Valistuksen lukukirja kansakouluja varten. Toimittivat Konr. Hildén. Alpo Noponen. O. Relander. Em. Tamminen. Kansanopettajain Osakeyhtiö "Valistus". Helsinki 1906.

 

Alkulause.


„Valistuksen lukukirjaa” toimittaessamme olemme koettaneet pitää silmällä erikoisesti meidän maamme kansakoulujen tarpeita. Samalla olemme pyrkineet noudattamaan niitä vaatimuksia, joita viime vuosina on lukukirjan suhteen esitetty jonkun verran meilläkin, mutta etukädessä ulkomaisessa kasvatusopillisessa kirjallisuudessa.

Kirjamme alkuosa (ss. 1—48) on tarkotettu tyydyttämään n. s. pikkulasten koulun (kansakoulun valmistuskoulun) tarpeita. Siitä johtuu alkuosan laajuus ja sekin, että olemme valinneet lähinnä semmoisia esityksiä, jotka soveltuvat syyspuolella ja syksyllä luettaviksi.—Siinä toivossa, että kirjamme alkuosa joutuu käytäntöön myös sellaisissa pikkulasten kouluissa, jotka eri paikkakunnilla nimiltään erilaisina ja osittain erimuotoisina ovat toimessa koko lukuvuoden — m. m. alemmat kansakoulut — tai ainakin suurimman osan, olemme panneet mukaan myös moniaita semmoisia kappaleita, jotka soveltuvat paraiten luettaviksi talven ja kevään aikoina. — Niillä paikkakunnilla, missä kiertokoulu on hyvällä kannalla, soveltunee alkuosa käytettäväksi jonkun aapisen jatkona myös kiertokoulujen ylemmällä osastolla. Nuo kaksi koulumuotoa, kiertokoulu ja kansakoulu, tulevat siten toisiinsa läheisesti ja luontevasti yhdistetyiksi m. m. yhteisen lukukirjan kautta.

Alkuosaankin lukukappaleita valitessamme ja niitä järjestäessämme olemme muuten koettaneet noudattaa niitä periaatteita, joista seuraavassa mainitsemme. Lukukappaleet eivät siis ole kaikki eivätkä edes useatkaan samanmuotoisia (esim. satuja) eivätkä sisällykseltään samanlaatuisia. Ne ovat vaihtelevia ja toivoaksemme lasten tuntemustavan mukaisia.

Kirjan pääosa on tarkotettu ylempien kansakoulujen ensimäistä ja toista lukuvuotta varten.

Rohkenemmepa odottaa, että kirjamme kokonaisuudessaan joutuu käytäntöön myös n. s. valmistavissa kouluissa. Eivät ainakaan sellaisten koulujen opetussuunnitelmat tee tässä suhteessa esteitä.

Lukukappaleita valitessamme olemme koettaneet ottaa huomioon sekä esitysten kirjallisen arvon että niiden sopivaisuuden 8—11 vuotisille lapsille.

Kirjallisesti arvokasta hakiessamme olemme yleensä pyrkineet ja onnistuneetkin suoriutumaan kotimaisten miesten kynästä lähteneillä tuotteilla, olemmepa voineet turvautua suurimmaksi osaksi alkuperäisiin suomenkielisen kirjallisuuden tuotteisiin. Tietysti emme ole kumminkaan etevintä lastenkirjailijaamme Sakari Topeliusta unohtaneet. Jokaisessa suomalaisessa lastenkirjassa tulee hänen saada kunniasija. Olemmekin puolestamme hänen „Lukemisistaan" löytäneet useita kertomuksia, jotka lukukirjoissa ovat paikallaan, vaikk'ei niitä ole ennen käytetty. — Lukukappaleet, jotka eivät ole muuta kuin kuivia asialuetteloita tai kertauskirjotelmia, olemme hylänneet. Opetuksessa käsiteltyä on kyllä ehtimiseen kosketeltu, mutta elostavasti ja syventävästi. Tarkotuksena siinäkin, missä esitys ehkä täydentää asiaopetusta tai välttämättömästi edellyttää sen tuntemista, on ollut saada esitys semmoiseksi, että sen lukee nautinnolla.

