|
   
|
| 1940 Suomentanut Suomen Tiedeseuran sihteerin vuosikertomuksen. Studia Fennicaan IV 1940 kirjailmoituksia: a) Kettunen, Livisches Wbuch 1 s. b) Ariste, Hiiu Murde häälikud 1 s. c) Nissilä, Vuoksen paikannimistä 1 s. Arvostelu teoksesta Ahti Rytkönen Eräiden itämerensuomen tm-sanojen historiaa. Virittäjä, 1940, 7 1/2 s. János Lotz, Das ungarische Sprachsystem. Virittäjä 1940, s. 394. Hamsteroida = rohmuta, hamsteroija = rohmu, rohmuaja. Virittäjä 1940, 400-401. 1941 Martti Airila, Johdatusta kielen teoriaan I. Sanain merkityksen muuttuminen. Arv. 2 1/2 s. Kolme luentoa yleisen kielentutkimuksen alalta (Merkitys.) Upsalan yliopistossa 4.-6.3.1941. Über die steigende und sog, Stossintonation im Livischen. Einige experimentelle Beiträge. (Yhdessä Lauri Postin kanssa.) Finnisch-ugrische Forschungen XXVII. 38 s. Keskisuomalainen 19.3.1941 haastattelu Ruotsin matkan johdosta. Finsk syn på den svenska ortografifrågan på 1870-talet. Pedagogisk Tidskrift, Stockholm. 8.10.1941., s. 194-201. Lauri Kettunen, Suomen murteet. A. Murrekartasto. B. Selityksiä murrekartastoon. Hki 1940. Arvostelu Virittäjä 1941. Suomentanut Suomen Tiedeseuran vuosikertomuksen (1940–1941). Radioesitelmä ”Rasmus Rask ja Suomi” 18.6.1941. ”Kielentutkimuksen suurmies, Suomen ystävä, tanskalainen R.R.” Valistuksen lukukirja. 33., uudistettu painos. 304, XI s. Aapiskukko. Lyhyt laitos koteja varten. 32 s. Aapiskukko. Toinen painos. Millaista venäläisten käytäntöön ottama karjalan kieli on. Esitys radiossa 4.9.1941. (”Tänään” sarjassa 18.35): Hyvästi, Aapiskukko! Toinen painos. Karjalan lasten aapinen. Ilm. 1942. Millaista venäläisten käytäntöön ottama ”karjalan kieli” on. Keskisuomalainen 5.9.1941. Neuvostolainen koulukirja on kiihoituskirja. Keskisuomalainen 11.9.1941. Valittu joulukuussa 1941 Jyväskylän kaupunginkirjaston johtokunnan jäseneksi. Lokakuun 28. p:stä lähtien työskennellyt Sotavankileiri 21:ssä (lyhyin keskeytyksin) pannen muistiin Itä-Karjalan ja Tverin Karjalan murteita. — 29.1.1942 asti, uud. 16.2.–23.2.1942. 1942 Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys. Arv. Suomalainen Suomi 3 s. ”Kalske”. Vähäinen oppikirjahistoriallinen huomautus. Kasvatus ja Koulu 1942. Suomenheimoiset sotavangit kielenoppaina. Esitelmä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokouksessa 6.5.1942. Esitelmä + eräitä liitteitä painettu Virittäjään. Karjalan lasten aapinen. Otava–Valistus. Helsinki 1942. 80 s. Suomentanut Suomen Tiedeseuran vuosikertomuksen 1941–1942. L.Hakulinen – Jalo Kalima – T.E.Uotila: Itä-Karjalan murreopas. Ilm. Virittäjässä. Itä-Karjalan paikannimien luettelo. Hki 1942. Ilm. Virittäjässä. Eräs vanhaan kirjallisuuteen liittyvä pulma. Suomalainen Suomi 1942. Jaakko Gummerus, Mikael Agricolan Rukousskirja ja sen lähteet. 