim 145. [1826]

Posti, Lauri: 23 separata. 1934-63. Tekijän omistuskirjoituksia. [1828-1850]

Posti, Lauri: Grundzüge der livischen Lautgeschichte. Acad.Abh. Hki 1942. 328 s. Kokovaateside. SUSToim. 85. Tekijän omistuskirjoitus. [1827]

Practical English. 4. painos. Hki 1957. 122 s. Nid. [1851]

Pulkkinen, Paavo: Asiasuomen opas. Hki 1965. 155 s. Nid. [1852]

Pulkkinen, Paavo: Asyndeettinen rinnastus suomen kielessä. Hki 1966. 343 s. Nid. [1853]

Pulkkinen, Paavo: Pipliasuomesta nykysuomeksi. Keuruu 1968. 48 s. Nid. Separatum: Suomen kirjallisuus 7. Tekijän omistuskirjoitus. [1855]

Pulkkinen, Paavo: Supistumaverbien imperfektityypit karjala-aunuksessa. Hki 1968. 39 s. Nid. [1854]

Pypin, A.N.: Istorija russkoi etnografii. S.-Peterburg 1892. 488 s. Nid. [1856]

Pälsi, Sakari: "Jetsulleen" sanoi Fallesmannin Arvo. Hki 1956. 186 s., kuv. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1873]

Pälsi, Sakari: Eräelämän perinteitä. Porvoo 1944. 157 s., kuv., sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1868]

Pälsi, Sakari: Esihistorian tutkimuskentiltä. Jyväskylä 1939. 118 s., kuv., sid. [1864]

Pälsi, Sakari: Fallesmannin-Arvo ja minä. Hki 1932. 178 s. Nid. [1875]

Pälsi, Sakari: Jukopliut! sanoi Fallesmannin Arvo. Hki 1952. 172 s. Sid. [1874]

Pälsi, Sakari: Kova Mies ja Nimetön. Hki. 241 s. Sid. [1869]

Pälsi, Sakari: Minä olin pikkunen vielä. Hki 1944. 320 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1870]

Pälsi, Sakari: Omaa työtä. Hki 1947. 231 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1872]

Pälsi, Sakari: Pohjankävijän päiväkirjasta. Hki 1919. 269 s., kuv. [1862]

Pälsi, Sakari: Puukko. Hki 1955. 110 s. Kuv., nid. [1858]

Pälsi, Sakari: Rahat taikka henki sanoi Fallesmannin Arvo. Hki 1964. 161 s. Sid. [1857]

Pälsi, Sakari: Sauna. Hki 1960. 143 s. kuv., sid. [1860]

Pälsi, Sakari: Selvä peli sanoi Fallesmannin Arvo. Hki 1957. 119 s., kuv. Nid. [1859]

Pälsi, Sakari: Sukupolvien perintö. Jyväskylä 1937. 177 s., kuv., sid. [1866]

Pälsi, Sakari: Tasakäpälää vaan sanoi Fallesmannin Arvo. Hki 1962. 120 s., sid. [1861]

Pälsi, Sakari: Tukkimetsistä ja uittopuroilta. Hki 1923. 206 s., kuv., nid. [1863]

Pälsi, Sakari: Työtä ja juhlaa hämäläiskylässä. Jyväskylä 1940. 210 s. Sid. [1865]

Pälsi, Sakari: Vanhaa ja katoavaa. Hki 1921. 214 s., kuv., sid. [1871]

Pälsi, Sakari: Voittajien jäljissä. Hki 1942. 130 s., kuv., sid. [1867]

Pänkäläinen, Antti: Kansanparantajia. Porvoo 1938.163 s., kuv. Nid. [1876]

Pääkkönen, L.V.: Kesämatkoja Venäjän Karjalassa. Hki 1898. 257 s., kuv. nid., Suomen Muinaismuisto-Yhdistyksen Aikakauskirja 18.[1877]

Põldre, Elin: Intonatsiooni, kvantiteedi ja dünaamilise rõhu suhteist eesti keeles. Tartu 1938. 21 s. Nid., Ak. Emakeele Seltsi toim. 33. Tekijän omistuskirjoitus. [1878]

Q

Alkuun

Qvigstad, J.K.: Nordische Lehnwörter im Lappischen. Christiania 1893. 365 s. kokovaateside. [1879]

Qvigstad, J.K.: Lappiske eventyr og sagn. I,II,III,IV. Oslo 1927-29. N. 2000 s. nid.[1880]

Qvigstad, J.K.: De lappiske stedsnavn i Troms fylke. Oslo 1935. 162 s. nid. [1881]

Qvigstad, J.K.) Finnmarksmil. Uttalelser av J. Qvigstad, Kr. Nissen og O. Sohlberg. Oslo 1937. 5 s. [1882]

Qvigstad, J.K.: Finske fortaellinger fra Kvaenangen og Nord-Reisa. Tromsø 1925. 30 s. Nid., Separatum: Tromsø Museums aarshefter. [1883]

R

Alkuun

Rahvapärimuste selgitaja. Eesti Rahvaluule väljaanne. Nr.3. S.57-108. Tartu 1937. Nid. [1393]

Ryle,J.C.: Oadahuv tun? Anarsamikielan jurgalam Lauri Itkonen. Hki 1937. 11 s. Nid. [1272]

Raekallio-Teppo, Vuokko: Miten laadin aineen. Jyväskylä 1963. 316 s. Nid. [1884]

Raekallio-Teppo, Vuokko: Kontaminaation maailmaa. Hki 1967. 5 s. Separatum: Virittäjä. Tekijän omistuskirjoitus. [1885]

Ramstedt, G.J.: A Korean Grammar. Hki 1939. 199 s., nid. SUSToim. 82. [1886]

Ramstedt, G.J.: Das deverb. Nomen auf -i in den altaischen Sprachen. Hfors 1945. 8 s. Separatum: Studia Orientalia. [1887]

Ramstedt, G.J.: Studies in Korean Grammar. Hki 1949. 292 s. Nid. SUSToim. 95. [1888]

Ramstedt, G.J.: Einführung in die altaische Sprachwissenschaft. II,III. Hki 1952-66. N.400 s. Nid. SUSToim. 104:2,3. [1889]

Ramstedt, G.J.: Studies in Korean Etymology. II. Hki 1953. 64 s. Nid. SUSToim. 95:2. [1890]

Ramstedt, G.J.: Seitsemän retkeä itään. Porvoo 1944. 222 s., muotokuval. Sid. [1891]

Ramstedt, G.J.: Lähettiläänä Nipponissa. Porvoo 1950. 207 s., kuv. Sid. [1892]

Rantasalo, A.V.: Vorbereitungen zum Säen und Pflanzen. Akad. Abh. Sortavala 1919. 146 s. Nid. [1893]

Rantasalo, A.V.: Der Weidegang im Volksaberglauben der Finnen. I,II,IV. Hki 1945-53. N.550 S. Nid. FF Communications 134,135,148. [1894]

Rapola, F.O.: Häme. Hki 1908. 480 s., karttal., kuv. kokovaateside. [1895]

Rapola, Martti: Suomenkielinen proosa Ruotsin vallan aikana. Hki 1967. 204 s. Nid. Tietolipas 49. [1896]

Rapola, Martti: Kantasuomalaiset pääpainottomien tavujen i-loppuiset diftongit suomen murteissa. Hki 1919-20. 411 s., sid.[1897]

Rapola, Martti: Antti Wikmanin sanakirja. Hki 1956. 168 s. Nid. [1898]

Rapola, Martti: Äännehistoriallinen tutkimus Abraham Kollaniuksen lainsuomennosten kielestä. Hki 1925. 176 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1899]

Rapola, Martti: Lehtiä Mikael Agricolan raamatusta. Hki 1967. 77 s. Nid. [1900]

Rapola, Martti: Agricolan apajalla. Hki 1962. 147 s. Nid. Tietolipas 28. [1901]

Rapola, Martti: Suomalaisia näköaloja. Hki 1956. 257 s. Kokovaateside. [1902]

Rapola, Martti: Suomalainen kurkihirsi. Hki 1961. 134 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1903]

Rapola, Martti: Henrik Hoffman, puristinen kielenkorjaaja. Hki 1963. 128 s. Nid. [1904]

Rapola, Martti: Vanha kirjasuomi. Hki 1945. 85 s. Johdatus suomen murteisiin. Hki 1947. 112 s. Sidottu yhteen. 2 kpl. [1905-1906]

Rapola, Martti: Vanha kirjasuomi. 2., uudistettu painos. Hki 1962. 120 s. Nid. Tietolipas 1.[1907]

Rapola, Martti: 5 separata + useita sanomalehtikirjoituksia. Tekijän omistuskirjoitus.[1908]

Rapola, Martti: Vaarin maisema. 280 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1909]

Rapola, Martti: Kielen kuvastimessa. Porvoo 1962. 239 s. Sid. [1910]

Rapola, Martti: Kieli elää. Porvoo 1947. Sid. [1911]

Rapola, Martti: Risukoista riipomia. 259 s. Sid. [1912]

Rapola, Martti: Pelto jää taakse. Porvoo 1965. Sid. [1913]

Rapola, Martti: Vanhan kirjasuomen lukemisto. Hki 204 s. Sid. [1914]

Rapola, Martti: Vanhan kirjasuomen toimi johdannaisineen. Turku 1928. 150 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1915]

Rapola, Martti: Suomen kielen jalo sanan merkityshistoriaa. Turku 1938. 63 s. Nid. [1916]

Rapola, Martti: Suomen kirjakielen historia. I. Hki 1933. 350 s. Sid. [1917]

Rapola, Martti: Suomen kirjakielen historia. 2. painos. Liitteenä oikaisuja ja täydennyksiä. Hki 1965. 356 s. Nid. [1918]