Lapsille sopivaa valitessamme olemme välttäneet sisällykseltään abstraktista ja etsineet sellaista, mikä pysyy konkreettisten tapahtumain ja olojen piirissä sekä on lapsen oman tuntemustavan mukaista. Senikäisille lapsille (8—11 vuotisille), joita varten kirjamme on tarkotettu, ovat tuollaiset aiheet löydettävissä aluksi ennen kaikkea kodin piiristä ja sen välittömästä ympäristöstä. Jo kahdeksanvuotiaan lapsen silmät ovat myös avoimina käsittämään ja harrastuksella seuraamaan luonnon esineitä ja ilmiöitä, mikäli hän itse tai hänelle läheiset henkilöt ovat niiden kanssa tekemisissä. Myöskin taivainen Isä ja taivainen kotimme ovat, varsinkin äidin ja isän vaikutuksesta, hänen huomionsa esineinä; usean lapsen ovat ehkä myös olosuhteet kiinnittäneet niihin.—Vähitellen harrastusten piiri laajenee. Kodin välittömästä ympäristöstä voidaan siirtyä yhä etäämmälle, yhä avarammille aloille. Edelleen tulee kumminkin kodin ja sen vaikutelmien pysyä pohjana ja vallitsevina. Sen kanssa on koetettava saada nuo uudet piirit niin kiinteään yhteyteen kuin suinkin. Lukukappaleita valitessamme olemme ottaneet huomioon erään meille usealta taholta lausutun toivomuksen. Olemme nimittäin koettaneet hakea sekä suorasanaista että runopukuista luettavaa jokaista eri aiheryhmää koskettelevien lukukappaleiden joukkoon. Erikoisemmin emme ole kumpaakaan suosineet.

Lukukappaleiden keskinäistä järjestystä määrätessämme emme ole tahtoneet noudattaa sitä oppikirjakomitean ajatusta, että „kappaleiden yleensä tulee seurata toisiaan siinä järjestyksessä, jossa ne opetuksessa voidaan ottaa käsiteltäviksi. " Tuollaisen ajatuksen hylkiminen ei ole kumminkaan johtunut siitä, että noudattaminen olisi tuottanut suuria vaikeuksia. Sitä hylkimään on meidät johtanut se seikka, että lukukirjaa käyttävän opettajan on mahdotonta noudattaa samalla kappaleiden numerojärjestystä ja samalla konsentratsioonin eli rinnastuksen vaatimuksia. Konsentratsioonin vaatimuksia pitäisi kumminkin joka opettajan pyrkiä noudattamaan koska koko lukukappaleiden käsittelyn tuottama hyöty riippuu tuntuvasti juuri siitä, missä määrin noita vaatimuksia noudatetaan. Meidän käsityksemme mukaan ei ole nimittäin tarkotuksena lukukappaleita koulussa käsittelemällä saada syntymään erikoista, muusta opetuksesta eristettyä mielikuvaryhmää. Päinvastoin tulee lukemisen opetuksen olla muun opetuksen sekä lapsen koulu- ja kotielämän kanssa mitä läheisimmässä ja alituisessa vuorovaikutuksessa, jotta saataisiin syntymään suuria, tunnepainoisia mielikuvaryhmiä, joilla luonteen kasvatuksessa on niin suuri merkitys. Kunakin vuonna ja kutakin tuntia varten on opettajan koetettava valita lukukappale aina sen mukaan, millä aloilla hän muussa opetuksessa vast'ikään on liikkunut tai mihin suuntaan oppilaiden ajatukset olosuhteiden vaikutuksesta ovat ohjautuneet.

