1930

Oikeakielisyyden periaatteista.  Virittäjä 1930.

Eestin kahekesi ilmaustyyppi. Virittäjä 1930.

Nykysuomen sanakirjan koeartikkelina olla verbin esitys. Virittäjä 1930.>

Suomen attribuutista. Vähäisiä kirjelmiä LXVII. (1930)

Huonoa ja hyvää suomea: E.A. Saarimaa, Huonoa ja hyvää suomea. Porvoo 1930. Uusi Suomi 21.12.1930.
 
1931

Vuoden 1836:n Uusien Virsien kieliasu ja Kustaa Renvall. Turun Yliopiston julkaisusarja, B-sarja, osa XVI.

Upsalan suomenkielisen (1500-luvulta polveutuvan) evankeliumikirjan fragmentin kielestä.  Suomi-kirja, V:13.

Agricola ei olekaan kirjakielemme perustaja vaan sen uudistaja.   Uusi Suomi, lauantaina 25.4.1931.

Onko suomenkielen käyttö kirjakielenä Mikael Agricolaa vanhempi?  Kotimaa, tiistaina 28.4.1931.

Muutama "edellisen johdosta" kirjoitus. Uusi Suomi, 28.,29.,30.IV 1931.

Turun Yliopiston suomen kielen ja sen sukukielten professorinviran täyttämisen yhteydessä annettujen asiantuntijanlausuntojen johdosta.  Turku 1931.

Lisäystä tietoihimme J.H.Hoppiuksesta virsirunoilijana. Virittäjä 1931.

Sanakirjasäätiön toimituksia I. Ilmoitettu Virittäjässä 1931, 2 s.

Quin ABC kiria ensin on / sijtte AlcuOpista wskoon. [Mikael Agricolan aapiskirjan jäljennöspainos. Toim.] E. Granit-Ilmoniemi. (Arv.) Virittäjä 1931, ss. 302-303.

K. Cannelin. Kieliopas. 4. uud. painos. Porvoo 1931. (Arv.) Virittäjä 1931. 2 s.
 
1932

Grafeema- ja foneemasuomen suhteesta.  Virittäjä 1932. 10 s.

Antti Juhana Sjögrenin elämäkerta. Kansallinen Elämäkerrasto.

Hartikka Speitzin elämäkerta. Kansallinen Elämäkerrasto.

Magyarosan. Virittäjä. 1 s.

”Suomalais-balttilaisten kosketusten” uusi painos. Vilh. Thomsen, Samlede Afhandlingar. 4. København 1931. Virittäjä s. 175–176.

Pari ulkomaan kirjaa: E. Rooth, Den högtyska dialektforskningen och dess aktuella arbetsuppgifter. Lund 1932. Virittäjä s. 423–424.

Pari ulkomaan kirjaa: Otto Jespersen, Tanker og studier. København 1932. Virittäjä s. 423–424.

Unkarin kielen uusi opas. Irene Sebestyen-Németh, Unkarin kielen opas omin päin opiskeleville. Helsinki 1932. Uusi Aura 21.5.1932.
 
1933

Mathias Johanneksenp. Westhin elämäkerta. Kansallinen Elämäkerrasto.

Bartoldus Vhaelin elämäkerta. Kansallinen Elämäkerrasto.

Tarkastanut G. Weöresin unkarilais-suomalaisen sanakirjan.

Tutkimusmatka liiviläisten luo kes. 1933.

Liivin monikon partitiivista. Virittäjä s. 308–319.

Unkarilainen kirja Suomesta: Elemén Jancsó Északi rokonainknál. Nagyvárad 1932. Uusi Aura 3.2.1933.

Esiagricolaista suomea: Jaakko Gummerus, Onko katolisella ajalla ollut suomenkielisiä virsiä? Helsinki 1933. Virittäjä s. 284.

Paul Johansen, Die Estlandliste des Liber Census Daniae. 1–2. Kopenhagen & Reval 1933. Virittäjä s. 430.

Somu sinateneeki muhsu lihbeeschu zeemos. Januskas sinas n:o 173, 3.8.1933.
 