1. nide. Ilm. Virittäjässä 1942. 1943 Epäpoliittinen kielikysymys. Uusi Suomi 3.1.1943. Sakari Pälsin tyylitaidosta. Suomalainen Suomi 3.1.1943. Monena mies eläessään. Haastattelu ”Sisä-Suomessa” 17.1.1943. Eris- ja yleisnimistä. Virittäjä. Heikki August Ojansuu. Muistopuhe 20.2.1943 SUS:ssa. Suom.-ugr. Seuran Aikakauskirja. (Ilmestynyt vasta 1944.) ”Itsestään eivät puut siirry metsästä uuneihimme”. Sisä-Suomi 12.2.1943. 24.2.1943 valittu Rajaseudun Ystävien johtokuntaan, sitten varapuheenjohtajaksi. Variaabelit ja konstantit. Esitelmä Filosofisessa Yhdistyksessä 17.2.1943. Nykysuomen sanakirjan artikkelit iho—ikiyö. 12 arkin liuskaa (koneella). Variaabeleista ja konstanteista. Ajatus XII. 16 s. Valistuksen lukukirja. 34., uudistettu painos. Helsinki 1943, 304, XI s. Radiotervehdys JKK:n entisille ja nykyisille rintamalla oleville oppilaille. Radioitiin 25.3.1943 8.50 app. Sisä-Suomi 21.3.1943 lausunto V. Tarkiaisen keskuskirjastoehdotuksesta (kysytty puhelimessa, stilisointi toimituksen). Huhtik. 1943 valittu Jyväskylän Unkari-seuran puheenjohtajaksi. Kirje ”Pellervon” toimitukselle. Ehdotettu, että A.I.V.-rehusta tehtäisiin aivi. (Tuskin painettu.) Keuru vai Keuruu? Keskisuomalainen 18.4.1943. Valistuksen Isänmaallinen Lukukirja. 19., uudistettu painos. Helsinki 1943. Suomentanut Suomen Tiedeseuran vuosikertomuksen (1942–1943). Upsalan suomenkielisen (1500-luvulta polveutuvan) evankeliumikirjan katkelma. Suomi, 101:s osa, 1942, s. 95—120. (ilm. 1943) ”Lintunen ikkunaruudun takana” ja ”Hevonen ja varpunen”. Parin tunnetun pikkurunon vaiheita. Erip. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirjasta VII, 1943. Aapiskukko. Alakoulun ensimmäinen lukukirja. 3. painos. Otto Jespersen †. Virittäjä. Luennoinut syyslukuk. 1943 Helsingin yliopistossa 2 t.v. suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen historiaa. Esitelmä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokouksessa 3.11.1943 ”parin tunnetun lastenrunon vaiheista”. (Ks. edellä.) Ainoastaan, vain - pelkästään. Virittäjä. (Oikeakielisyysosasto.) Kutsuttu Suomen Kirjallisuudentutkijain Seuran jäseneksi 29.11.1943. Eino Kaila, Syvähenkinen elämä. (Arv. Suomalainen Suomi.) 2 1/2 s. 1944 Skriften och talet. I anledning av Svenska Akademiens remissutlåtande “Svenska Akademien och stavningsfrågan”, 1943. Folkskollärarnas Tidning n:o 6,7. 1944. Den finska språkforskningens betydelse för allmän språkvetenskap. Nordisk Tidskrift n:o 2, 1944. Om språkvården. Folkskollärarnas Tidning n:o 18, 1944. ”Peukaloisen retket villihanhien kanssa.” Uusi Suomi 14.4.1944, alakerta. Muutamia kohtia ylioppilaskunnan vuosijuhlassa 24.3.1944 pidetystä puheesta. Annettu II vuosikurssin albumin toimitukselle. Hyvästi, Aapiskukko! Alakoulun toinen lukukirja. 