LISIÄ ÄIDINKIELEN OPETUSOPPIIN.
Matkahavaintojen puitteissa esitti Konr. Hildén. Helsinki 1910. 204 s.

Alkulause.

Kirjani sisällyksestä ovat jo varsinaiset matkahavainnot (noin 70 sivua) olleet julkaistuina »Kansakoulun Lehdessä» vuonna 1909. Vasta niitä julkaistessani tulin ajatelleeksi, että voisin ehkä tehdä äidinkielen opetukselle palveluksen, jos esittäisin matkakertomuksen puitteissa nekin havainnot, jotka olen tehnyt useilla Saksan matkoilla tai saanut kirjallisuutta lukiessani kootuksi. Tämä alkuperäisen suunitelman muuttuminen olkoon selittämässä, minkätähden esitys on muodostunut vähän hajanaiseksi ja kirjani joutunut suurimmaksi osaksi sisältämään »l i s i ä  ä i d i n k i e l e n  o p e t u s o p p i i n».

Kielioppia ja kieliopin opetusta koskevia kysymyksiä en ole erinäisestä syystä ryhtynyt laajasti koskettelemaan.

Olen koettanut tehdä puolueettomasti selkoa eri mielipiteistä. Saksalaisia ainekirjoitusta koskevia mielipiteitä selostaessani on minulle tuottanut suuria vaikeuksia se, että on ollut useimmiten turvauduttava alkuperäisiin lähteisiin, koska ei tietääkseni löydy ainoatakaan muutamaa lehteä laajempaa historiallista katsausta ainekirjoituksen opetuksen kehitykseen viime vuosikymmeninä. Useimpien kysymysten suhteen olen asettunut määrätylle kannalle ja kantani ainakin muutamin sanoin perustellut. Toivon, että kirjani siten saa herätetyksi eloon vilkkaan keskustelun, josta koituu rakkaan äidinkieleni opetukselle hyviä tuloksia.

Heinolassa elokuulla 1910.

Konr. Hildén.

 
 

Sisällys


Matkan kulku —— 1-4

Huomioita Ruotsissa:

I.   Kansakoulunopettajien valmistus —— 4-10
II.  Äidinkielen opetus:
A.  Lukemisen alkuopetus —— 11-13
B.  Havainto-opetus —— 13-15
C.  Lukukappaleen käsittely— 15-22
D.  Ainekirjoitus:
a)   Muutamia yleisiä seikkoja —— 22-26
b)   Oikeinkirjotusopetuksen asema ja menettely Ruotsissa, Saksassa ja meillä —— 26-46
c)   Ainekirjotusharjotusten alottelu —— 46-52
d)   Aiheiden valinta ja muoto —— 52-64
e)   Opetusmenettely —— 64-69
f)   Korjailu —— 69-70
g)   Aiheiden valinta ja opetusmenettely Saksassa :
aa)   Lukukirja lähtökohtana —— 70-80
bb)   Aiheiden ja opetusmenettelyn rikastuminen v. 1870-1900 seuduilla —— 80-147
cc)   Taidekasvatusliike ja ainekirjotus —— 147-152
dd)   Kokeellinen pedagogiikka ja ainekirjotus —— 152-159
h)   Meikäläisiin oloihin sovittelua —— 159-169
E.   Kieliopin opetus —— 169-171
III.   Muutamia kansanopetusta läheisesti koskevia kysymyksiä .... 172-185

Huomioita Norjassa:

I.   Kansakoulunopettajien valmistus —— 186-191
II.  Äidinkielen opetus:
A.  Lukemisen alkuopetus —— 191-193
B.  Havainto-opetus —— 193-197
C.  Lukukappaleen käsittely —— 197-201
D.  Ainekirjotus —— 201-203
E.  Kieliopin opetus —— 203-204

 
 
[Vain neljä ensimmäistä sivua.]

 
 
 
  1

Äidinkielen opetusta ja seminaareja koskevia kysymyksiä.

(Matkakertomus)

Minulle oli myönnetty matkaraha voidakseni Ruotsissa ja Tanskassa tutustua seminaarien yleiseen järjestelyyn sekä oppikoulujen alempien luokkien, seminaarien ja kansakoulujen äidinkielen opetukseen.

