1919-1923

Kirjoituksia vuosilta 1919-1923

1920

Arvostelu teoksesta Kettunen. Arvustavad märkused keeleuuendusnõuete puhul. Virittäjä.

Arvostelu teoksesta M.J. Eisen. Daani hindamise raamat. Virittäjä.

Retki Viroon! Ylioppilaslehti s.86.

Eesti Üliopilaste Seltsin 50-vuotisjuhla. Ylioppilaslehti s. 113–114.

Suomalais-Virolainen Ylioppilasliitto. Ylioppilaslehti s. 186.

Vironkielen lehtorinvirka yliopistoomme. Ylioppilaslehti  Pääkirjoitus. N:o 19, 1920.

1921

Suomen ja viron kieli. Lähennysyrikkeitä. Iltalehti nro 139. (20.6.1921) Samassa lehdessä myös muita vähäisempiä teelmiä.

Szózat. Ylioppilaslehti s. 239.

1922

Kokeellisen fonetiikan merkitys murteentutkimukselle.  (Kokoova selostus K. Hentrichin artikkelista: Über die Anwendung experimentalphonetischer Methoden auf die deutsche Mundartenforschung. Vox 1921: 159–175.)   Virittäjä, 1922.

A magyar nyelvtudomány kézikönyve. Arv.

Sanojen tunneaines. Virittäjä, 1922.

Eesti keele ‘kassi koera’ (=kass ja koer) vahekorra selgitusaks. Eesti Keel 1922.

Vähäisempiä ja osaksi muita aloja koskettelevia kirjoituksia edellisten lisäksi eri julkaisuissa (Turun suomalaisen yliopiston vuosikirjassa 1922, Uudessa Aurassa, Suomen Kuvalehdessä, Ylioppilaslehdessä, Nuoressa Voimassa ym.)

Suomalainen tiede ja Turun suomalainen yliopisto. Ylioppilaslehti s.43.

Viron ja unkarin lehtorinvirat. Ylioppilaslehti s. 119.

Uusi suomalainen yliopisto ja Ylioppilaslehti. Ylioppilaslehti s. 178.

1923

Uutissanastoa. Virittäjä 1923: 45–46.

Sato lugõmik. Virittäjä 1923: 42–43.

Ragnar Josephson. Lukukammio. 138 s. Jyväskylä. Suom.

Unkarin tieteellisen elämän nykyisestä asemasta. Ylioppilaslehti s. 5–7.

Kirja Unkarin vallankumouksesta: Jérom ja Jean Tharaud, Kun valtikka on Juudalla. Suomen heimo s. 134–136.

Prof. József Szinnyei — neljä vuosikymmentä yliopiston opettajana. Suomen heimo s. 156.

Kirja Unkarin runoudesta saksaksi: Anton Lábán, Ungarn in seiner Dichtung. Wien 1923. Suomen heimo s. 170–171.

Buday László, A megcsonkitott Magyarország. Budapest 1921; Ladislaus von Buday, Ungarn nach dem Friedensschluss. Berlin 1922. Valvoja s. 366–368.

1924

Muutamia paleografisia huomioita p. Tapanin syrjääniläisestä kirjaimistosta. 14 s., kuval. Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi.

Zur Erklärung des syrj. ausdrucks ‘tsoja voka’ schwester und bruder’ Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksia LII.

Uusia laskelmia suom.-ugrilaisten kansojen väkiluvusta. Kalevala-seuran vuosikirja 1924.

Karjalaa koskevia väestötilastollisia numeroita Neuvosto-Venäjän uusimmassa tilastossa. Suomen Heimo 1924: 3–4.

Suomen sanat  lippu  ja  kirppu.  Virittäjä 1924: 34–37.

Eräs kielellis-tyylillinen seikka. Uusi Suomi 1924 27.2.1924, alakerta.

Eräs kielellis-tyylillinen keino. Nuori Voima 1924: 102–03.

Virolaisten paikannimien rakenteesta. Virittäjä 1924: 70–74.