3. painos. Valistuksen Isänmaallinen Lukukirja. 19., uudistettu painos. 304, VI s. Esipuhe ”Maamme kirjan” 47., uudistettuun painokseen. ”Maamme kirjan” toisen luvun korjailutyö. Radiossa esitelty Gyula Zolnain unkarinnos antologia Éstaki laut. 28.6.1944. Suomentanut Suomen Tiedeseuran vuosikertomuksen 1943-1944. Lähetetty prof. Ernst Lindelöfille. Määrätty korkeakoulun vararehtoriksi syysk. 1. p.stä 1944 eteenpäin kolmeksi vuodeksi. ”Juna pysähtyy 15 minuuttia”. Virittäjä n:o 3, 1944. Ännu en synpunkt in ortografifrågan. Nimi muutettu: Skriften och språkets förändringar. Folkskollärarnas Tidning n:o 44, 1944. Radioesitys (suunnilleen sama) Zolnain kirjasta. Heimokansa n:o 4, 1944. Kutut entisajan Laitilassa. Laitilan Sanomat n:o 27, 1944 (s.VII). 2 palstaa. Lauri Kettunen, Vepsän murteiden lauseopillinen tutkimus. Arv. Virittäjä 1944. Valittu Suom. 14.12.1944 Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan jäseneksi vuosiksi 1945 ja 1946. Kaupunginkirjaston johtokuntaan jäseneksi vuodeksi 1945. Valistuksen Lukukirja. 35. painos. 1945 Ylioppilaskunnan vuosialbumiin ”KKK” eräitä sanoja. Kielen väärinkäyttöä. Suomalainen Suomi 2, 1945. (nimim. Pentti Aarnio) Eräitä virheellisiä kielteisiä virkkeitä. Virittäjä 1945. Valittu 9.3.1945 Jyväskylän Lyseon vanhempainneuvostoon toimikaudeksi 1/9 45 — 31/8 48. Veli Ilasmaa, Aleksis Kiven teoksia työkirjoina. Arv. Kasvatus ja Koulu 1945. Kirje entisille kuntalaisille. Korkeakouluviesti. Kielivaliokunnalle esitys lyhennyksistä, esillä kielivaliokunnassa 18.5.1945. Paikallismurteet ja kirjailijat. Virittäjä 1945. Pidetty alkajaisesitelmänä kesälukukauden avajaisissa 2.7.1945. Kesälukukaudella 12 luentoa suomen murteista. Miten suomea ei saisi kirjoittaa. Uusi Suomi 14.7.1945, alakerta. Suomentanut Suomen Tiedeseuran vuosikertomuksen 1944–1945. Luento oikeakielisyydestä Pieksämäen piirin kansak.-opettajain vuosikokouksessa Varkaudessa 28.9.1945. (Peruuntunut kouluhallituksen ansiosta.) Kielitoimistolle alustus yhteen ja erikseen kirjoittamisesta. Käsitelty 10.12.1945. Kielen väärinkäyttöä II. Suomalainen Suomi (nimim. Pentti Aarnio). Sanain lyhentämisestä. Virittäjä 1945, s. 619–626. 14.12.myönnetty ero HY:n dosentintoimesta. 1946 Lauri Kettunen, Tieteen matkamiehenä, 1945. Ilm. Kasvatus ja Koulussa. Valistuksen lukukirja. 36. painos. Kasvatus ja propaganda. II vuosikurssin vuosijulkaisu 1945–1946. Juhlaesitelmä 28.2.1946 Kalevalan juhlassa. Lukemisen alkeiden opetuksesta. ”Kansakoulun työtavat” teosta varten. Annettu Matti Koskenniemelle 18.3.1946, käsikirj. 16 s. Jussi Laurosela †. Virittäjä. Kielen väärinkäyttöä III. Suomalainen Suomi 1946. K.J. Gummeruksen kirjallisessa matineassa 7.4.1946 avajaissanat. 