Rapola, Martti: Suomen kielen äännehistorian luennot. Hki 1966. 498,30 s. Nid. [1919]

Rapola, Martti: Kantasuom. pääpainottomain tavujen i-loppuiset diftongit suomen murteissa. I. Hki 1919. 196 s. Nid. [1920]

Rapola, Martti: 10 separata (osaksi hyvin harv.). 1922-32. Sid. [1921]

Raun, Alo: 7 separata. 1938-1962. Tekijän omistuskirjoituksia. [1922-1928]

Raun, Alo: The Equivalents of English "than" in Finno-Ugric. 1960. 99 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1929]

Rauste, Aarne: Aine- ja oikeinkirjoitusneuvoja. 7.p. Jyväskylä 1936. 68 s. Nid. [1930]

Ravila, Paavo: Das Quantitätssystem des seelappischen Dialektes von Maattivuono. Hki 1932. 141 s. Nid. Sidottu yhteen [1931-1933] Tekijän omistuskirjoitus. [1931]

Ravila, Paavo: Reste lappischen Volksglaubens. Hki 1934. 162 s. Sidottu yhteen [1931-1933] Reunahuomautukset ja lisäykset A. Penttilän tekemät. [1932]

Ravila, Paavo: Ruijanlappalaisia kielennäytteitä Petsamosta ja Etelä-Varangista. Hki 1931. 214 s. Sidottu yhteen [1931-1933] Tekijän omistuskirjoitus. [1933]

Ravila, Paavo: Johdatus kielihistoriaan. Hki 1946. 71 s. Nid. Tietolipas 3. [1934]

Ravila, Paavo: Johdatus kielihistoriaan. 2.,uusittu painos. Hki 1961. 121 s. Nid. Tietolipas 3. Tekijän omistuskirjoitus. [1935]

Ravila, Paavo: Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Paavo Ravila. Hki 1962. 692 s., muotokuval. Nid. SUSToim. 125. [1936]

Ravila, Paavo: 10 separata + kirjekuori, jossa lehtileikkeitä. [1937-1947]

Reguly A. és Pápay J.: Osztják hösénekek. III:1. Budapest 1963. 170 s. Sid. [1948]

Rei, August: Mälestusi tormiselt teelt. Stockholm 1961. 356 s., muotkuval. Sid. [1949]

Reijonen, Erkki, Nurmeksen murteesta. Hki 1892. 84 s. Sid. yhteen O. Hyyryläisen tutkimuksen kanssa. [0017]

Reijonen, Erkki, Nurmeksen murteesta. Hki 1892. 84 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä XIII.) [0029]

Reinholm, H.A.: Om Finska Folkens fordna hedniska dop och dopnamn. Akad.Afh. Hfors 1853. 68 s. Nid. Vilhelm Thomsenin kirjastosta. [1957]

Relander, O.: Kuvakielestä. Akat. väitöskirja. Hki 1894. 297 s. Nid. [1950]

Renvall, G.: Grammatiska uppsatser. Åbo 1837. 32 s. Sid. Vilhelm Thomsenin nimikirjoitus. [1951]

Renvall, G.: De Orthoëpia & Orthographia Linguae Fennicae. Pars 1,2. Aboae 1810-11. Nid. [1952]

Renvall, G.: Välmenta råd för Finska Psalm-Författare. Åbo 1830. 48 s. Nid. [1953]

Renvall, G.: Finska språklära. Förra delen. Åbo 1840. 136 s. Nahkaselkäinen. [1954]

Renvall, G.: Ruumis-Saarna...Koska...Gustav Avellan hautaan kätkettiin. Turusa 1834. 32 s. Nid. [1955]

Renvall, G.: De signis relationum niominalium in lingua Fennica. Pars 1-8. Aboae 1815-17. 112 s. Sid. Vilhelm Thomsenin nimikirjoitus ja ostopäiväys. [1956]

Renvall, Karl Gustaf, Theser ... till offentlig granskning .. Åbo 1852. 21 s. Nid. [0081]

Remsu, Maria: Karjalais-suomalaisia kansansatuja. Petroskoi 1945. 95 s. Nid. Harvinaisuus. [1958]

Renvall, G.) Lännetär. Album utg. af Vestfinska afdelningen. V. Hfors 1874. 186 s. Sisältää mm.: Lefnadsteckning af Gustaf Renvall. [1959]

Rikkonen, Vilho: Kirjekuori, jossa pari lehtikirjoitusta. [1960]

Révai Miklós: Elaboratior grammatica Hvngarica. Vol.III. Nunc primum edidit Sigismundus Simonyi. Bvdapestini 1908. 358 s. Nid. [1961]

Rintala, Päivi: Lukion kielitieto. Tapiola 1968. 130 s. Nid. [1962]

Rogov, Nikolai: Opyt grammatiki permjatskago jazyka. S.Peterburg 1860. 166 s. Sid. Nimikirjoitus: J.Budenz. Harvinaisuus. [1963]

Ronimus, J.V.: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v.1500 ja Karjalan silloinen asutus. Väitösk. Joensuu 1906. 135 s., karttal. Nid. [1964]

Roos, Samuel, Johdatus sanain oikeaan kirjoittamiseen. Turku 1851. 40 s. Yhteissiteessä Fennica, joka on peräisin A.V.Koskimiehen kirjastosta. Kannessa Uuden Suomettaren leike vuodelta 1895, jossa Cajanuksen tunnetun virren "Etkös ole ihmisprk" selitystä, sekä eräitä muistiinpanoja. [0380]

Rosberg, J.E.: Lappi. Hki 1911. 240 s., kuv., karttal. Sid. [1965]

Rosenqvist, Arvid: Lehr- und Lesebuch der finnischen Sprache. + Anhang. Leipzig 1925. 227,88 s. Käsikirjoituksena mukana harjoitusten unkarinnos. [1966]

Rudnev, Andrej: 4 separata. [1967-1970]

Rühs, Friedr.: Finland och dess invånare. 2.uppl., tillökt och omarbetad af A.I.Arvidsson. D.1-2. Stockholm 1827. 180,216 s. Sid. [1971]

Runeberg, Arne: Some observations on linguistic patterns in a bilingual society. Part 1,2. København 1951-3. Tekijän omistuskirjoitus.[1972]

Runeberg, Arne: Kortfattad finsk satslära. Hfors 1956. 112 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1973]

Runeberg, Arne: Finsk grammatik I. Hfors 1957. 94 s. Nid. [1974]

Runeberg, Arne: Pikku oppikirja. Hfors 1954. 125 s. nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1975]

Runeberg, Arne: Kirjekuori, jossa leikkeitä. [1976]

Ruong, Israel: Samerna. Stockholm 1969. 236 s., kuv., kuval. Nid. [1977-1980]

Ruong, Israel: Lappische Verbalableitung. Uppsala 1943. 303 s. Nid. [1977-1980]

Ruong, Israel: Fjällapparna i Jukkasjärvi socken. Uppsala 1937. 76 s., karttal. Nid. Geographica 3. [1977-1980]

Ruoppila, Veikko: Kotieläinten nimitykset suomen murteissa. I-II. Hki 1943-7. 231,149 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1983]

Ruoppila, Veikko: Etelä-Karjalan murreopas. Hki 1956. 133 s. Sid. [1984]

Ruoppila, Veikko: Unto Seppäsen tyylistä. Hki 1958. 123 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1985]

Ruoppila, Veikko: Kalevala ja kansankieli. Hki 1967. 197 s., karttal. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [1986]

Ruoppila, Veikko: Äyrämöismurteiden äännehistoria. Hki 1955. 209 s. Sid. [1987]

Ruoppila, Veikko: Kansa lastensa kasvattajana. 188 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [1990]

Ruoppila, Veikko ja Pentti Soutkari: Suomalainen murrelukemisto. Hki 1959. 176 s. Sid. V.Rn omistuskirjoitus. [1991]

Ruoppila, Veikko, Pekka Mattila, Anna-Liisa Mäenpää: Sananiekka. 2.painos. + Sananiekan harjoituksia. Hki 1964. 185,79 s. Nid. Tekijän V.Rn omistuskirjoitus. [1992]

Ruoppila, Veikko: 5 separata + kirjekuori, jossa leikkeitä. [1993-1998]

Ruuth, J.W.: Porin kaupungin historia II. Uuden suomenkiel. laitoksen toim. M.Jokipii. II. Pori 1958. 764 s. Toimittajan omistuskirjoitus. [0910]

Ruuth, Martti: Enevald Svenoniuksen suomenkieleen kohdistuneet harrastukset. Hki 1937. 6 s. Separatum Kirkkohist.Seuran vuosik. [1982]

Ruuth, Y.O.: Karjalan kysymys vuosina 1917-1920. Jyväskylä 1921. 64 s. Nid. [1999]

Rytkönen, Ahti: Eräiden itämerensuomen tm-sanojen historiaa. Jyväskylä 1940. 185 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2000]

Rytkönen, Ahti: Kekriä kiertämässä. Hki 1934. 62 s., kuv. Nid. [2001]

Rytkönen, Ahti: Äänenjäljittely ja pikkulasten jokeltelu sanastos luovana tekijänä. Jyväskylä 1949. 73 s. Nid. [2002]

Rytkönen, Ahti: Kirjasuomen ja hiukan murteidemmekin refleksiivisestä taivutuksesta. Hki 1938. 32 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2003]

Rytkönen, Ahti: Kansan syvistä riveistä. 235 s., kuv. Porvoo 1946. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2004]

Rytkönen, Ahti: Tuohitorven mailta. Porvoo 1933. 204 s., kuv. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2005]

Rytkönen, Ahti: Tuulastulilta ja karhumailta. Porvoo 1935. 212 s., kuv. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2006]