Suom.-ugr. seuran toim. LII. Ilmoitus. Virittäjä 1924: 78–9.

Nicolaus Andreæ: ABC Book på... Ilm. Virittäjä 1924: 79–80.

Jahrbericht der estn. phil. u. gesch. Ilm. Virittäjä 1924: 80–81.

Szinnyei: Die Herkunft der Ungarn, ihre Sprache u. Urkultur. Ilm. Virittäjä 1924: 83.

Rytmistä ja rytmittömyydestä. Tulenkantajat I. Sama Nuori Voima 1924: 618–622.

Suomalais-ugrilaisten kansojen väkiluku. Oma maa V: 888–900.

Saanut kahdesti konsistorin palkinnon kirjoituksista:
1) Kantaslaavin tavujenavonaistumisilmiön selityksestä.
2) Syrjäänin kielen ”tsoja voka” ’sisar ja veli’ tyyppi.

Soome yldised haridusolud. Soome, maa, rahvas ja kultuur, Tartu, s. 77–90.

Streitberg–Festgabe. Leipzig 1924. Virittäjä s. 128.

Hermann Jacobsohn, Der Ursprung des Wortes ”Hansa”, München und Leipzig 1920. Virittäjä s. 128–129.

Frans Äimä, Millä tavoin voidaan erinäisten kokeiden avulla valaista s-äänteen muodostumista. Aistivialliskoulutuslehti, 1923: 101–105. Virittäjä s. 129.

Ylioppilaiden tehtävät Suomen suvun yhteyttämistyössä. Puhe ylioppilaspäivillä Tallinnassa 20.6.1924. Ylioppilaslehti s. 295–297.

1925

Ranskalaisen kielentutkimuksen yleisistä periaatteista. Virittäjä 1925: 39–44.

Votjakkilaista kirjallisuutta. Virittäjä 1925: 45.

Festskrift tillägnad Hugo Pipping på hans sextioårsdag 5.11.1924. Virittäjä 1925: 45.

Virittäjän toimituksen jäsen v:sta 1925 lähtien.

Jyväskylän kesäyliopistossa 1925.

SUS:n jäsen 2.12.1925.

Nyrop: Ordenes Liv 2. Arv. Virittäjä 1925: 91–2.

Falk: Grammatikkens hist. grunnlinjer. Ilm. Virittäjä 1925: 93.

Pedersen: Språkvetenskapen under nittonde århundradet. Ilm. Virittäjä.

Meillet-Cohen: Les langues du monde. Ilm. Virittäjä 1925: 53–4.

Venäjällä asuvien suomensukuisten kansojen viimeaikaisista vaiheista. Varsinais-Suomen Vartio.

1926

W.G. Laguksen julkaisema Ljungo Tuomaanpojan lainkäännös. Virittäjä. 1926: 71–75.

Streng. Sanain merkityksen muuttuminen. Arv. Virittäjä 1926: 97–99.

Suomen ja sen lähimpien sukukielten painotusoppia. Kielipsykologinen tutkimuskoe. Väitöskirja. 120 s. Turku 1926.

Hans Larsson, Filosofinen historia suppeasti esitettynä. 81 s. Porvoo. Suom.

R. Valo 1926.

Švaavokaalit lounaismurteissa 1500- ja 1600-luvulla. Virittäjä 1926: 139–140.

Jyväskylän kesäyliopistossa 1926.

Die vertretung des urpermischen inlautenden n im heutigen syrjänischen und wotjakischen. Finnisch-ugrische Forschungen XVIII.

Lausunto Ljungo Tuomaanpojan lainkäännöksen uudelleenjulkaisemisesta. Suom.kirj.seuran keskustelemukset 1926-27.

1927

Paar märkust kõige vanemate eestikeelsete teoste ajaloost. Eesti Keel. 1927.

Die entwicklung des n-lautes in den permischen sprachen. Finnisch-ugrische forschungen 1927.

Samuli Simula, Välilä Miko praakka. Porvoo 1927. Virittäjä s. 339–340.

