![]() |
SaatteeksiOlen tähän koonnut sellaisia tietoja Aarni Penttilästä, jotka antavat lisäväriä pelkistä kirjoituksista syntyvään kuvaan. Vanhasta kuluneesta asiakirjasalkusta esiin tulleet kellastuneet todistukset, vanhat valokuvat, kalenterit ja muistiinpanot ovat olleet itsellenikin löytö. Niistä on avautunut kuva isäni lapsuusvuosista, elämästä melkein sadan vuoden takaa. Kuva olisi vielä elävämpi, jos isäni olisi näistä asioista myös kertonut, mutta sitä hän ei juurikaan tehnyt. Ei ainakaan minulle. Sen sijaan veljelleni oli mielikuva Heinolasta isän puheiden perusteella piirtynyt niin ihmeellisenä, että hän oli Munkkiniemen alakoulussa kirjoittanut aiheesta "Mihin haluaisin matkustaa", haluavansa matkustaa Heinolaan. Tätä tarinaa tukee se, mitä serkkuni Olli Penttilä tiesi, että "Heinolassa paistoi aina aurinko". |
Koulunkäynti Heinolassa![]() |
Koulutodistuksia on tallella vuodesta 1909 lähtien. Kevättodistuksessa vuonna 1909 on Heinolan seminaarin harjotuskoulun yhdistetyn luokan I osaston oppilas Aarni Hildén saanut seuraavanlaisia arvosanoja: uskonto 10, lukeminen 9, kirjalliset harjotukset 9, maantieto 10, laskento 9, kaunokirjotus 9, piirustus 7, laulu 6, voimistelu 6 ja käsityöt 7. Vuotta myöhemmin arvosanat ovat samantapaiset: uskonto 10, lukeminen 8, kirjalliset harjotukset 10, maantieto 10, laskento 9, kaunokirjotus 9, piirustus 9, laulu 7, voimistelu 7 ja käsityöt 8.
|
Koulunkäynti Helsingissä![]() |
Vuonna 1912 Konrad Hildén nimitettiin vuoden 1913 alusta kansakoulujen ylitarkastajaksi ja koko perhe muutti Helsinkiin elokuussa 1913. Aarni Hildén aloitti koulunkäynnin Helsingin suomalaisen normaalilyseon neljännellä luokalla.
[Perheessä tapahtui näinä vuosina muitakin muutoksia. Isoäiti, A.P.:n äidin äiti, joka asui heillä, "kuoli vain muutamia päiviä Helsinkiin muuttomme jälkeen". (A.P.:n muistiinpanot.) Konrad Hildén kuoli huhtikuussa 1916, ja nuorin sisar syntyi toukokuussa 1916.]
Vuonna 1918 ei toimeenpantu ylioppilaskirjoituksia ja Aarni Hildénin päästötodistus Norssista näyttää tällaiselta:
PÄÄSTÖ - TODISTUS Kun Suomalaisen Normaalilyseen kahdeksannen luokan klassillisen osaston oppilas Aarni Emanuel Hildén joka on syntynyt elok.5 p. 1899 ja otettiin opiston kirjoihin neljänteen luokkaan syysk. 1 p. 1913, nyt on täydelleen suorittanut sen oppimäärän, joka tästä opistosta laskettavilta vaaditaan, ja koska |
Opinnot |
Aarni Emanuel Hildén Filosofiankandidaatintutkinto 24.4.1922 arvosanoin laudatur suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa, suomen kielessä ja kirjallisuudessa, cum laude approbatur kansanrunoudessa ja approbatur slaavilaisessa kielitieteessä. Saanut maisterin arvon ilman juhlallista vihkimistä 30.5.1922. |
![]() |
Muutamia merkintöjä opintokirjasta: |
Turun Yliopisto![]() |
TURUN SUOMALAISEN YLIOPISTON |
Virkamääräyksiä![]() | 1921 - 1932 Turun yliopiston kirjaston alikirjastonhoitaja. |
Tieteelliset seurat![]() | 1921 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kutsuu ylioppilas AP:n jäsenekseen; alla Kaarle Krohn, E.A.Tunkelo. |
SukujuuretIsäni oli ylpeä hämäläisistä sukujuuristaan ja tilaisuuden tullen hän mielellään viljeli hämäläisiä sanontoja. Suku on lähtöisin Akaasta, Varrasniemen Penttilästä. Oli selvää, että suomenkieliseksi sukunimeksi (1919) tuli talon nimi Penttilä.
Nelikymmenluvun lopulla isä teetti Suomen Sukututkimusseuralla selvityksen isänsä Konrad Hildénin isän- ja äidinpuolen vanhemmista. Mielenkiintoista on, että Konradin äiti oli omaa sukua Penttilä, Hausjärven Karan Penttilästä. Karan Penttilöillä oli sukunimi jo 1700-luvulla, kun Akaassa vielä käytettiin patronyymejä. Sukunimestä on myös pidetty kiinni niin, että Karan vävyt ovat monessa sukupolvessa ottaneet vaimonsa sukunimen.
Vuonna 1969 isä Upsalassa asuessaan antoi
sikäläisen sukututkimustoimiston selvittää äitinsä vanhempien taustaa.
Kovin paljon ei silloin selvinnyt, mutta nyt, neljäkymmentä vuotta
myöhemmin, kun kirkonkirjoja pääsee selailemaan verkossa, löysin isän
äidinisän vanhemmat, kauppiasperheen Falköpingissä, sitten kauppiaan isän,
posteljoonin Jönköpingissä, sitten talollisen (danneman) Hakarpissa ja
vihdoin 1700-luvun puolivälissä asesepän Huskvarnan kivääritehtaassa.
Painatin tiedot albumiksi Juuret Ruotsissa - Svenska anor.
Isän rakas Vaari oli hämeenlinnalainen
värjärimestari ja kauppias Emanuel Hildén. Osoituksena kiintymyksestä ovat
ne monet erinomaiset valokuvat, jotka isä on vaaristaan ottanut.
Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löysin Emanuel Hildénin kisällin- ja
mestarinkirjat ja Historiallisesta museosta valokuvia talosta ja
(kankaiden ja lankojen) värjäämöstä. Emanuel Hildén lähti 21-vuotiaana
Varrasniemestä Tampereelle opiskelemaan, kun vanhin veli alkoi pitää
taloa. Hänestä tuli menestyvä kauppias ja hän ohjasi omaa, sisarustensa,
vanhempiensa ja lastensa elämää esimerkillisellä ja kunnioitettavalla
tavalla. Painattamani albumi on kunnianteko hänelle, Emanuel Hildén. |
IsovanhemmatVasemmassa kuvassa Gustava (1841-1872) ja Emanuel Emanuelinpoika (1834-1923) Hildén luultavasti vuonna 1865, jolloin heidät vihittiin. Alkuperäinen kuva on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon arkistossa B 734:14/XI:2. Oikeanpuoleisessa kuvassa Gustava Hildénin hauta Hämeenlinnan vanhalla hautausmaalla. Kuvan ottanut Iiro Penttilä syyskuussa 2005. | |
![]() | ![]() |
![]() |