Muutamin tavoin olemme puolestamme tahtoneet olla opettajille avuksi tuossa valintatyössä. Olemme koonneet sisällykseltään samansuuntaiset lukukappaleet sekä alkuosassa että kirjan pääosassa helposti toisistaan eroutuviin ryhmiin. Alkuosassa ei ryhmiä ole erityisillä nimillä varustettu. Tarkkaava kirjan käyttäjä huomaa kumminkin helposti eri ryhmien, joita tavallista huomattavampi viiva erottaa toisistaan, koskettelevan seuraavia asioita: kotiväki ja lasten suhde siihen; kotipaikka ja lapset; kotieläimet ja lapset; kodin välitön ympäristö ja lapset; lapset retkeilyillä; taivaallinen Isämme. Pääosassa ryhmät ovat aivan erityisesti nimitetyt. Kussakin ryhmässä on tavallista helpompiakin kappaleita. Niitä painettaessa on käytetty suurempia kirjasimia tai runsaammin välikkeitä, onpa joihinkuihin helppoihin pääosan lukukappaleihinkin merkitty jakso-otsakkeet, aivan kuten alkuosassa on ylt'yleensä tehty.

Alottelevan opettajan työn helpottamista tarkottaa se, että huomioonottaen useita eri seikkoja olemme sommitelleet ehdotuksen vuorokursseiksi. Toiseen vuorokurssiin kuuluvat on sisällysluetteloon merkitty sulkumerkkien väliin asetetulla kahdennumerolla (2).

Sananlaskut olemme sovittaneet yleensä kunkin ryhmän loppuun. Niitä ei ole vielä tällä ikäkaudella tarkotettu erikseen käsiteltäviksi. Ne liittyvät, kuten on helppo huomata, tarkoin kunkin ryhmän eri kappaleihin ja ovat tarkotetut kappaleiden ohella mieleenpantaviksi.

Missä suinkin mahdollista olemme julkaisseet lukukappaleen alkuperäisessä asussa sitä mitenkään muuttelematta. Useastakin syystä on lukukirjantapaisessa teoksessa kumminkin verrattain harvoin mahdollista menetellä sillä tavoin. Jo se seikka, että on tavoteltava oikeinkirjotuksen ja välimerkittämisen yhdenmukaisuutta, pakottaa useimmissa kappaleissa tekemään jonkun verran muutoksia, usein paljonkin. Mutta muutakin kielellistä tasottelua ja muovailua on ollut paljon tarpeen. Suuria muutoksia olemme kumminkin tehneet vain siinä, missä johdonmukaisuus on vaatinut tai missä asia ei alkuperäisessä muodossa esitettynä ole ollut lasten tajuttavissa. Säästäen ja varovasti olemme koettaneet menetellä, jotta alkuperäisen omituisuudet säilyisivät mikäli mahdollista. Varsinkin runopukuisissa lukukappaleissa olemme noudattaneet alkumuotoa niin tarkoin kuin suinkin. Useat runot (esim. Pääskyselle, Suomen salossa) esiintyvät kirjassamme sentähden tavallisesta poikkeavassa muodossa, niihin kun aikojen kuluessa on useita nähtävästi tarpeettomiakin muutoksia tehty. Milloin asianomainen itse on ilmottanut toivovansa jotakin uutta muodostusta käytäntöön (esim. runoissa „Koululinna” ja „Hämäläisen laulu”), olemme hänen toivomustaan noudattaneet. — Nekin vieraskielisistä, sekä suorasanaisista että runopukuisista, kappaleista, jotka ennestään ovat olleet käännettyinä, olemme paria poikkeusta lukuunottamatta uudelleen suomentaneet ja usein samalla tuntuvastikin muodostelleet.

Tämän kielellisen tasottelun ja lukukappaleiden muodostelun ovat toimittajista kaksi ensiksimainittua suorittaneet.

Kaikille niille, jotka ovat meitä työssämme auttaneet, lausumme sydämellisen kiitoksen. Heistä mainitsemme erikoisesti tohtorinrouva Alli Trygg-Seppälän, joka on nimenomaan lukukirjaamme varten hyväntahtoisesti kirjottanut erikoisen lukukappaleen. Kuvituksesta olemme kiitoksen velassa taiteilija K. Nyholmille.

Heinäkuun alussa 1906.

Toimittajat.


 

Helsingin Yliopiston kirjaston kappale.
Konrad Hildénin lasten käytössä ollut ensipainos.

Konrad Hildénin lasten käytössä ollut ensipainos.
Konrad Hildénin lasten käytössä ollut ensipainos.