1934

Einige grundlegende Tatsachen der Worttheorie nebst Bemerkungen über die sogenannten unvollständigen Symbole. (Yhdessä Uuno Saarnion kanssa.) Erkenntnis. IV Band (1934) Heft 1, 2.  (Annalen der Philosophie Band XII)

Artikkeleita Isossa Tietosanakirjassa.

M. Rapola, Suomen kirjakielen historia pääpiirteittäin. Arv. Virittäjä s. 69–78.

Aug. Western, Om sprogriktighet og sprogfeil. Oslo 1931, 60 s. Ilm. Virittäjä s. 85–86.

Jyväskylän kesäyliopistossa viroa, fonetiikkaa.

Hoitanut —30.6.1934 suomalaisen filologian apulaisenvirkaa.
 
1935

Määräyksestä luennoinut 1935 kl. fonetiikkaa HYliopistossa.

Jyväskylän kesäyliopisto 1935.

Suomen kielen lehtori sl. 1935—

Arvostelu P. Ravilan teoksesta ”Reste lappischen Volksglaubens”. Virittäjä 174-185.

Prof. Ravilan vastineen johdosta. Virittäjä.

Muutamia länsiliiviläisiä arvoituksia. Virittäjä.

Rasmus Raskin valitut teokset: Rasmus Rask, Udvalgte Afhandlinger, 1–3. København 1932-35. Virittäjä s. 502–504.
 
1936

Kevätlukukauden toiminut HY:n suomen kielen lehtorina.

31.7.1936 nimitetty Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi.

Jespersenin koottuja kirjoitelmia. Otto Jespersen, Linguistica Copenhagen 1933. Virittäjä s. 75–76.

Vanhoja kielenmuistomerkkejä: Nat. Fransén, Henricus Thomae-boken. Helsinki 1936 ja Toini Melander, Vanha raamatunsuomennoskatkelma kansitäytteenä. Helsinki 1936. Virittäjä s. 165–167.

Eino Leskinen, Tulemajärven murteen vokalismi. Helsinki 1933. Studia Fennica II s. 146.

Itä-Karjala. Julk. Akateeminen Karjala-seura. Helsinki 1934. Studia Fennica II s. 146–147.

Martti Rapola, Suomen kirjakielen historia pääpiirteittäin. 1. Helsinki 1933. Studia Fennica II s. 147.

Eräistä uusista äänentutkimusmenetelmistä.   Virittäjä.1936. (Über einige neue Apparate zur Schalluntersuchung.)

Kappale eräästä lapin lausetta kuvaavasta käyrästä. Virittäjä.

Raamatunsuomennoskatkelma v:n 1600 tienoilta. Yhdessä Toini Melanderin kanssa. Virittäjä.

Suomentanut (ruotsista) R. Josephsonin teoksen ’Imperfektum’.

Suomentanut (unkarista) Ferenc Herczegin näytelmän ’Sirokkó’.

Artikkeleita Isossa Tietosanakirjassa.
 
1937

Kirjoituksen ja puheen eroavaisuuksista sekä eräitä lukemisen opetukseen liittyviä näkökohtia. Kasvatus ja Koulu 1937. 11 s.

Uusi virsikirjamme. Vähäinen huomautus rovasti K.V. Tammisen ”Sana virsikirjaehdotuksesta” kirjoituksen johdosta. Vartija 1937. ss. 205–206.

Tuleva virsikirjamme. Uusi Suomi 27.5.1937. Alakerta.

Kirjoituksia Isossa Tietosanakirjassa, (mm. “Suomen kieli”).

Suomentanut Fr. Elfvingin kirjoittaman ”Suomen Tiedeseuran historian”. Suomennoksessa 318 s. (Ilm. 1938.)

Esitelmä ”Kotikielen Seuran” kokouksessa 14.3.1937.

Esitelmä SKS:n kokouksessa 5.5.1937.

Kanteleen äänestä. Esitelmä SKS:ssä 4.11.1937.

Heikki Klemetti, Äänenkäyttö puheessa ja laulussa. Helsinki 1937. Arv. Kasvatus ja Koulu 1937, s. 222–223.