4.4.1946 lähetetty R. Frölénille lähemmä sata oikaisua hänen lyhennyssanakirjaansa. Raamatunsuomennoksemme vaiheet. Koskee A.F. Puukon teosta ”Suomalainen Raamattumme”. Uusi Suomi 16.6.1946, paljon lyhennettynä. Om förkortningarna. Juhlaesitelmä Snellmanin juhlassa 12.4.1946 (yhteislyseossa). Den pedagogiska höskolan i Jyväskylä (Finland). Folkskollärarnas Tidning n:o 87 (6.7.1946), 1 s. ”Kasvatusopillinen opisto” ja ”opettajakorkeakoulu” nimityksistä sananen. Opettajain Lehti n:o 25, 1946. Esitelmiä ja esitelmöitsijöitä. Uusi Suomi 23.10.1946. Erään komitean mietinnön kieliasusta. [Vastinetta E. Valveelle.] Uusi Suomi 19.7.1946. Riita nimityksistä ’kasvatusopillinen opisto’ ja ’opettajakorkeakoulu’. Opettajain Lehti n:o 39, 1946. [Vastinetta leht. Eetu Valveelle.] Valistuksen Isänmaallinen Lukukirja. 22. painos. Aapiskukko. 4. painos. Hyvästi, Aapiskukko! 4. painos. 12.10 Jyväskylän Opettajainyhdistyksessä esitelmä ng:n lukemisen opettamisesta. Eräitä seikkoja NG:n lukemisen opetuksesta. Kasvatus ja Koulu. Varastokirjasto. esityksen luonnos lähetetty maist. Eino Nivangalle. Pidetty esitelmänä tiet.kirj. hoitajien seuran kokouksessa 11.12.1946. Valvoja. En ny biblioteksform: förrådsbibliotek. (Ilm.?) Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys II. Sanasto- ja lauseoppia. Hki 1946. Ilm. Suomalainen Suomi n:o 8, 1946. Danskarnas stød. Nordisk Tidskrift. K.G. Ljunggren, Språkvård och språkforskning. Arv. Folkskolan – Svensk Lärartidning. 23.12.1946 prof. K.O. Falckille Lundiin hänen pyytämänsä lausunto Julius Magistestä. 1947 Esitelmä (Virittäjän historiikki) 8. tammik. Ostrobotniassa vietetyssä juhlatilaisuudessa. (Lyh. Virittäjästä.) Virittäjä 50-vuotias. Virittäjä 4, 1947, s. 323-339. ”Virittäjä” 50-vuotias. Suomalainen Suomi (?). Den yrkesmässiga finska skattebetalaren. Svenska Dagbladet 12.3.1947. Esitelmä Jyväskylän Taiteilijaseuran vuosikokouksessa 6.2.1947. Ylioppilaskunnan albumiin muutamia rivejä ”Akateemisista opinnoista”. K.G. Ljunggren, Språkvård och språkforskning. Arv. Folkskolan (Göteborg) 1947, s. 29–30. Sivistyssuomen muistomerkki uusintapainoksena. Arv. Suomettaren vuosikerran 1847 jäljennöspainoksesta. Virittäjä. Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys. Arv. Erasmus 1947, n:o 3, p. 149–150. Uusi kirjastomuoto: varastokirjasto. Valvoja n:o 1, 1947. Kielen väärinkäyttöä III. Suomalainen Suomi 1946. Eräitä ajatuksia Volter Kilven kielestä. Heinolan koulun kirja 1947. Vieläkin Volter Kilven kielestä. Virittäjä 1, 1947. Torsten Husén, Fridtjuv Berg, folkskollärarkåren och stavningsreformerna. Arv. Folkskolan n:o 4, 1947. Filosofen och hans tolkare. [B.Russelia kosk. osasta The Library of Living Philosophers.] Läh. Bj. Collinderille. Onko julkaistu? Vuosijuhlaesitelmä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 16.3.1947. ”Volter Kilven kielestä”. Ilm. Heinolan koulun kirjassa, 12 s. Esitelmä Filosofisen Yhdistyksen ja Psykologisen Seuran kokouksessa 26.3.1947: ”Kielitiede ja psykologia”. En förbättrad rälstyp. Paistjärven nimi. Heinolan koulun kirja, 1 s. Valistuksen Lukukirja. 