Lähdettyäni huhtikuun 26 p:nä [1905] kotoani matkustin Oihonna-laivalla Hangosta Tukholmaan. Huhtikuun 30 p:n ja toukokuun 11 p:n välisen ajan viivyin siellä. Tutustuakseni ruotsalaisiin seminaareihin ja saadakseni jonkinmoisen kuvan tutkittavain asiain tilasta sellaisissa laitoksissa kuuntelin opetusta Lundgrenin johtamassa opettajatarseminaarissa ja sen harjotuskoulussa. Kaupungin kansakouluihin perehtyäkseni valitsin käyntipaikoiksi Adolf-Fredrikin seurakunnan kansakoulut, koska tiesin, että niiden yliopettajana oli herra J.J. Dalström, jonka ammattilehdistä tunsin ottaneen innokkaasti osaa kieliopin opetusta koskevien asioiden käsittelyyn ja jonka olin huomannut olevan laajalti levinneiden kieliopillisten koulukirjain tekijän. Kieliopin ja ainekirjotuksen opetuksesta lyseiden alaluokilla halusin myös tietoa ja pistäydyin sentähden muutamina päivinä "Högre realläroverket"-nimisessä oppilaitoksessa, missä paraillaan oli opettajana tohtori Natanael Beckman, jonka teokset "Språkpsykologi och modersmålsundervisning" ja "Svensk språklära" ovat herättäneet hyvin ansaittua huomiota.

2
Jo toukokuun 11 p:n iltana suuntasin matkani Upsalaan. Enimmän osan ajastani oleskelin sikäläisessä opettajaseminaarissa. Ikävä kyllä tulin vasta pari päivää ennen suunnittelemaani lähtöpäivää käyneeksi kaupungin kansakouluissa (Prins Gustafs folkskolor). Niissä olisi ehkä ollut paljonkin opittavaa. Niin voi ainakin arvella, kun koulujen rehtori, pastori D. Viotti, tuntui tointansa erikoisesti harrastavan ja oli pedagoogisiin kysymyksiin aikalailla perehtynyt. Upsalasta käsin olin myös tilaisuudessa pistäytyä erääseen maaseutukouluun, joka oli Danmark-nimisen pitäjän kirkonkylässä lähellä kaupunkia.

Toukokuun 19 p:nä siirryin Faluniin viipyäkseni siellä saman kuun 30 p:än asti. Sielläkäynti ei oikeastaan kuulunut matkasuunnitelmaani, sillä olihan minun määrä jatkaa matkaani Tukholmasta etelään kohti Malmön, Lundin ja Kööpenhaminan kaupunkeja. En kumminkaan kadu, että suunnitelmani asiantuntijain kehotuksesta muutin ja päätin pyrkiä Faluniin ja sieltä Kristianiaan sekä sitten Göteborgin ja Tukholman kautta kotiin. Falunin pikkukaupunki oli nimittäin se, missä minulla oli tilaisuus todella sekä keskustelujen että kuuntelujen kautta tutustua Ruotsin kansakouluihin, pikkukouluseminaareihin ja seminaareihin, vieläpä yleensäkin ruotsalaisiin oloihin. Sikäläinen seminaari oli tapaamistani paraassa kunnossa, ja ken tuntee laitoksen uuden johtajan J. Johanssonin, hän voi toivoa, että Falunin seminaarista on muodostuva alallaan erikoinen, varsinkin jos johtajan onnistuu saada rinnalleen muita äidinkielen ja luonnontieteiden adjunktin, neiti W. Olanderin laatuisia. Esiseminaarista eli pikkukouluseminaarista oli minulle myös paljon huomattavaa. Myöskin Taalainmaan maalaiskouluihin oli minulla tilaisuus Falunista käsin tutustua; yhden päivän ajan oleskelin näet Grycksbon koululla, joka on noin 1 1/2 peninkulman päässä kaupungista Rättvikiin päin.

Toukokuun ja kesäkuun taitteessa matkustin läpi Taalainmaan, Västmanlandin ja Värmlandin ihanien maisemien Norjan puolelle Kristianiaan. Aikomukseni oli