Uusi viron lukemisto: Leeni Vesterinen – Helmer Winter, Eesti lugemik. Helsinki 1936. Virittäjä s. 243–244.
 
1938

Eesti ümmardaja ja selle läänemeresoome vastete tähendusarengust.  Liber saecularis. Litterarum Societas Esthonica. 1938.

Valittu Õpetatud Eesti Seltsin kirjeenvaihtajajäseneksi. 1938.

Antanut Jyväskylän seurakunnan puolesta lausunnon uuden virsikirjaehdotuksen kielestä 7.2.1938.

Pitänyt Oulussa kolme luentoa kansakoulunopettajien luentopäivillä 12.–13.3.1938.

Voiko kuuro kuulla sormillaan? Kuuromykkäin- ja sokeainkoulu, Oulu 1938, 8 s.

Lauri Kettunen, Livisches Wörterbuch. Virittäjä 1938, 5 1/2 s.

Pitänyt Kokkolassa 25.8.1938 kaksi luentoa lukemisen alkeiden opettamisesta.

Alakansakoulun lukemisen opetuksesta. Radioesitelmä 24.10.1938.

Einige Bemerkungen über die Unterscheidung von Sprache und Rede. Esitelmä Kööpenhaminan lingvistikongressissa 26.8.-1.9.1936.  Actes du quatrième congrès international de linguistes. 1938.

Aapiskukko. Alakansakoulun ensimmäinen lukukirja. 128 s.

Õpetatud Eesti Seltsin vuosisataisjulkaisu. Arv. Virittäjä. 2 s.

Antanut Helsingin yliopiston hist.-kielitieteelliselle osastolle lausunnon maisteri Antti Sovijärven väitöskirjasta ”Die gehaltenen, geflüsterten und gesungenen Vokale der finnischen Sprache. Physiologisch-physikalische Untersuchungen” 29.10.1938.

F. Äimä. Yleisen fonetiikan oppikirja. Arv. Virittäjä. 2 s.

Toiminut vastaväittäjänä 15.12.1938 maist. A. Sovijärven väitöskirjan tarkastustilaisuudessa. Antanut 17.12. hist.-kielitieteelliselle osastolle lausunnon mainitusta väitöskirjasta.

A. Saareste, Eesti murdeatlas. Ilm. Studia Fennica III:ssa.

J. Kalima, Itämerensuom. kielten balttilaiset lainasanat. Ilm. SF III:ssa.

F. Äimä, Yl. fonetiikan oppikirja. Ilm. SF III:ssa.

Menneisyyden muistot ja Keski-Suomi. Esitelmä Keski-Suomen Maakuntaliiton juhlailtamassa. Sisä-Suomi 28.6.1938.
 
1939

Unkarin kirjallisuuden historia. 90 s. Yleinen kirjallisuuden historia - nimisessä sarjateoksessa.

Eräs vakkasuomalainen monikonmuodostus.  Virittäjä. n:o 1—2, 1939.

V. Tauli, Õigekeelsuse ja keelekorralduse põhimõtted ja meetodid. Tartu 1938. Arv. Virittäjä. 1 s.

Hyvästi, Aapiskukko! Alakansakoulun toinen lukukirja. 216 s.

Valittu 15. huhtik. 1939 Suomalaisen Tiedeakatemian apujäseneksi.

Kirjoituksia Ison Tietosanakirjan XV osassa (mm. Äänne-alkuisia, Viron kieli).

P. Ariste, Eesti keele hääldamine. Arv. Virittäjä.

P.M. Hebbe, Den svenska lantbrukslitteraturen I. Ilm. Hist. Aikakauskirja.

Esi-isien saavutuksia. Paltamolaisen talonpojan Iisakki Pussisen työ ulkomaan huomion esineenä vuonna 1790. Yhteishyvä 1939, n:o 46.

Antti Sovijärvi, Die gehaltenen, geflüsterten und gesungenen Vokale und Nasale der finnischen Sprache. Physiologisch-physikalische Untersuchungen. Arv. Virittäjä. 1 1/2 s.

Suomentanut Suomen Tiedeseuran vuosikertomuksen.