Rytkönen, Ahti: Savupirttien kansaa. Porvoo 1931. 222 s., kuv. Nid. [2007]

Rytkönen, Ahti: 51 separata. 2 kirjekuorta, joissa leikkeitä. [2008-2059]

Räikkönen, Erkki: Heimokirja. Hki 1924. 253 s., kuv. Sid. [2060]

Ränk, Gustav: Vatjalaiset. Hki 1960. 153 s. Nid. [2061]

Ränk, Gustav: Vanha Viro. Suom.T.Vuorela. Hki 1955. 199 s. Nid. [2062]

Ränk, Gustav: Vana Eesti. Rahvas ja kultuur. Stockholm 1949. 221 s. Nid. [2063]

Ränk, Gustav: Die heilige Hinterecke. Hki 1949. 248 s. Nid. FF Communications 137. [2064]

Ränk, Gustav: Saaremaa taluehitised. I. Tartu 1939. 381 s., kuv., karttal. Nid. Opetatud Eesti Seltsi kirjad V. [2065]

Räsänen, Martti: Die tatarischen Lehnwörter im Tscheremissischen. Hki 1923. 98 s. SUSToim. L. [2066]

Räsänen, Martti: Die tschuwassischen Lehnwörter im Tscheremissischen. Hki 1920. 274 s. Nid. SUST 48. [2067]

S

Alkuun

Saamelaisasiain komitean mietintö. Hki 1952. 92 s. Nid. Komiteanmietintö n:o 12 - 1952. [1275]

Saaremaast Sajaanideni ja kaugemalegi. Tallinn 1970. 226 s., kuv. Kokovaateside. [2068]

Saareste (= Saaberk), Albert: Murdesõnad Pohja-Eestist kirjakeeles tegelikuks tarvituseks. Tartus 1921. 88 s. Nid. [2069]

Saareste, Albert: Viron kielikartaston julkaisemisaikeesta. Hki 1930. 16 s. Vähäisiä kirjelmiä. Nid. [2070-2084]

Saareste, Albert: Vigala murde peajooned. Hki 1917. 38 s. Nid. [2070-2084]

Saareste, Albert: Akad. Emakeele Seltsi toimetised 23,36,42,45,46,48. Tartu 1932-41. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2070-2084]

Saareste, Albert: Eesti Keele Arhiivi toimetised nr. 1,9,11,14,18. Tartu 1935-40. Nid. [2070-2084]

Saareste, Albert: Die estnische Sprache. Tartu 1932. 56 s. Nid. [2070-2084]

Saareste, Albert: Kaunis emakeel. I,II. Lund, Stockholm 1952-9. 129,227 s. Sid.,nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2070-2084]

Saareste, Albert: Leksikaalseist vahekordadest eesti murretes. I. Tartu 1924. 304 s., karttoja. Sid. Samaan siteeseen yhdistetty Lauri Kettusen ja Julius Markin arvostelut A.Sn teoksesta. [2085-2127]

Saareste, Albert: 41 separata. [2085-2127]

Saareste, Albert ja A.R. Cederberg: Valik eesti kirjakeele vanemaid mälestisi a.1524-1739. Tartus 1925-51. Tähän sidottu yhteen myös teoksen 1. vihko, 1927, jossa suuri joukko korjauksia lyijykynällä. [2085-2127]

Saarijärven kirja. Toim. Mauno Jokipii. Pieksämäki 1963. 812 s., kuv. Sid. [2129]

Saarimaa, E.A.: Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin". Hki 1919. 99 s. Nid. [2130]

Saarimaa, E.A.: Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin. 3.p. Hki 1946. 115 s. Nid. [2131]

Saarimaa, E.A.: Valioaineita 1955. Hki 1955. 62 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2132]

Saarimaa, E.A.: Huonoa ja hyvää suomea. Porvoo 1930. 167 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2133]

Saarimaa, E.A.: Kielenopas. 3.painos. Porvoo 1955. Sid. [2134]

Saarimaa, E.A.: Kielen ja tyylin alalta. Porvoo 1925. 213 s. Sid. [2135]

Saarimaa, E.A.: 10 separata + kirjekuori, jossa leikkeitä. Tekijän omistuskirjoitus. Saarimaa, E.A.-Katri Kiviranta: Käytännön kielenopas. Porvoo 1959. 179 s. Nid. [2136-2146]

Sadeniemi, Matti: Die Metrik des Kalevala-Verses. Hki 1952. 154 s. Nid. FF Communications 139. [2147]

Sadeniemi, Matti: Metriikkamme perusteet. Hki 1949. 191 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2148]

Sadeniemi, Matti: Kielenkäytön kysymyksiä. Hki 1960. 81 s. Nid. Tietolipas 18. Tekijän omistuskirjoitus. [2149]

Sadeniemi, Matti: Kirjekuori, jossa leikkeitä. [2150]

Šahmatov, A.A.: Mordovskii etnografitšeskii sbornik. S.-Peterbug 1910. 848 s. Sid. [2151]

Sainio, Matti A.: Pedar Jalvi. Hki 1966. 62 s., kuv. Nid. [2152]

Sainio, Matti A.: Jaakko Fellmanin lapinkielinen aapinen. Jyväskylä 1958. 11 s., kuval. Tekijän omistuskirjoitus. [2153]

Sainio, Matti A.: 7 separata + kirjekuori, jossa leikkeitä. Tekijän omistuskirjoituksia. [2154-2160]

Salminen, Väinö: Vallattomilta vaellusvuosilta. Hki 1946. 240 s. Nid. [2161]

Salminen, Väinö: D.E.D.Seuropaeus. Hki 1905. 232 s. Tämä ja seuraava sidottu yhteen: [2162-2163]

Salminen, Väinö) Europaeus, D.E.D.: Kirjeitä ja matkakertomuksia. Julk A.R. Niemi. Hki 1903. 220 s. Sid. [2164-2165]

Salminen, Väinö: Viena-Aunus. Hki 1941. s., kuv., kuval. Sid. [2164-2165]

Salminen, Väinö: Kirjekuori, jossa leikkeitä. [2166]

Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Hki 1930. 73 s., kuv. Nid. [2167]

Salokannel, Artturi - Severi Savonen: Sami nieidai ja kandai teärvasvuodaoappa. Hki 1942. 45 s., kuv. Nid. [1270]

Salu, Herbert: 2 separata. 1957-8. [2168-2169]

Salola, Eero: 4 separata. 1948. [2170-2173]

Sams, Martinš: Latviešu juras zvejnieki. Riga 1932. 91 s Nid., kuv. [a:n, u:n ja i:n päälle tai alle kuuluvia erikoismerkkejä ei html osaa toistaa.] [1352]

Sanakirjasäätiö. Keruuoppaita ym. 21 kpl. [2174-2194]

Sanakirjasäätiön toimituksia 1: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran satavuotispäiväksi 1931. Hki 1931. 311 s. Nid. [2195]

Sanakirjasäätiön toimituksia II: Kansankulttuuria ja kansankieltä. Toim. Martti Rapola. Hki 1931. 148 s. Nid. [2196]

Sanakirjasäätiö. Tiedusteluja, apuneuvoja. 15 kpl. [2197-2211]

Saratie, Allan: Hyvää suomea. Kuopio 1917. 128 s. Sid.[2212]

Sarmela, Matti: Reciprocity systems of the rural society in the Finnish-Karelian culture area. Hki 1969. 347 s., karttal. Nid. FF Communications 207 s. [2213]

Satakunta. Kotiseutututkimuksia VI. Porvoo 1926. 207 s. Nid. Muotokuval. [2214]

Satakuntaa ja satakuntalaisia II. Pori 1951. 263 s., muotokuval. Sid. [2215]

Saukkonen, Pauli: Švaa-analyysi. Hki 1967. 74 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2216]

Saukkonen, Pauli: Itämerensuomalaisten kielten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa. I,II. Hki 1965-66. 275,228 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2217]

Sauvageot, Aurélien: Esquisse de la langue finnoise. Paris 1946. 250 s. Nid. [2218]

Sauvageot, Aurélien: Recherches sur le vocabulaire des langues ouralo-altaiques. Paris 1930. 140 s. Nid. [2219]

Savijärvi, Ilkka: Lisänimet kansanomaisessa puhuttelussa. Pieksämäki 1967. 18 s. Separatum: Leppävirran kirja. Tekijän omistuskirjoitus. [1323]

Savotar III. Hki 1937. 347 s., kuv. Nid. [2220]

Kasvantaviärät leuvat. Savolaisia sananparsia. Julk. Savolainen osakunta. = Savotar Vi. Kuopio 1964. 329 s., kuv. Sid. [2221]

Saxén, Ralf: Finska lånord i östsvenska dialekter. Hfors 1895. 132 s. Nid. [2222]

Saxén, Ralf: Den svenska befolkningens ålder i Finland, belyst af ortnamnen. Hfors 1901. 46 s. Nid. [2223]

Schefferus, Joannes: Lapponia. Francofurti 1673. 378 s., pergamenttiside. [2224]

Schlachter, Wolfgang: 14 julkaisua. [2225-2238]

Schmidt, Wolfgang: Paavali Juusten ja Suomen piispain kronikka. Rauma 1943. 130 s. Nid. [2239]

Schmeidler, M.-E.: 2 separata. [2240-2241]

Schwartz Elemér: A nyugatmagyarországi német helységnevei. Budapest 1932. 293 s. Nid. [2242]

Schvindt, Theodor: Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista. 1. Hki 1883. Nid. [2243]

Schvindt, Theodor: Suomen kansan pukuja 1800-luvulla. I. Hki 1913. 160 s., kuval. [2244]