37. painos. 21.5. valittu Jyväskylän yliopistoyhdistyksen varaedustajaksi Sanakirjasäätiön valtuuskuntaan. Alkajaispuhe 16.6.1947 kesälukukauden avajaisissa. Sisä-Suomi 17.6.1947. Något om förkortningarna. Festskrift till Johan Forssell, 8.11.1947. Kaksi kirjalöytöä. Bibliophilos n:o 3, 1947. Mukana valokuvat nimiölehdestä. Arv. E.A. Saarimaan Kielenopas (1947) teoksesta. Suomalainen Suomi n:o 6, 1947. Den fördomsfria tidskriften. Ett brev till Det Bästa. Puhe ylioppilaiden juhlassa valtiontalossa 24.9.1947. Ett hundraårsminne. (Koskee Topeliuksen satutuotantoa, aiheena K. Laurentin väitöskirja.) Folkskollärarnas Tidning. Vanha asiakirja. Keski-Suomi IV. 5 s. 1948 Referaatista l. selosteesta. Virittäjä, 1948. Lukemisen alkeiden opettamisesta. (Kansakoulun työtapoja I.) 1948. Määräinen - epämääräinen.. Virittäjä 1,1948. (”Määrätty muoto” = tuttuusmuoto?) Ylioppilasnuoriso ja me. Puhe annettu II vuosikurssin albumia varten. 1948. Utön saaren ristiminen. Selostus Uudessa Suomessa 20.3.1948. Haastattelu ynnä 2 kuvaa Sisä-Suomessa 22.2.1948. Haastattelun kirjoittanut toim. Röyskö. Den ryska kontaktfruktan. Ilmestynyt? Arv. Erik Wellanderin kirjasta Vi gå eller vi går? Folkskolan n:o 6–7, 1948, s. 207-8. Esitelmä ”Kirjoitetun kielen muuttaminen eläväksi puhutuksi kieleksi” XXI teatteripäivillä 24.3.1948, avajaistilaisuudessa. Referaatti Sisä-Suomessa 25.3. Kuuleman mukaan myös Teatteri nim. lehdessä. Määrätty 1. p:stä huhtik. 1948 toimimaan kasvatusop. korkeakoulun rehtorina 31. p:ään elok. 1950. Suomen kielen äänne- ja oikeinkirjoitusoppi. Porvoo-Helsinki 1948. 120 s. (=Suomen kielioppi I.) Huhtik. alusta eronnut ylioppilaskunnan kunnanvanhimman toimesta. Suomentanut Suomen Tiedeseuran vuosikertomuksen. Läh. 12.5.’48 prof. H. Federleylle. Määräinen - epämääräinen. Virittäjä n:o 1, 1948, s. 191. Kesälukukaudella 1948 12 tuntia itämeren-suom. kielten luonteenomaisista piirteistä, 28.6.—10.7.1948. 2 luentoa teatteriväen kursseilla Päivölän kansanopistossa Sääksmäessä puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta. Kasvatusopillisen korkeakoulun viidennentoista lukuvuoden alkaessa. Kasvatus ja Koulu n:o 5, 1948. 2.10.1948 kaupungin kirkossa esitelmän tapainen Mikael Agricolan UT:n suomennoksen merkityksestä. Maallikon miete patsaista, erinomattain Mikael Agricolan muistopatsaasta. Suomen Kuvalehti n:o 42, 1948 nimenä: Maallikon mietteitä patsaista. 