Millaista venäläisten käytäntöön ottama karjalan kieli on.
Esitys radiossa 4.9.1941 ("Tänään" sarjassa 18.35).
Julkaistu Keskisuomalaisessa 5.9.1941.


Millaista venäläisten käytäntöön ottama "karjalan kieli" on.


Vuonna 1937 otettiin Itä-Karjalassa ja eräillä muilla karjalaisten asumilla alueilla käytäntöön kieli, jota virallisesti nimitettiin karjalan kieleksi. Ennen tätä mainitsemaani vuotta oli Neuvosto-Karjalassa viljelty venäjän kielen rinnalla lähinnä suomea, mikä monestakin syystä oli varsin luonnollista. Nelisen vuotta sitten tapahtunut siirtyminen suomesta karjalaan oli yhteydessä muiden samoihin aikoihin toteutettujen venäläistämistoimien kanssa ja tähtäsi Karjalan kansan venäläistämiseen.

Miten niin? kysynee joku. Miten voi   k a r j a l a n   k i e l e n käytäntöön ottaminen palvella Karjalan venäläistämistä? Luulisihan, että se päinvastoin olisi Karjalan kansan asian ja karjalan kielen tukemista, t.s. vapaamielisen kansallisuuspolitiikan linjalla oleva toimenpide.

Niinpähän me, jotka olemme tottuneet ottamaan kiinni sanasta miestä ja sarvesta härkää, todella luulisimme. Jos kuitenkin hiukan tutustumme tähän venäläisten vallanpitäjien määräyksestä laadittuun kieleen, jota sikäläisellä taholla nimitetään karjalan kieleksi, huomaamme oitis, että se on perin vähäisessä määrässä karjalaa, huomaamme yllätykseksemme, että se paremminkin on venättä. Se on kieltä, jota venäjää taitamaton karjalainen ei voi ymmärtää, mutta jota venäläinen, vaikkei hän osaisi karjalaa sanaakaan, tajuaa auttavasti. Karjalasta tässä venäläisten n.s. karjalan kielessä on muistuttamassa vain jokunen karjalaisperäinen sana ja runsaassa venäläisperäisessä sanastossa esiintyvä karjalan kielen mukainen taivutus.

Luenpa nyt näytteen, niin että jokainen voi omin korvin todeta, miten vähän tämä venäläistäjien "karjala" on todellista karjalaa. Karjalan kansan kieltä ymmärrämme melko hyvin, niinkuin suomen murretta ainakin, mutta ymmärtänettekö kukaan seuraavaa kappaletta, jonka luen tov. A. Zhdanovin kommunistisen puolueen 18. istunnossa esittämät teesit sisältävästä, vähäisestä kurjalle paperille Petroskoissa 1939 painetusta kirjasta. Siinä sanotaan 1. sivulla (venäläisin kirjaimin painettuna, karjalan sanat harvennettuina):

"Sotsializman pobeda SSSR:s obespettshi sotsialistitsheskoin ekonomikan gospodstvan. Soobrazno korennoloin   m u u t o k s i e n   k e   SSSR:n ekonomikan oblastis   m u u t t u i  SSSR:n naselenijan klassovoi sostuava. Sotsialistitsheskoin stroiteljstvan   v u o z i n a   o l d i h   likvidiruidu   k a i   eksploatatorskoit elementat kapitalistat, kuptsat, kulakat, spekuljantat, SSSR:n trudjashtshoit – rabotshoit, krestjuanat, intelligentsija – s y v ä s t i   m u u t u t t i h   sotsialistitsheskoin stroiteljstvan   v u o z i n a.

Korennym obrazom   m u u t t u i  rabotshoi klassa,  k u d a m a   o n   m u u t t u n u t   sovershenno   u u v e k s i   klassaksi, osvobozhdjonnoiksi ekploatatsijas,  k u d a m a   o n  unitshtozhinut hozjaistvan kapitalistitsheskoin sisteman i ustanovinut sotsialistitsheskoin sobstvennostin proizvodstvan sredstvoil."
Tokkopa lukemani mainittavasti vaikuttaa karjalalta? Siinä on 66 sanaa, niistä karjalaa 15 ja sellaisia sanoja, joilla ei ole karjalassa vastinetta n. 25, siis runsas kolmannes on tarpeettomia venäläisiä lainoja.