Schybergson, M.G.: H.G.Porthan. Lefnadsteckning. I,II. Hfors 1908-11. Sid. [2245]

Sebestyén Arpád: A magyar nyelv névutórendszere. 254 s. Sid. [2246]

Sebestyén Irén, N.: 1 separatum, Melich-emlékkönyv. [1619]

Sebestyén Irén, N.: Fák és fás helyek régi nevei az uráli nyelvekben. Budapest 1943. 111 s. Nid. Separatum: Nyelvtud. Közlemények. [1618]

Sebestyén Iréne Németh-: Unkarin kielen opas. Porvoo 1932. 185 s. Nid. [2247]

Sebestyén Iréne Németh-: Finn jelzös szerkezetek. Budapest 1916. 46 s. Nid. Separatum Nyelvtud. Közlemények. [2248]

Sebestyén Iréne Németh-: Attributive Konstruktionen im Samojedischen. Budapest 1959. 81 s. Nid. Separatum: Acta Linguistica. [2249]

Sepänmaa, Arvo: Painovirheitä, kielikukkasia. Jyväskylä 1960. Nid. [2250]

Sesztalov Juván: Kék vándorutak. Budapest 1969. 222 s. Sid. [2251]

Setälä, Salme: Nuori sanaseppä. Hki 1954. 251 s., kuval. Nid. [2252]

Setälä, Salme: Kallioniemi - isänmaa. Hki 1945. 191 s., kuval. Nid. [2253]

Setälä, Vilho: Tilastollisia tietoja Uuden testamentin suomennoksen sanastosta. Hki 1967. 5 s. Separatum: Virittäjä. [2254]

Setälä, E.N.: Veikon ja siskon aapiskirja. Hki 1929. 287 s., kuv., kuval. Sid. [2255]

Setälä, E.N.: Kielentutkimus ja oikeakielisyys. Hki 1921. 236 s. Sid. [2256]

Setälä, E.N.: Suomen kielen lause-oppi. Oppikirjan koe. Hki 1880. 54 s. Sid. Isäni, Konrad Hildénin kirjastosta peritty. Isän merkintöjä. Kuuluisan kirjan ensimmäinen painos. [2257]

Setälä, E.N.: Suomen kielen lause-oppi. 2., muutettu painos. Hki 1884. [2258]

Setälä, E.N.: Suomen kielen lause-oppi. 4.,tarkastettu painos. Hki 1896. Isäni omistama kappale. [2259]

Setälä, E.N.: Suomen kielen lause-oppi. 4.,tarkastettu painos. Hki 1896. Sid. [2260]

Setälä, E.N.: Suomen kielen lause-oppi. 8.painos. Hki 1914. 128 s. Sid. [2261]

Setälä, E.N.: Suomen kielen lause-oppi. 9.painos. Hki 1919. 130 s. Sid. [2262]

Setälä, E.N.: Suomen kielen lause-oppi. 11.painos. Hki 1926. 141 s. [2263]

Setälä, E.N.: Suomen kielen lause-oppi. 13.painos. Hki 1952. 142 s. Sid. [2264]

Setälä, E.N.: Suomen kielioppi. Hki 1898. 128 s. Sid. Isäni omistama kappale. [2265]

Setälä, E.N.: Suomen kielioppi. 9.painos. Hki 1920. 136 s. Sid. [2266]

Setälä, E.N.: Suomen kielioppi. 12. painos. Hki 1930. 136 s. Sid. [2267]

Setälä, E.N.: Äidinkielen oppikirja kansakouluja varten. 1.osa. Hki 1899. 45 s. Nid. Tekijän kirjastosta peräisin. Hänen korjausmerkintöjään siellä täällä. [2268]

Setälä, E.N. - V. Valorinta: Äidinkielen oppikirja kansakouluja varten. 2.p. Hki 1936. 118 s. Sid. [2269]

Setälä, E.N.: Vähäinen suomalainen lukukirja aloitteleville ynnä sanasto. 7.painos. Hki 1914. 148 s. Sid. [2270]

Setälä, E.N.: I.N.Smirnows Untersuchungen über die Ostfinnen. Hfors 1900. 52 s. Tämä ja seur. sidottu yhteen. [2271-2272]

Setälä, E.N.: Zur Frage nach der verwandtschaft der finnisch-ugrischen und samojedischen sprachen. Hfors 1915. 104 s. [2271-2272]

Setälä, E.N.: Kaukovälähdyksiä. Hki 1939. 80 s. Nid. [2273]

Setälä, E.N.: Memoria saecularia E.N.Setälä 27.II 1964. Nid. SUSToim. 135. [2274]

Setälä, E.N.: Lauseopillinen tutkimus Koillis-Satakunnan kansankielestä. Hki 1993. 235 s. Sid. [2275]

Setälä, E.N.: Lisiä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen historiaan. Hki 1891. 170 s. Sidottu yhteen seur. kanssa. [2276-2278]

Setälä, E.N./ Ahlqvist, August: Bidrag till Finska språkforskningens historia före Porthan. Hfors 1854. 72 s. Sid. edelliseen. [2276-2278]

Setälä, E.N./ Donner, O.: Öfversikt af den Finsk Ugriska språkforskningens historia. Hfors 1872. 109 s. Sid. edelliseen. [2276-2278]

Setälä, E.N.: Nykyaikuisen kielentutkimuksen periaatteista. Porvoo 1891. 46 s. Tämä ja seur. sid. yhteen. Koko side on isäni kirjastosta. [2279-2281]

Setälä, E.N.: Oikeakielisyydestä suomen kielen käytäntöön katsoen. Porvoo 1894. 46 s. Ed., tämä ja seur. sid. yhteen. [2279-2281]

Setälä, E.N.: Kielellisiä virvatulia ihmisajatuksen tiellä. Hki 1897. 27 s. [2279-2281]

Setälä, E.N.: Yhteissuomalainen äännehistoria. Hki 1899. Sivv.1-446. Tämä ja seur. sidottu yhteen. [2282-2284]

Setälä, E.N./ Ahlqvist, August: Suomalainen murteiskirja. Hki 1869. 274 s. Nahkaside. [2282-2284]

Setälä, E.N.: Yhteissuomalainen äännehistoria. Sivv. 1-480. Kokovaateside. Erittäin harvinainen kappale, jossa on vokalismin äännehistorian alku. [2282-2284]

Setälä, E.N.: Studien aus dem Gebiet der Lehnbeziehungen. Hfors 1912. 142 s. Kokovaateside. [2285]

Setälä, E.N.: Sana- ja asiatiedusteluja vanhojen uskomusten alalta. I,II. Hki 1928. 84,130 s. Kokovaateside. [2286]

Setälä, E.N./ Kieli- ja kansatieteellisiä tutkielmia. Juhlakirja E.N.Setälän kuusikymmenvuotispäiväksi 1924. Hki 1924. 386 s., muotokuval. Sid. [2287]

Setälä, E.N.: Näytteitä liivin kielestä. Hki 1953. 530 s. Sid. SUSToim.106. [2288]

Setälä, E.N.: Näytteitä äänis- ja keskivepsän murteista. Hki 1951. 621 s. Sid. SUSToim.100. [2289]

Setälä, E.N. - Kaarlo Nieminen: Suomen kielen oppikirja. Laajennettu laitos. Hki 1939. 223 s. Sid. [2290]

Setälä, E.N. - Kaarlo Nieminen: Suomen kielen oppikirja. 9.painos. Hki 1956. 225 s. Sid. [2291]

Setälä, E.N. - Kaarlo Nieminen - Aulis Ojajärvi: Suomen kielen oppikirja. 14.painos. Hki 1964. 228 s. Sid. [2292]

Setälä, E.N.: 6-niteinen (kokovaatesiteitä) kokoelma E.N.Sn eripainoksia ja pieniä painotuotteita (eräät peräisin isäni kirjastosta): 33 eripainosta FUFstä. 38 "Kielitieteellistä" niteessä. 15 "Kansatieteellistä, kansanrunoutta" siteessä. 14 SUSAsta. 19 "Muistokirjoituksia ym." siteessä. 12 "Personalia" siteessä. Tekijän omistuskirjoituksia. [2293-2423]

Setälä, E.N.: Bibliographisches Verzeichnis der in der Literatur behandelten älteren germanischen Bestandteile in den ostseefinn. Sprachen. Hfors 1912-13. 138 s. Separatum: FUF. [1726-1727] Sidottu yhteen.