17.10.1948 Laukaan kirkossa esitys Mikael Agricolan UT:n merkityksestä. Lastentarha 1948, s. 94. H. Kailan artikkelissa haastattelulausunto. 1949 Haastattelu Sisä-Suomessa 3.2.1949. Rotari vai rotariaani. Rotary–Norden 1949, n:o 3. Korkeakoulumme tulevaisuudesta. Ylioppilaskunnan albumin (1949) toimitukselle. Julkaisu itse omistettu A.P.:lle. Kirjastot ja se kirjojen loppumaton tekeminen. SKuvalehdelle. Painamatta. Språkvetenskapen och stavningsfrågan. Folkskollärarnas Tidning, nr 5, 1949. Valittu (4.1.1949 alkaen) Jyväskylän rotariklubin jäseneksi. Esitelmän tapainen kristillisessä kulttuuritilaisuudessa 13.3. korkeakoululla (”Menneisyyden perintö”). Haastattelulausunto Sisä-Suomelle 23.3.1949. Esitelmä ”Me ja vanha kirjallisuus” Rotary-klubissa 25.4.1949. Puhe Maataloustuottajain Keskusliiton kesäjuhlassa 18.6.1949. Kesälukukauden alkajaispuhe. Julk. Sisä-Suomessa 28.6.1949. Aapiskukko. 5. painos. 128 s. Syyslukukauden alkajaispuhe. Julk. Sisä-Suomessa 2.9., Keskisuomalaisessa 2.9. ja Työn Voimassa (osittain) 2.9.1949. Onko toinen kasvatusopillinen korkeakoulu tarpeen? Opettajain Lehti 1949, s. 854. Kasvatusopillisen korkeakoulun 16:nnen lukuvuoden alkaessa. Kasvatus ja Koulu 1949, n:o 5. Toisen kasvatusopillisen korkeakoulun perustamisesta. Opettajain Lehti n:o 40, 1949, s. 924-5. Asiantuntijana kuultu 14.10.1949 eduskunnan valtionvarainvaliokunnan sivistysjaostossa ja sivistysvaliokunnassa. Rotariklubissa 11.10.1949 esitys korkeakoulusta ja sen laajennussuunnitelmista. Haastattelu Sisä-Suomessa ja Työn Voimassa 12.10.1949. 19.10. esitys Jyväskylän Klubissa korkeakoulun laajennussuunnitelmista. Kansakoulunopettajien korkeakouluopiskelusta. Opettajain Lehti n:o 45, pääkirjoitus. Sama Keskisuomalaisessa 13.11.1949. Oikaisu [tri M. Helan Rivimiehelle kirjoittamaan vastineeseen]. Opettajain Lehti n:o 44. Haastattelulausunto ”Keski-Suomen Kuvan” syysnumerossa 1949. Ilmoitus Bertil Malmbergin teoksesta ”Kort lärobok i fonetik”. Virittäjä 1949: 339–340. Opettajakorkeakouluasia [Muutama sana Helsingin va. op.-korkeakoulun ylioppilaskunnan julkilausuman johdosta.] Uusi Suomi 11.9.1949, Suomen Sosialidemokraatti 11.9.1949. Haastattelu Keskisuomalaisessa 12.11.1949. Haastattelulausunto Riksistä Keskisuomalaisessa 13.11.1949. Pedagogiska högskolan i Jyväskylä. Folkskollärarnas Tidning 1949, nr 46. (Perustuu N. Berndtsonin aikanaan tekemään esitykseen.) Uuden rahayksikkömme nimittämisestä. Radiossa 12.12.1949, ”Riksikö rahamme nimeksi”. Ns. sanaluokista. (Ei ehtinyt tammikuun numeroon.) Kirje kielilautakunnalle riksin epäsuotavuudesta. Jouluk. 1. p:n kirjeessä ilmoitettiin, että Suomen Akatemian kielilautakunta on 28.11. asettunut kirjeen kannalle. Pedagogiska högskolan i Jyväskylä. Sveriges folkskollärarinnors tidning 1949, nr 45. |
  |