3
oikeastaan käydä muuallakin Norjassa kuin pääkaupungissa. Mutta kun satuin maahan juuri semmoiseen aikaan, jolloin jouduin olemaan mukana juuri Norjaa itsenäiseksi julistettaessa ja jolloin sota saattoi puhjeta Ruotsia vastaan minä hetkenä tahansa, neuvottiin minua pysymään vain Kristianiassa. Minun täytyikin sentähden tyytyä tutustumaan vain kaupungin ainoaan seminaariin, Nissenin yksityisseminaariin, sekä sikäläisiin kansakouluihin. Viimemainittujen laajasta joukosta valitsin käyntipaikoikseni erityisesti Oslon ja Vahlsgaden koulut. Edelliset tulin valinneeksi siitä syystä, että niiden yliopettajana oli äidinkielen metodiikkaa koskevista kirjasistaan minulle tunnettu yliopettaja Nicolaisen; jälkimmäisiin johti askeleeni se seikka, että Nissenin seminaarin kokelaiden käytännölliset opetusnäytteet tapahtuvat juuri siinä koulussa opettaja Kopstadin taitavalla johdolla. Pistäysin myös Möllergaden kansakoululla "skolemuseet" nimistä laitosta katsomassa sekä Grünerlökkeniin kansakoulussa, jossa toimii opettajana neiti Anna Rogstad, erään äidinkielen metodiikan kirjottaja. Ikävä kyllä hän ei näyttänyt olevan halukas ottamaan minua äidinkielenopetustunnilleen; luovuinkin siinä koulussa kuuntelusta. Helluntain pyhät vielä viivyin Kristianiassa ja käytin ne tutustuakseni kaupunkiin ja sen lähempään ympäristöön sekä perehtyäkseni useiden opettajien ja varsinkin aina auliin herra Kopstadin johdolla norjalaisiin katsantotapoihin ja varsinkin Norjan kansakouluoloihin. Hyvänä apuna oli minulle ne tilastolliset tiedot ja julkaisut, joita Norjan kirkollis- ja opetusasiain departementista niin auliisti annettiin.

Kesäkuun 16 p:nä jätin Norjan. Viivyttyäni päivän Trollhättanilla luontoa ihailemassa saavuin 18 p:n iltana Göteborgiin. Siellä oli kyllä sekä seminaarin että kansakoulujen toimintakausi loppunut, mutta monen moneen kysymykseeni sain hyvää valaisua kansakoulujen tarkastaja J.M. Ambrosiuksen avulla, joka oli äidinkielen ope-

4
tuksen alalla tunnetuimpia ammattimiehiä. Viivyinkin Göteborgissa sentähden kaksi päivää. Kesäkuun 22 p:nä olin jo Tukholmassa. hankittuani siellä moniaita varsinkin seminaaria koskevia täydennyksiä aikaisempiin tietoihini, lähdin kesäkuun 24 p:nä Helsingin kautta Heinolaan, jonne saavuin kesäkuun 27 p:nä 1905 oltuani matkalla kaikkiaan yhdeksän viikkoa.

Ryhtyessäni seuraavassa esityksessä tekemään selkoa matkahavainnoistani pyydän mainita, että olen yleensä jättänyt huomauttamatta sellaiset asiat, joista Y.K. Yrjö-Koskinen mainitsee kirjassaan "Kuvia ulkomaiden kansakouluoloista" (Jyväskylässä 1898). Sitäpaitsi tulee minun mainita, että kirjoitelmaa painatettaessa olen siihen lisäillyt moniaita seikkoja, jotka koskevat nykypäivien tpahtumia.

Huomioita Ruotsissa.

I. O p e t t a j i e n  v a l m i s t u s  r u o t s a l a i s i s s a  s e m i n a a r e i s s a.

Koko seminaarilaitos on viime vuosina ollut erittäin kiivaiden hyökkäysten alaisena. Kaikkein kiivaimmista saa selvän käsityksen lukemalla esim. Ljusin kustannuksella ilmaantuneen kirjasen »Vår seminarieundervisning af en folkskollärare». Monia, epäilemättä osaksi tosiasioita on siinä käytetty täydellisesti mustaamaan ja kelvottomiksi osoittamaan koko laitokset, aivan kuten saman kustantajan julkaisemassa rinnakkaiskirjasessa »Den svenska folkskolan» aimo taistelupukariksi tunnettu lehtori Henrik Petrini ei ole ruotsalaisen kansakoulun tähänastiseen rakennukseen juuri kiveä kiven päälle jättänyt. Mutta onhan niitä ollut rauhallisia ja silti tarmokkaita kritikoitsijoita. Sellaisista ovat huomattavimpia »Våra folkskollärares utbildning» kirjan tekijä rehtori O.W. Sundén ja Växjön seminaarin rehtori C.O. Arkadius. Keskustelujen vaikutuksesta asetettiin 1906 seminaarikomitea, jonka oli määrä antaa lausunto ja ehdotus vain seminaarien uudesta-

..........

__________________