Setälä, E.N., Om de finsk-ugriska språken. Uppsala 1888. 24 s. Setälän omistuskirjoitus A.W. Forsmanille. Kaikki (223-226) sidottu yhteen. [0226]

Setälä, E.N., Zur Geschichte der Tempus- u. Modusstammbildung in den finn.-ugr. Sprachen. Hki 1887. 182 s. [0225]

Seurasaaren ulkomuseo. Vihkot 1-5. Hki 1912-19. Kuv. Nid. [2424]

Seurasaari. Seurasaarisäätiön julkaisu. 1957:1,2, 1958:1,1A,2. Vammala 1957-8. Nid. [0986]

Sihvo, Hannes: Karjalan löytäjät. Hki 1969. 280 s., kuv. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [2425]

(Sillanpää, F.E.) Murto, Maria: F.E.Sillanpään tuotannon äänne- ja lauseopillisesta murteellisuudesta. 1955. 22 s. Nid. Ex: Turun ylioppilas IV. [2426]

Simonyi Zsigmond: A magyar nyelv. I,II. Budapest 1889. 301,362 s. Sid. [2427]

Simonyi Zsigmond: Magyar nyelvtan. Budapest 1879. 232 s. Sid. [2428]

Simonyi Zsigmond: Jelentéstani szempontok. Budapest 1916. 42 s. Nid. [2429]

Simonyi Zsigmond: A jelzök mondattana. Budapest 1914. 194 s. Nid. [2430]

Simonyi Zsigmond: Die ungarische Sprache. Strassburg 1907. 443 s., kuval. Sid. Mukana Heinrich Winklerin laaja esittely Indogerm. Forschungenissa (Bd.XXIII). [2431]

Simonsuuri (= Laiho), Lauri: "Komm nicht, Frost, in die Stube. Hki 1940. 198 s. Nid. Separatum: Studia Fennica IV. Tekijän omistuskirjoitus. [1242]

Simonsuuri, Lauri: Tarinahaavi. Hki 1960. 84 s. Nid. [2432]

Sirelius, U.T.: Die Herkunft der Finnen: Hki 1924. 76 s., karttal. Nid. [2433]

Sirelius, U.T., Lauseopillinen tutkimus Jääsken ja Kirvun kielimurteesta. Hki 1894. 143 s. Sid. [0021]

Siro, Paavo: Die finnischen Lokalkasus. Turku 1956. 127 s. Nid. Annales univ.Turkuensis B:57. [2434]

Siro, Paavo: Puhumista merkitsevät verbit. Hki 1949. 183 s. Nid. SUSToim. 93. [2435]

Siro, Paavo: Suomen kielen lauseoppi. Hki 1964. 167 s. Sid. [2436]

Siro, Paavo/ Juhlakirja Paavo Siron täyttäessä 60 vuotta. Tampere 1969. 270 s., muotokuval. Nid. Acta univ.Tamperensis A:26. [2437]

Siro, Paavo: 3 separata. 1941-65. [2438-2440]

Sjögren, A.J.: Tutkijan tieni. Hki 1955. 263 s., muotokuval. Nid. [2441]

Sjögren, A.J.: Anteckningar om församlingarne i Kemi-Lappmark. Hfors 1828. 405 s. Nid. [2442]

Sjögren, A.J.: Rapport de M.Sjögren sur son voyage. 1852. 8 s. Sid. [2443]

Sjögren, A.J.: Ueber die finnische Sprache und ihre Literatur. St.Petersburg 1821. 70 s. Nid. [2444]

Sjögren, A.J.: Zur Ethnographie Livlands. 1849. 78 s. Nid. In: Mélanges russes. Tome I. [2445]

Sköld, Hannes: Ungarische Endbetonung. Lund 1925. 116 s. Nid. Lunds univ. årsskrift N.F. 1:20. [2446]

Sköld, Hannes: Tryggve: 3 separata. 1961-65. Tekijän omistuskirjoituksia. [2447-2449]

Slaavi-läänemeresoome suhete ajaloost. Artiklite kogumik toim. H. Moora ja L. Jaanits. Tallinn 1965. 266 s., kuv. Kokovaateside. [1505]

Smirnov, I.N.: T`s´eremisy. Kazan´ 1889. 255 s. Kaikki sidottu yhteen. Nahkaselkä. Saatu Artturi H.Virkkusen kirjastosta (nimikirj.: Artturi H.Snellman). [2450-2452]

Smirnov, I.N.: Votjaki. Kazan´ 1890. 308,39,4 s. Kaikki sidottu yhteen. Nahkaselkä. Saatu Artturi H.Virkkusen kirjastosta (nimikirj.: Artturi H.Snellman). [2450-2452]

Smirnov, I.N.: Permjaki. Kazan´ 1891. 289 s. Kaikki sidottu yhteen. Nahkaselkä. Saatu Artturi H.Virkkusen kirjastosta (nimikirj.: Artturi H.Snellman). [2450-2452]

Smith, P.L.: Kautokeino og Kautokeino-Lappene. Oslo 1938. 602 s., kuv. [2453]

Snell, William: Kamaripirtiltä. Muisteluksia Tornion murtheella. Porvoo 1944. 117 s. [2454]

Snellman, A.H., Virolaisia paikannimiä 1200-luvulta. Hki 1893. 29 s. Sid. Yhteen T. Teivaalan tutkimuksen kanssa. [0009]

Sova, L.Z.: Konfiguratsionnyi sintaksis jazyka zulu. 1. Leningrad 1968. 208 s. [2455]

Sotavalta, Arvo: Über die Struktur der Laute. Hki 1940. 212 s. Molemmat sisältyvät: Annales Acad. Scient. Fennicae B:43. [2456-2458]

Sotavalta, Arvo: Zur Theorie der Lautveränderungen. Hki 1938. 178 s. Molemmat sisältyvät: Annales Acad. Scient. Fennicae B:43. [2456-2458]

Sotavalta, Arvo: 2 separata. [2456-2458]

Sovijärvi, Antti: Foneettis-äännehistoriallinen tutkimus Soikkolan inkeroismurteesta. Hki 1944. 235 s. Nid. [2459-2469]

Sovijärvi, Antti: Suomen kielen äännekuvasto. Jyväskylä 1963. 92 s., kuv. [2459-2469]

Sovijärvi, Antti: 9 separata. 1937-69. Tekijän omistuskirjoituksia. [2459-2469]

Steinitz, W.: Geschichte des finnisch-ugrischen Vokalismus. Stockholm 1944. 144 s. Nid. [2470]

Stenberg, Herman: Kauko-Karjala suhteissaan Suomeen ja Venäjään. 2.p. Hki 1918. 40 s., karttal. Nid. [2471]

Stenbäck, G.L.: Sammandrag af finska språkets formlära. Borgå 1844. 71 s. Tämä ja seuraava sidottu yhteen. [2472-2473]

Corander, A.G.: Finsk satslära. Wiborg 1865. 134 s. Nahkaselkä. Tämä ja ed. sidottu yhteen. [2472-2473]

Stipa, G.: Funktionen der Nominalformen des Verbs in den permischen Sprachen. Hki 1960. 290 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2474]

Stipa, G.: 2 separata. [2475-2476]

Strahlmann, Johann: Finnische Sprachlehre für Finnen und Nicht-Finnen. St.Petersburg 1816. 252 s. Sid. [2477]

Strahlmann, Johann: Ueber Erwartungen im Betreffe der finnischen Sprache und ihrer Litteratur. St.Petersburg 1822. 23 s. [2478]

Streng, Harry, Konsonanttiyhtymä ts suomen kielessä. Hki 1907. 44 s., kartta. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä XXXVIII.) [0032]

Streng, H.J.: Nuoremmat ruotsalaiset lainasanat vanhemmassa suomen kirjakielessä Hki 1915. 332 s. Sid. [2479]

Strömbäck, Dag: Sejd. Lund 1935. 209 s. [2480]

Suits, Gustav: Nuori Kreutzwald. Hki 1953. 203 s. Nid. [2481]

Suits) Gustav Suits in memoriam. Separatum: Svio-Estonica XIII. [2482]

Sukunimiopas. Julk. Suomalaisuuden liitto. Hki 1930. 133 s. Nid. [2483]

Sundquist, S.: Finlands folkmängd och bebyggelse i början av 1600-talet. Stockholm 1931. 82 s., karttal. Nid. [2484]

Suolahti (=Palander), Gunnar: H.G.Porthan historiantutkijana. Hki 1901. 228 s. Nid. [2485]

Studier i nordisk filologi. Bd. 24. Hfors 1935. 54 s. Nid. Sisältää mm.: A. Nordling, Beröringarna mellan germ. och finska språk. [1666]

Sulán Béla: Nyelvtani tanulmányok. Budapest 1961. 212 s. Nid. [1675]

Suomalainen kansanlaulu. Hki 1968. 16 s. [1015]

Suomalainen, Lauri, Jaakko Fredrik Lagervall. Hki 1901. 67 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä XXXII.) [0035]

Suomalais-eestiläinen kansallisten tieteiden tutkijain kongressi. 1939. [2489]

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran säännöt. 1936. [2488]

Suomen Kansallismuseo. Opas esihist., hist. ja kansatieteellisellä osastolla. Hki 1928. 192 s. Nid. [0979]

Suomen Kansallismuseo. Opas esihist., hist. ja kansatieteellisellä osastolla. Hki 1933. 135 s. Nid. [0980]

Suomen Kansallismuseo. Opas. Hki 1920. Nid. [2486]

Suomen kielen lehtorin viran täyttäminen. /Otto Manninen - Viljo Tarkiainen/ Otteita ... pöytäkirjasta. 1912. [1464]

Suomen kielen seuran säännöt. 1929. [2487]

Suominen, Arvo - Niko Oksanen: Kirjoitanko oikein? Hki 1952. 47 s. Nid. [2490]

Suomalainen, K.: Suomalaisia keskusteluja ajan ratoksi suomenkieltä suosiville suomen naisille. I,II. Sortavala 1885-6. 48,48 s. [2492]

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Palmén: 1831-1881. 137 s. Nid. 1831-1931. N.300 s., kuval. Sid. Vuosikertomuksia 7 kpl. 1936-47. [2493-2518]

Suomen Akatemia. Kertomus toiminnasta. 1957,1958,1959,1960,1961,1962,1963,1964,1965,1966,1967,1968,1969. Nid. [2493-2518]

Suomen kielen nauhoitearkisto. 1965,1966,1967,1969. Nid. [2493-2518]

Suomen kulttuurihistoria. I,II,II,IV. Jyväskylä 1933-36. N.2500 s., kuv. Kokovaateside. [2519]

Suomen kansan murrekirja. I,II. Porvoo 1940-45. 448,392 s. Sid. [2520]

Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja. Julk. A.V.Koskimies. Hki 1906. 432,41 s. Kokovaateside. [2521]

Suomen suku. Toim. A.Kannisto, E.N.Setälä.... Hki 1926-34. I,II,III. N. 1000 s., kartt. Kokovaateside. [2522]