Erik Ahlman, Das normative Moment im Bedeutungsbegriff. Helsinki 1926. Virittäjä s. 340–341.

Erik Ahlman, Zur Definition des Satzes. Helsinki 1926. Virittäjä s. 341.

Gunnar Freudenthal, Om typiska skiljaktigheter mellan modersmålsutveckling och språkkurs. Lund 1925. Virittäjä s. 341.

Holger Nohrström, Borgå gymnasiebibliotek och dess föregångare bland Finlands läroverksbibliotek. Helsinki 1927. Virittäjä s. 394–395.

Karjalan talous ja tilasto n:o 4–6/1927. Virittäjä s. 395.

1928

Selittämisestä kielitieteessä. Virittäjä. 1928.

Reservaatio - varauma. Virittäjä. 1928.

Paulu ’sotateltta’. Virittäjä.

Suomen kirjakielen sanakirja. Helsingin Sanomat 24/1 1928, alakerta.

”Siivekkäitä” sanoja. Valo.

Onko äidinkieltämme viljelty jo ennen Agricolaa. Valo.

Kielellisiä aineksia Suomen sillan rakentamiseen. Valo.

Hermann Aubin, Theodor Frings, Josef Müller, Kulturströmungen und Kulturprovinzen in den Rheinlanden. Bonn 1926. Virittäjä s. 54–55.

Anders Allardt, Michael Agricolas modersmål. Historisk Tidskrift för Finland 1927: 19–26. Virittäjä s. 59.

Eesti biograafiline leksikon. 1–2. Tartu 1926–1927. Virittäjä s. 142.

Finnougorskij sbornik. Leningrad 1928. Virittäjä s. 142.

Johan Månsson. Een siö–book. Lund 1925–1928. Virittäjä s. 142.

Alma Aarni, Vanhaan hyv ään aikaan. Virittäjä s. 143.

M. Airila, Suomenkielen äänne- ja sanaoppi. Porvoo 1928. Virittäjä s. 369–370.

Spisok narodnostei S.S.S.R. Pietari 1927. Virittäjä s. 370–371.

D.A. Zolotarev, Etnitšeskii sostav naselenija sev.-zap. oblasti i Karel’skoi ASSR. Pietari 1926. Virittäjä s. 371.

1929

Käsitteistä sana ja sane (vaihe). Virittäjä. 1929.

Sana-sanan monimielisyydestä. Virittäjä. 1929.

Vähäinen lisä suomen kunnia sanan historiaan. Virittäjä. 1929.

Kansalliskirjallisuutemme käsitteestä.  (Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan Snellman-juhlassa Turussa 12. V. 1928.) Turun Ylioppilas I. 1929.

Isak Collijn. Sveriges bibliografi intill år 1600. 2:2–3. Uppsala 1928. Virittäjä s. 67–68.

Hjalmar Lindroth, Aktuella språkfrågor. Stockholm 1928. Virittäjä s.159.

Leo Weissgerber, Muttersprache und Geistesbildung. Göttingen 1929. Virittäjä s. 159.

M. Heepe, Lautzeichen und ihre Anwendung in verschiedenen Sprachgebieten. Berlin 1928. Virittäjä s. 160.

K. Jaberg & J. Jud, Der Sprachatlas als Forschungsintrument. Halle 1928. Virittäjä s. 160.

J. Kalima, Zur Herkunft der slavischen Lehnwörter im Ostseefinnischen. Zeitschrift f. slav. Philologie VI:154–172. Virittäjä s. 344–345.

B. Estlander, Mathias Aleksanteri Castrén. Helsinki 1929. Virittäjä s. 349–350.

 



Kuvissa vasemmalta oikealle: Kyllikki Penttilä, Toivo Lyy ja Aarni Penttilä / A. P., Lauri Viljanen, K. P. ja Elina Vaara / A. P. ja Lauri Hakulinen / A. P., Kalle Väisälä ja  Einar V. Juva.