Valistuksen isänmaallinen lukukirja. Toimittivat Konr. Hildén. Alpo Noponen. O. Relander. Em. Tamminen. Kansanopettajain Osakeyhtiö "Valistus". Helsinki 1907.

 

Alkulause.



Olemme »Valistuksen lukukirjan» alkulauseessa jo lyhyesti tehneet selkoa niistä periaatteista, jotka on otettava huomioon kansakoulujen lukukirjaa toimitettaessa.

»Valistuksen isänmaallinen lukukirja» on toimitettu etukädessä ylemmän kansakoulun kolmannen ja neljännen lukuvuoden tarpeeksi. Mutta meidän käsittääksemme se sopii käytettäväksi myös oppikoulujen alimmilla luokilla, kunnes näiden erikoistarpeista nimenomaan huolehtiva lukukirja ehkä ilmaantuu. Toivomme kirjamme löytävän tiensä myös moniin kansanopistoihin ja toistaiseksi jatkokursseihinkin, kunnes Valistuksen näitä varten puuhaama lukukirja ennättää valmiiksi.

Topeliuksen »Maamme kirjaa» täydentelemään olemme kirjamme tarkottaneet. Mutta täydentäessämme emme suinkaan ole tahtoneet siirtää pienokaista pois siltä pohjalta, jossa hän »Maamme kirjaa» lukiessaan liikkuu. Olemme päinvastoin vakuutettuja siitä, että kysymyksessäolevalla ikäkaudella lapsen
harrastuspiiri on jo sillä tavoin laajentumassa, että hän mielellään viihtyy avarammilla aloilla, kunhan vain huolehdimme siitä, että uudet alat ovat alituisissa kosketuksissa entisten kanssa. Sentähden olemmekin puolestamme koettaneet juurruttaa lasta yhä syvemmin ja kiinteämmin samaan isänmaahan, josta »Maamme kirja» kertoo. Siihen suuntaan olemme luulleet tehokkaasti toimivamme siten, että lapsille sopivina pitämissämme lukukappaleissa tutustutamme heidät paraiten suomalaisten kirjailijoiden johdolla yhä tarkemmin »isänmaamme luontoon» ja viemme heidät seuraamaan »isänmaamme vaiheita» muutamissa kohdissa tarkemmin, kuin he ainoastaan Topeliuksen johdolla voivat seurata. On ollut vielä muuan ala, jossa »Maamme kirja» on myös kaivannut täydennystä: nykypäivien tehtäviin sietäisi lasten mieli saada kiintymään jo tuntuvasti. Arvelemme kyllä, että viimemainitussa suhteessa on oltava varovaisia, ett'ei eksytä kohtiin, joiden ymmärtämiseen 11—15-vuotisilta puuttuu edellytyksiä.

Tuollaista ja samalla kirjallisesti arvokasta luettavaa hakiessamme olemme voineet miltei yksinomaisena lähteenä käyttää alkuperäistä suomalaista kirjallisuutta. Mielestämme onkin ollut tärkeätä, että asianlaita on ollut niin, koska Topeliuksen »Maamme kirjan» lukukappaleet joitakuita poikkeuksia lukuunottamatta ovat käännöksiä. Ikävä kyllä ei aivan kaikilta aloilta ole ollut alkuperäisiä riittävästi saatavissa. Niinpä on tälle ikäkaudelle sopiva suomenkielinen luonnontieteellinen kirjallisuus ollut siksi köyhää, että on pitänyt turvautua osaksi käännöksiin. Kokonaan ilman sille alalle kuuluvia kappaleita emme puolestamme ole tahtoneet jättää lukukirjaamme. — Kutakin eri aineryhmää koskettelevien lukukappaleiden joukkoon olemme koettaneet hakea sekä suorasanaista että runopukuista luettavaa, koska kokemus on osottanut kumpaakin kaivattavan.

Mitä lukukappaleiden keskinäiseen järjestykseen tulee, viittaamme »Valistuksen lukukirjan» alkulauseeseen. Jokainen opettaja—jos hänellä on vain riittävästi hyvää tahtoa—kykenee kyllä konsentratsioonivaatimusten mukaisesti valitsemaan kulloinkin käsiteltäväksi sen lukukappaleen, joka täysin soveltuu hetken tarpeisiin, »Maamme kirjan» yhteyteen. Helpottaaksemme —mikäli mahdollista—niiden opettajien työtä, jotka jo alottelevina joutuvat käyttämään vuorokursseja, olemme tähänkin lukukirjaan sommitelleet ehdotuksen vuorokursseiksi ja merkinneet sisällysluetteloon sulkumerkkien väliin asetetulla kahdennumerolla (2) toiseen vuorokurssiin aiotut kappaleet. Luonnollisesti perustuu ehdotus määrättyihin edellytyksiin. Niinpä edellytetään, että toisen (2) vuorokurssien kappaleita luettaessa historian ja maantieteen tunneilla liikutaan etukädessä kotoisella pohjalla, luonnontieteissä kasviopin ja elottoman luonnon selvittelyissä, y. m. Tietysti on kumminkin koko joukko semmoisiakin lukukappaleita, joita yhtä edullisesti voidaan lukea toisessakin yhteydessä.

Mitä siihen muotoon tulee, jossa lukukappaleet esiintyvät, niin olemme siitäkin jo »Valistuksen lukukirjan» alkulauseessa tarkemmin maininneet. Kielellistä tasottelua ja lukukappaleiden muodostelua — lyhentämistä ja lausuntatavan yksinkertaisentamista — on ollut tarpeen, ja ovat sen työn tässäkin osassa suorittaneet kaksi ensinmainittua toimittajaa. Oikeinkirjoituksessa ja välimerkittämisessä olemme noudattaneet tarkoin määrätyitä periaatteita, joista toivomme vast'edes saavamme tehdä selkoa.

Lukukappaleiden sisällystä selventämään olemme panneet jäljennöksiä kotimaisten taiteilijain teoksista tai eri paikkoja esittävistä valokuvista. Suurmiestemme elämäkertoihin ja kirjallisuushistorialliseen katsaukseen on hankittu joukko muotokuvia.

Monelta taholta olemme saaneet ystävällistä avustusta. Niinpä ovat ylitarkastaja tohtori G. Lönnbeck ja tohtori V. Voionmaa kirjottaneet nimenomaan lukukirjaamme varten kumpikin omalta erikoisalaltaan lukukappaleen. Taiteilijat V. Soldan-Brofelt ja K. Nyholm ovat muutamia kertomuksia kuvittaneet. Lämmin kiitos heille kaikille!

Maaliskuulla 1907.

Toimittajat.


 


 

Konrad Hildénin kirjoitus s. 199-211.