Suomi, Vilho: Nuori Volter Kilpi. Hki 1952. 327 s., muotokuval. Kokovaateside. Tekijän omistuskirjoitus. [2523]

Suomi, Vilho: Suomen Marsalkan päiväkäskyt. 1967. 14 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2524]

Suova, Eino: Varsinais-Suomen murteet. Turku 1937. 22 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2491]

Szathmári István: Régi nyelvtanaink és egységesülö irodalmi nyelvünk. Budapest 1968. 453 s. Kokovaateside. Tekijän omistuskirjoitus. [2525]

Szily Kálmán) Emlék Szily Kálmánnak. Budapest 1918. 132 s., muotokuval. Nid.[2539]

Szinnyei Josef: Ungarische Sprachlehre. Leipzig 1912. 129 s. Kokovaates. [2526]

Szinnyei Josef: Finnisch-ugr. Sprachwissenschaft. Leipzig 1910. 156 s. Kokovaates. Koulupojan hankintoja (1917). [2527]

Szinnyei Josef: Finnisch-ugr. Sprachwissenschaft. 2.p. Leipzig 1922. 133 s. Sid. [2528]

Szinnyei Josef: Magyar nyelvhasonlítas. 6.kiadás. Budapest 1920. 160 s. Nahkaside. [2529]

Szinnyei József: Finn olvasókönyv. 6.kiadás. Budapest 1922. 89 s. Nid. [2530]

Szinnyei József: A magyar nyelv. 12.kiadás. Budapest 1922. 97 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2531]

Szinnyei József: Rendszeres magyar nyelvtan. Budapest i.pv. 14 kiadás. Nid. [2532]

Szinnyei József: A magyar nyelv. 11.kiadás. Nid.[2533]

Szinnyei József: A magyarság eredete, nyelve és honfoglaláskori müveltsége. Budapest 1919. 74 s. Nid. [2534]

Szinnyei József: Még egyszer a -val,-vel rag eredetéröl. 1933. 14 s. Separatum: Magyar Nyelv. Tekijän omistuskirjoitus. [2535]

Szinnyei József: Unkarin kielen oppikirja. Hki 1880. 303 s. Nid. [2536]

Szinnyei József ja Matti Kivekäs: Unkarin kielen oppikirja. Hki 1912. 207,114 s. Sid. [2537]

Szinnyei József: Unkarin kielioppi. Turku 1950. 101 s. Nid. [2538]

Sztálin nyelvtudományi munkái és a magyar tudomány. Budapest 1951. 127 s. Nid.[2540]

Särkkä, Tauno: Itämerensuomalaisten kielten eksessiivi. Hki 1969. 233 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2541]

Sõster, Õie: Teise silbi poolpikk vokaal eesti ühiskeeles. Tartu 1939. 12 s. Akad.Emakeele Seltsi toim. 39. [2542]

T

Alkuun

Tallgren, A.M.: M.A.Castrén. Hki 1913. 132 s., karttal., kuv. Sid. Koululaisen hankintoja. [2543]

Tallgren, A.M.: Varsinais-Suomea pitkin ja poikki. Hämeenlinna 1918. 232 s., kuv. Nid. [2544]

Tallgren, A.M.: Tietojemme rajoilta historiassa. Porvoo 1920. 262 s., kuv. Nid. [2545]

Talve, Ilmar: Namens- und Geburtstagstraditionen in Finnland. Hki 1966. 84 s. FF Communications 199. [2546]

Talve, Ilmar: Kansanomaisen ruokatalouden alalta. Hki 1961. 106 s. Nid. [2547]

Tanner, V.: Fennia 49:ään sisältyviä Lappia koskevia tutkimuksia n.600 s. Hki 1929. Nid. [2548]

Tanner, V.: Voidaanko Petsamon aluetta käyttää maan hyödyksi? Hki 1927. 114 s., karttal. Nid. [2549]

Tanner, V.: Contribution à la sociologie des Lapons. 30 s. Comm.humanarum litterarum II.4. [2550]

Tanner, V.: Om Petsamo-kustlapparnas sägner. Hki 1928. 27 s. Nid. Separatum: Finskt Museum. [2551]

Tarkiainen, V.: Mikael Agricolan opiskelu Wittenbergissä. 1945. 22 s. Nid. [2552]

Tarkiainen, V. ja O.J.Brummer: Poimintoja vanhemmasta suomalaisesta kirjallisuudesta. Hki 1930. 176 s. [2553]

Tarkiainen, V.: Poimintoja vanhemmasta suomalaisesta kirjallisuudesta. 5.painos. 1947. 172 s. Sid. [2554]

Tarkiainen. V., Äänneopillinen tutkimus Juvan murteesta. Hki 1903. 138 s. Sid. [0015]

Tauli, Valter: Õigekeelsuse ja keelekorralduse põhimõtted ja meetodid. Tartu 1938. 287 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [2555]

Tauli, Valter: Phonological Tendencies in Estonian. København 1956. 231 s., karttal. Nid. [2556]

Tauli, Valter: 11 separata. [2557-2567]

Tavggai vuoldi. Hki 1959. 66 s., kuv. [1283]

Tâvviriihkkai sabmelaškonferenssa Jokkmokkist 31.8.-3.9.1953. Oslo 1958. 32 s. Nid. [1288]

Taylor, Archer: A Bibliography of Riddles. Hki 1939. 173 s. Nid. FF Communications 126. [2569]

Tegengren, H.: En utdöd lappkultur i Kemi Lappmark. Åbo 1952. 287 s., kuv. Acta Acad. Aboensis. Humaniora 19. [2568]

Teivaala, Tekla, Virolaisista paikannimistä 1200-luvulla. Hki 1907. 35 s. Sid. yhteen A.H. Snellmanin tutkimuksen kanssa. [0010]

Teppo, H. - K. Vilkuna: Etunimikirja. Hki 1947. 92 s. Nid. Tietolipas 5. [2570]

Teppo, H.: Kirjekuori, jossa leikkeitä. [2571]

Tere`s´kin, N.I.: Ot`sérki dialektov hantyiskogo jazyka. Leningrad 1961. 204 s. Sid. [2572]

Terra. Suomen maantieteellisen seuran aikakauskirja - Geografiska sällskapets i Finland tidsskrift. 1941. 295 s. Omistettu Itä-Karjalalle [0883]

Trócsányi Zoltán: Régi magyar nyomtatványok nyelve és helyesirása. Budapest 1935. 42 s. Nid. (A magyar nyelvtudomány kézikönyve.) [1444]

Teräsvuori, Olla: Oljamissa käynti. Hki 1954. 301 s., kuv. SUSToim. 107. [2573]

Thomsen, Wilhelm: Über den Einfluss der germanischen Sprachen auf die Finnisch-Lappischen. Halle 1870. 188 s. Nid. [2574]

Thomsen, Wilhelm: Samlede afhandlinger. Bind I,II,III,IV. N.2000 s., muotokuval. Ranskalainen nahkaside. [2575]

Thomsen, Wilhelm: Déchiffrement des inscriptions de l'Orkhon et de l'Iénissei. Copenhague 1894. 15 s. Nid. [2576]

Tiede ja ylin opetus tulevien vuosien Suomessa. Työryhmän lausunto. Hki 1965. 62 s. Nid. K.Vilkunan omistuskirjoitus. [2577]

Tiesmaa, Erkki: Miten kielimaantiede voi palvella historiantutkimusta. Oulu 1938. 13 s. [2578]

Tolnai Vilmos: A nyelvújitás. Budapest 1929. 240 s. Nid. A magyar nyelvtudomány kézikönyve II:12. [2579]

Toivonen, Y.H.: Über die syrjänischen Lehnwörter im Ostjakischen. Hki 1956. 169 s. Nid. FUF 32. [2580]

Toivonen, Y.H.: Sanat puhuvat. Porvoo 1944. 200 s. Sid. [2581]

Toivonen, Y.H.: Sana sanasta, kaksi parhaasta. Porvoo 1955. 160 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [2582]

Toivonen, Y.H.: Zur Geschichte der finn.-ugr. inlautenden Affrikanten. Hki 1927. 270 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2583]

Toivonen, Y.H.: 66 separata. Kirjekuori, jossa leikkeitä. [2584-2649]

Tolnai, Wilhelm: Ungarisches Lesebuch mit Glossar. Leipzig 1918. 137 s. Sid.[2650]

Tolnai, Wilhelm: Ungarisch-deutsches Gesprächsbuch. Leipzig 1914. 146 s. Sid. [2651]

Toomse, Mihkel: Eesti ta-,tä-verbide konsonantsest liitumisest. Tartu 1941. 310 s. Nid. [2652]

Toomse, Mihkel: Ida-Vaivara murdest. Tartu 1938. 66 s. Nid. Ak.Emakeele Seltsi toim.34. Tekijän omistuskirjoitus. [2653]

Toomse, Mihkel: Palatalklusil im Wort- und Silbenauslaut bei Georg Müller. Bonn 1958. 111 s. [2654]

Toomse, Mihkel: Zur dritten Person Sing. im Südestnischen. Bonn 1955. 49 s. Nid. [2655]

Toomse, Mihkel: Zur 3. Person Pl. im Südestn. Bonn 1959. 35 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2656]

Toomse, Mihkel: 5 lyhempää tutkielmaa. 1935-38. Nid. [2657-2661]

Tunkelo, E.A.: Alkusuomen genitiivi relatiivisen nimen apugloosana. Hki 1908. 278 s. Tämä ja seur. sidottu yhteen. [2662-2663]

Tunkelo, E.A.: Alkusuomen genitiivi absoluuttisen nimen apuglossana. Hki 1919-20. 224 s. [2662-2663]

Tunkelo, E.A.: Vepsän kielen äännehistoria. Hki 1946. 922 s., karttal. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [2664]