Siltä varalta, että joku epäilisi, että kirjaseni alku ehkä vain sattumalta on noin mahdottoman venäjänvoittoista, käännän lehteä ja luen sivulta 17:
"Partiinoloin kadroin teoretitsheskoin i polititsheskoin ostalostin likvidatsijan zaduattsha partijan tshlenoin marksistsko–leninskoil teorijal vooruzhenijan i boljshevizmal ovladenijan zaduattsha triebuittshou partiinoin propagandan i agitatsijan dielon   n o s t a m i s t a   nadlezhashtshoil urovnjal, sootvetstvijas TsK:n reshenijan   k e . . ." j.n.e.
Siis tarkoin samanlaista. Karjalan sanoja on vain 2 31:stä.

Siltä varalta, että joku epäilisi, ettei hyllyltä ottamani kirjanen ehkä pienuutensa takia sittenkään edusta tätä n.s. karjalaa, valitsen paksun kirjan, 514 sivua laajan kommunistisen puolueen historian – sekin muuten ulkoasultaan ylen avuton teelmys – ja luen esim. sivulta 157:
"N y g y a i g a n e   fideizma vovse   e i   otvergaitshe naukua; se otvergaittshou   v a i   naukan "tsherezmernoit pretenzijat", imenno, pretenzijan objektivnoih istinah. Jesli sushtshestvuittshou objektivnoi istina, jesli jestestvoznanija, otrazhaijen   u l g o n a i s t a   m u a i l m u a   i h m i z e n   'opytas',   v a i   y k s i n   o n   sposobnoi   a n d a m a h   m e i l   objektivnoin istinan, to   k a i k e n   m o i n e   fideizma otvergaittsehes bezuslovno."
Siis samanlaista! Todellinen karjala ei tietenkään ole tällaista, mutta Karjalan vallanpitäjien varsinainen tarkoitus ei v. 1937 nähtävästi ollutkaan karjalan kielen arvoon asettaminen ja käyttäminen. Toimenpiteillä, joilla näennäisesti oli vapaamielisen kansallisuuspolitiikan leima, oli itse asiassa Karjalan väestön venäläistämiseen tähtäävä tarkoitusperä.

Asiaan tietysti kuuluu, että venäläisten käytäntöön ottamaa "karjalaa" kirjoitetaan venäläisin kirjaimin. Ennen vuotta 1937 karjalaa esim. ent. Tverin läänin karjalaisalueilla kirjoitettiin latinalaisin kirjaimin, mutta monesti mainitsemanani vuonna latinalainen kirjaimisto julistettiin "porvarilliseksi" ja "fashistiseksi" ja karjalan kielelle laadittiin, niinkuin sanottiin, "uusi" kirjaimisto. Itse asiassa se ei ole uusi, sillä se on sama venäläinen kirjaimisto, jota viime vuosisadan venäläistämispapisto Karjalassa käytti.

Tähän kirjaimistoon en pitemmälti puutu. Ohimennen vain huomautan, että tämä kirjaimisto on erittäin epätarkoituksenmukainen. "Uuden" kirjaimiston vajavaisuuksista on erinomaisena osoituksena m.m. se, että siinä on kokonaista 11 kirjainta enemmän kuin taitavasti laaditussa, hyvässä karjalaisessa oikeinkirjoituksessa on tarpeen, samoin se, ettei "uudella" kirjaimistolla sittenkään voi saada paperille kaikkia karjalan kielen sanoja, vaikka siinä on kirjaimia melkein kaksi kertaa enemmän kuin suomen aapistossa (nimittäin 39). Esim. karjalan sanaa   j ö n g ö i 'nyt' (syntynyt sanoista j o   n y g ö i ) ei voi "uuden" kirjaimiston avulla kirjoittaa ollenkaan. Pahempia virheitä kuin tämmöiset ei aapistossa voi olla.

Esittämistäni seikoista on varmaan käynyt selväksi, että ns. karjalan kielen käytäntöön ottaminen Itä-Karjalassa oli tarkoitettu – kuten alussa sanoin – palvelemaan Karjalan venäläistämistä.

Me suomalaiset emme voi edes kuvitella, että meidän hallituksemme laadituttaisi suomalaistamisen tarkoituksessa jollekin vähemmistökansallisuudellemme, esim. lappalaisille, kielen, jota se  n i m i t t ä i s i   lapiksi, mutta joka itse asiassa olisi suomea. Vastaava, sanoisinko kavala tai petoksellinen, menettely on ollut aikansa Itä-Karjalassa kouraantuntuvaa todellisuutta.