Tunkelo, E.A.: 43 separata. [2665-2707]

Tuomikoski, R.: Asemoisilmaustemme luokittelusta. Forssa 1969. 90 s. Kokovaateside. Tekijän omistuskirjoitus. [2721]

Turunen, Aimo: Lyydiläismurteiden äännehistoria. I,II. Hki 1946-50. 338,266 s., karttal. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [2708]

Turunen, Aimo: Pohjois-Karjalan murreopas. Hki 1956. 154 s. Sid. [2709]

Turunen, Aimo: Itäisten savolaismurteiden äännehistoria. Hki 1959. 319 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [2710]

Turunen, Aimo: Sanantaito I,II. Porvoo 1962-1964. 128,134 s. Sid. [2711]

Turunen, Aimo: 3 separata. [2712-2714]

Thuri, Johan: Från fjället. Lund 1931. 177 s., kuval. [2715]

Turi, Johan: Muittalus samid birra. København 1910. 266 s., muotokuval. Nid. Mukana HSsta 1910 sivu, jossa tästä kirjasta. Nimikirjoitus: Larin-Kyösti. [2716]

Töid läänemeresoome ja Volga keelte alalt. Tallinn 1964. 131 s. Sid.[2722]

Törnudd, Andreas, Sophoclis Oedipi regis versus 1-150 fennice reddidit - . Hforsiae 1837. 15 s. Yhteissiteessä Fennica, joka on peräisin A.V.Koskimiehen kirjastosta. Kannessa Uuden Suomettaren leike vuodelta 1895, jossa Cajanuksen tunnetun virren "Etkös ole ihmisprk" selitystä, sekä eräitä muistiinpanoja. [0379]

U

Alkuun

Uotila, Toivo: Zur Geschichte des Konsonantismus in den permischen Sprachen. Hki 1933. 446 s. Nid. SUSToim. 65. Tekijän omistuskirjoitus. [2717]

Uotila, Toivo: Syrjänische Chrestomathie. Hki 1938. 191 s. Kokovaateside. Tekijän omistuskirjoitus. [2718]

Uotila, Toivo: 2 separata. [2719-2720]

Už Testament. Evangeliumõd ja Apostõld työd. Hki 1937. 296 s. Nid. [U:n ja y:n päälle kuuluvia erikoismerkkejä ei html osaa toistaa.] [1354]

V

Alkuun

Vaba Eesti 1961:2-3. [2724]

Vadnay Lajos: A magyaros szórendröl. Pest 1867. 39 s. Nid.[2725]

Voionmaa (=Wallin),V.: Suomalaiset kuntain nimet. Hfors 1897. 51 s. Nid. [2729]

Voionmaa (=Wallin),V.: Metsäsuomalaiset Ruotsissa. Hki 1898. 101 s., kuv. [2730]

Voionmaa (=Wallin),V.: Suomen maantiet Ruotsin vallan aikana. Kuopio 1893. 136 s., karttal. Tekijän omistuskirjoitus. [2731]

Vallinheimo, Veera: Das Spinnen in Finnland. Hki 1956. 287 s. Nid. Kansatieteellinen arkisto 11. [2732]

Vahros, Igor: Zur Geschichte und Folklore der grossrussischen Sauna. Hki 1966. 360 s. Nid. FF Communications 197. [2733]

Valonen, Niilo: Zur Geschichte der finnischen Wohnstuben. Hki 1963. 599 s. Nid. SUSToim. 133. [2734]

Vanhaa Hauhoa. V.1925 toimineen kylätutkimusretkikunnan tulokset. Vammala 1934. 333 s., kuval. Nid. [2735]

Varsinais-Suomen historia. II,III. Sis. U.Harva, K.Vilkunan ja E.A.Virtasen tutkimukset. Porvoo 1938,1935. N. 600 s. Kokovaates. [2736]

Varsinais-Suomi II. Turku 1918. 59 s., kuv. Nid. [2737]

Vasama, Erkki: Sanankäytön opas. 2. painos. Hki 1964. 119 s. Nid. [2738]

Vasmer, M.: Die alten Bevölkerungsverhältnisse Russlands im Lichte der Sprachforschung. Berlin 1941. 35 s. Nid. [2739]

Vassar, A.: Soomlaste Soome siirdumise lähteruumist. Tartu 1938. 19 s. Nid. Separatum: Ajaloolinen Ajakiri. [2740]

Vatjaa. Side, jossa 1) E.N.Setälän tekstilehtisen eri painoksia; 2) Runonäytteitä vatjan kielestä. Julk.V.Salminen; 3) Vatjalaiset runot. Julk. V.Salminen. Välilehditetty. Muistiinpanoja. Nahkaselkä. [2741]

Reguly Antal: Vatjalaismuistiinpanot. 1841. Julk. S.Haltsonen. Hki 1958. 62 s. Nid. [2742]

Veenker, Wolfgang: 3 separata. [2746-2748]

Vento, Ulla: Piirteitä Halikon käsityöläisistä. Forss 1962. Ym. eripainoksia: Turun Ylioppilas 1962. 101 s., kuv. Nid. [2749]

Vere`s´t`s´agin, Gr.: Votjaki Sarapyl'skago yezda Vjatskoi gub. S.-Peterburg 1889. 197 s., kuval. Nid. Artturi H.Virkkusen kirjastosta (nimikirj. Artturi H.Snellman). [2750]

Vértes E.: 13 separata. [2751-2763]

Veske, M.: Eesti keele häälte õpetus. Tartu 1879. 109 s. Sid. [2764]

Veske, M.: Untersuchungen zum vergleichenden Grammatik des finnischen Sprachstammes. Leipzig 1873. 100 s. Tämä ja seuraava sidottu yhteen. [2765-2766]

Veske, M.: Bericht über die Ergebnisse einer Reise durch das Estenland im Sommer 1875. 76 s. Tämä ja ed. sidottu yhteen. [2765-2766]

Veske, M.: Slavjano-finskija kul'turnyja otno`s ´enija po dannym jazyka. Kazan´1890. 303, XX s. Nid. [2767]

Veski, A.: Eesti keele grammatika. II:3. Määrsona. Tartu 1970. 54 s. Nid. [1008]

Veski, J.V.: Keelelisi töid. Tallinn 1958. 318 s., muotokuval. Kokovaateside. [2768]

Veski, J.V.: Pühendusvihk sõnasepp J.V.Veskile: Mägiste, Julius: Johannes Valdemar Veski 90-aastane; V.Tauli: J.V.Veski keelekorraldajana jne. 32 s., kuv. [2769]

Vesterinen, Leeni - Helmer Winter: Eesti lugemik. Hki 1936. 350 s. Sid. [2770]

Vhael, Bartholdus G.: Grammatica Fennica. Aboae 1733. 109 s. Nahkaselkä. Ostettu Julius Markilta. [2774]

Vihma, Helgi: 1 separatum. 1969. [2791]

Vihonen, S.: 1 separatum. [2792]

Viitanen, F.O.: Pohjois-Ruotsin suomalaiset. Hki 1917. 136 s., karttal., muotokuval. Nid. [2807]

Vilkuna, Asko: Kalannimistä kulttuuritutkimuksen lähteenä. Hki 1965. 55 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2829]

Vilkuna, Asko: Die Ausrüstung des Menschen für seinen Lebensweg. Hki 1959. 147 s. Nid. FF Communications 179. [2830]

Vilkuna, Asko: Das Verhalten der Finnen in "heiligen" Situationen. Hki 1956. 210 s. FF Communications 164. [2831]

Vilkuna, Asko: 8 separata + monisteita kirjekuoressa. [2832]

Vilkuna, Kustaa: Kirjekuori, jossa leikkeitä. [2833]

Vilkuna, Kustaa: 36 separata. [2833-2870?]

Vilkuna, Kustaa: Työ ja ilonpito. Hki 1946. 226 s. Nid. [2871]

Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto. Hki 1950. 364 s., kuv. Nid. [2872]

Vilkuna, Kustaa: Nivalan murteen äänneoppia. Hki 1928. 50 s. Nid. Vähäisiä kirjelmiä 59. [2873]

Vilkuna, Kustaa: Varsinaissuomalaisten kansanomaisesta taloudesta. Porvoo 1935. 235 s. Nid. [2874]

Vilkuna, Kustaa: Kainuu - Kvenland. Hki 1957. 158 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus.[2875]

Vilkuna, Kustaa: Maa painaa parrelleen. Kustaa Vilkunan kirjallista tuotantoa 1921-61. 103 s., Kuv. Nid. [2876]

Vilkuna, Kustaa: Sanan valvontaa. Sensuuri 1939-1944. Hki 1962. 188 s. Kokovaateside. [2877]

Vilkuna, Kustaa: Kihlakunta ja häävuode. Hki 1964. 251 s. Sid. Tekijän omistuskirjoitus. [2878]

Vilkuna, Kustaa: Isien työ.I.Maa ja veden vilja. Hki 1943. 244 s., kuv. Sid. [2879]

Vilkuna, Kustaa: Nimi ja asia. Juhlakirja K.Vn 50-vuotispäiväksi 1962. Hki 1962. 252 s., muotokuval., kuv. Liitupaperipainos. Kokovaateside. [2880]

Vilkuna, Kustaa: Volkstümliche Arbeitsfeste in Finnland. Hki 1963. 287 s. Nid. FFG 191. [2881]

Vilkuna, Kustaa: Hannes Teppo 1898-1953. In memoriam. Jyväskylä 1956. 19 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2882]

Vilkuna, Kustaa: Kallan kalastajayhdyskunta. Kokkola 1956. 63 s., kuv. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2883]

Vilkuna, Kustaa: Finnisches Brauchtum im Jahreslauf. Hki 1969. 365 s., kuval. Nid. [2884]

Vilkuna, Kustaa: Zur Geschichte des finnischen Pferdes. Hki 1967. 45 s., kuv. Nid. [2885]

Vilkuna, Kustaa: Taro ja Etelä-Pohjanmaan muinaisuus. Hki 1967. 16 s. Nid. [2886]

Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri. Hki 1969. 370 s. Kokovaateside. Tekijän ja kuvittajan omistuskirjoitukset. [2887]

Virtanen, E.A.: Suomalaista tapaoikeutta. Hki 1949. 108 s. Nid. Tietolipas 7.[2888]

Virtaranta, Pertti - Itkonen, Terho: Asiantuntijanlausunnot Heikki Leskisen pätevyydestä. Moniste. 1967. [1342]

W

Alkuun

Wahlberg, Erik: Finska ortnamn i Norra Sverige. Luleå 1963. 282 s. Nid.[2726]

Wahlberg, Erik: Finska folkmålstexter från Tornedalen. Stockholm 1964. 113 s. Svenska landsmål och svenskt folkliv 1963. [2727]

Wallén, H.: Språkgränsen och minoriteterna i Finlands svenskbygder. Åbo 1932. 417 s., karttal. [2728]

Webermann, Otto: 3 separata. [2743-2745]

Wennola, J.H., Äänneopillisia havainnoita Pohjois-Pohjanmaan rantamurteesta. Hki 1897. 79 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä XXV.) [0027]

Wennola, J.H., Äänneopillisia havainnoita Pohjois-Pohjanmaan rantamurteesta. Hki 1896. 79 s. Sid, yhteen Y. Wichmannin tutkimuksen kanssa. [0007]

Westerholm, Martti: Mikkelin pitäjän asumusten nimet. Hki 1926. 134 s. Nid. [1740]

Westman, Ivar: Nyländska önamn I. Hfors 1935. 418 s., karttal. Nid. [2771]

Weöres Gyula: 2 separata. 1958-68. [2772-2773]

Wichmann, Yrjö, Muutamia äänneopillisia havainnoita Lestijoen murteesta. Hki 1892. 24 s. Sid. yhteen J.H. Wennolan tutkimuksen kanssa. [0008]

Wichmann, Yrjö, Paavali Hunfalvyn suomalaista kirjeenvaihtoa. Hki 1923. 52 s. Nid. (Vähäisiä kirjelmiä LIII.) [0037]

Wichmann, Yrjö: Die tschuwassischen Lehnwörter in den permischen Sprachen. Hfors 1903. 170 s. Tämä ja seuraava sidottu yhteen. [2775-2776]

Wichmann, Yrjö: Zur Geschichte des Vokalismus der ersten Silbe im Wotjakischen. Hki 1915. 94 s. [2775-2776]

Wichmann, Yrjö: Juhlakirja kuusikymmenvuotispäiväksi. Hki 1928. 471 s., muotokuval. Sid. SUSToim. 58. [2777]

Wichmann, Yrjö: Volksdichtung und Volksbräuche der Tscheremissen. Hki 1931. 476 s. Sid. SUSToim. 59. [2778]

Wichmann, Yrjö: Syrjänische Volksdichtung. Hki 1916. 342 s. Tämä ja seuraava (Kalima) sidottu yhteen. [2779-2780]

Wichmann / Kalima, Jalo: Die russischen Lehnwörter im Syrjänischen. Hfors 1910. 187 s. Sid. [2779-2780]

Wichmann, Yrjö: Wotjakische Chrestomathie. Hfors 1901. 134 s. Tämä ja seur. sidottu yhteen, puoliranskalainen. [2781-2782]

Wichmann, Yrjö: Tscheremissische Texte mit Wörterverzeichnis und gramm. Abriss. Hfors 1923. 132 s. [2781-2782]

Wichmann, Yrjö: Wotjakische Chrestomathie mit Glossar. 2.Aufl. Turku 1954. 166 s. Nid. [2783]

Wichmann, Yrjö: Zur Geschichte der f-ugr.anl. Affrikaten. Nid. Separatum: FUF XI. [2784]

Wichmann, Yrjö: Tietoja Votjaakkien Mytologiasta. Hki 1892. 48 s. Tekijän omistuskirj. [2785]

Wickman, Bo: The form of the object in the Uralic languages. Uppsala 1955. 154 s. Nid. Tekijän omistuskirjoitus. [2786]

Wickman, Bo: 4 separata. [2787-2790]

Wickman, Bo: Lapsk-svensk ordlista till ..."Sámi-giella, gål'li-giella" av Nils Erik Hansegård. Uppsala 1964. 22 s. Moniste. [1286]

Wiedemann, F.J.: Grammatik der ehstnischen Sprache. St.Petersburg 1875. 664 s. Sid. [2793]

Wiedemann, F.J.: Grammatik der syrjänischen Sprache. St.Petersburg 1884. 252 s. Nahkaselkä. [2794]

Wiedemann, F.J.: Aus dem inneren und äusseren Leben der Ehsten. St.Petersburg 1876. 495 s. Nahkaselkä. [2795]

Wiedemann, F.J.: Grammatik der wotjakischen Sprache. Reval 1851. 390 s. Kokovaateside. [2796]

Wiedemann, F.J.: Versuch ueber den werroehstnischen Dialekt. St.Petersburg 1864. 57 s. Tämä ja seur. sidottu yhteen. [2797-2798]

Wiedemann, F.J.: Über d.Nationalität u.Sprache der Kreewinen. St.Petersb. 1871. 119 s. Nahkaselkä. [2797-2798]

Wiedemann, F.J.: Versuch einer Grammatik der tscheremissischen Sprache. Reval 1847. 272 s. Nid. [2799]

Wiedemann, F.J.: Versuch einer Grammatik der syrjänischen Sprache. Reval 1847. [2800]

Wieselgren, Per: Ortnamn och bebyggelse i Estlands forna och hittilsvarande svenskbygder. Lund 1951. 382 s. Nid. [2826]

Wieselgren, Per: Namnet Reval. 1947. 28 s. Nid. Separatum: Meijerbergs Arkiv. Tekijän omistuskirjoitus. [2827]

Wieselgren, Per: 4 separata. 1943. Nid. [2801-2804]

Wiig, Margarethe: A B C guovti vuostas skuv'lajakkái. Oslo 1951. 160 s., kuv. [1282]

Wiik, Kalevi: Finnish and English vowels. Turku 1965. 192 s. Nid. Annales univ. Turkuensis B:94. Tekijän omistuskirjoitus. [2805]

Wiik, Kalevi: Finnish and English laterals. 1966. Moniste. Tekijän omistuskirjoitus. [2806]

Wiklund, K.B.: Finnisch-ugrisch und indogermanisch. Uppsala 1906. 23 s. In: Le Monde Oriental I. [2808]

Wiklund, K.B.: De svenska nomadlapparnas flyttningar till Norge i äldre och nyare tid. Uppsala 1908. 248 s. Nid. [2809]

Wiklund, K.B.: Laut- und Formenlehre der Lule-lappischen Dialekte. Stockholm 1891. 279 s. Nid. [2810]

Wiklund, K.B.: Entwurf einer urlappischen Lautlehre. Hfors 1896. 319 s. Sid. SUSToim.1. [2811]

Wiklund, K.B.: Lappische Studien. Uppsala 1927. 75 s. Nid. Skrifter utg. av Human.Vet.-Samf. i Uppsala 24. [2812]

Wiklund, K.B.: Kleine lappische Chrestomathie mit Glossar. Hfors 1894. 127 s. Puolir. [2813]

Wiklund, K.B.: ABC-bok på lapska, Stockholm 1619. Faksimileuppl. av -. 1922. Nr.36. [2814]

Wiklund, K.B.: Några bilder från det gamla Lappland. Stockholm 1909. 48 s. Sid. [2815]

Wiklund, K.B.: Lapparnas sång och poesi. Uppsala 1906. 60 s. Sid. [2816]

Wiklund, K.B.: Untersuchungen über die älteste Geschichte der Lappen und die Entstehung der Renntierzucht. Kap. II-V. 1938. Kuv., kuval. Nid. [2817]

Wiklund, K.B.: Lärobok i lapska språket. 2.uppl. Uppsala 1915. 313 s. Kokovaateside. [2818]

Wiklund, K.B.: 7 separata. [2819-2825]

Wikström, M.W.: Försök till en Finsk Grammatika. Wasa 1832. 105 s. Nid. [2828]

Y

Alkuun

Yleisopas sanastomaantieteellisten keräysten suorittajille. Hki 1935. 61 s. Nid. Sanastonkerääjän apuneuvoja 13. [0635]

Ylioppilaslehti. Keskisuomalaisen osakunnan erikoisnumero, N:o 4 b, 1936. 36 s., kuv. [1034]

Z

Alkuun

Zapadnofinskii sbornik. Leningrad 1930. 340 s. Nid., kuv., karttal. Trudy komissii po izut`s´eniju plemennogo sostava naselenii SSSR i sopredel'nyh stran. [0385]

Zichy István: A magyarság östörténete és müveltsége a honfoglalásig. Budapest 1923. 82 s., karttal. n. (A magyar nyelvt. kézikönyve. I:5.) [1441]

Zur estnischen Kulturgeschichte. Vorzeit, Sprache, Volksdichtung und Mythologie, Materielle Kultur. Tartu 1932. N. 400 s., kuv., kuval. Nid. [2128]

Ä

Alkuun

Äimä, Frans, Äänneopillinen tutkimus Tytärsaaren murteesta. Hki 1901. 94 s. (Vähäisiä kirjelmiä XXXI.) Sid. yhteen Nanna v.Fieandtin tutkimuksen kanssa. [0012]