|
  
|
| 1960 Radiossa esitelmä ”Sanaleikeistä” 8/1 1960. Radion ”Kielivartiossa” 28/1 1960. Eszrevételek a nyelvtan rendszérevéröl. Elöadas a Nyelv- és Irodalomtudományi Osztály 1959, április 21-i felovasó ülésén. Különlenyomat. A Magyar Tudománye Akadémia nyelv- és irodalomtudományé osztályának közleményei XV kötet 1-2. számából. 9 s. Radion ”Kielivartiossa” kielteisistä lauseista 10.3.1960. Lainausmerkkien virheellisestä käyttämisestä. Kielivartio 19.5.1960 . Intonaatiotutkimuksia 4. Eräs vakuuttavan ilmauksen laji. Virittäjä, 1960. Ihminen ja hänen kielensä. Esitelmä radiossa 14.5.1960. “Sellainen” sanan virhekäyttöä. Kielivartio 3.11.1960. Puhuva hiljaisuus. Esitelmä rotaryklubissa 24.10.1960 Varovaisuutta laatusanamääritteiden käyttöön. Kielivartio 22.12.1960. 1961 Hämmästyttävä kouluehdotus. Keskisuomalainen 22.1.1961. Helsingin Sanomat 22.1.1961. Ensimmäinen suomen kielioppi. Esitelmä radiossa 15.2.1961. Sanaleikeistä. Eripainos Kalevalaseuran Vuosikirjasta. 41/1961. 8 s. Palindromeista eli sanojen pyörtämisestä. Radiossa 3.5.1961 klo 22.20. János Horváth †. Helsingin Sanomat 22.3.1961. (Valokuva Kyllikki Penttilän.) Intonaatiotutkimuksia. 5. Valistuksen juhlakirja. 1961. Koulujen kevättutkinto vanha ja arvokas perinne. Kasvatus ja Koulu, 5, 1961. Paul Ariste Vadjalaste laule; Emakeele Seltsi aastaraamat VI; Jenö Juhász Moksa-mordvin szójegyzék, ilmoitukset Virittäjä. 1961. Kielivartion pikkuesitykset, 5 kappaletta. Kielivartio.. Julk. Suomen Akatemian kielitoimisto. 1961. Ss. 16, 42, 45, 69, 98. Ensimmäinen sanakirjamme. Esitelmä radiossa 10.12.1961. Puhuva hiljaisuus. Esitelmä radiossa 3.12.1961. Suomen intonaatiosta. Esitelmä Lundin yliopistossa 6.11.1961. Vodkasta votka. Virittäjä. 4, 1961. 1962 Numeroiden ja numerosarjojen lukemisesta. Kielivartio 15.2.1962. Virittäjä 2, 1962. Isoista ja pienistä kirjaimista. Kielivartio 12.4.1962. Jyväskylä kulttuurikaupunkina. Kuluttaja 21-22/1962. Oppikoulun pääsytutkinnon ns. sanakokeesta. Helsingin Sanomat 22.6.1962. Oma- vai vierasperäinenkö kulttuurisana? Uuden Kuvalehden toimitukselle kuvausta professori sanan saamista asuista (40 luvultaan). 27/1962. Aapiskukon viimeinen painos (12.) ilmestynyt. Intonaatiotutkimuksia. 6. Sananen tutkimusmenettelystä. Virittäjä 3, 1962. Osia Eräjärveltä. Virittäjä 4, 1962. Metakielisistä ilmauksista. Esitelmä Suomalaisessa Tiedeakatemiassa 14.121962. Eripainos Suomalainen Tiedeakatemia. Esitelmät ja Pöytäkirjat 1962. Helsinki 1963. 14 s. Über die metasprachlichen oder linguistischen Ausdrücke. Vortrag, gehalten am 14.12.1962. Sonderabdruck aus: Sitzungsberichte der Finnischen Akademie der Wissenschaften 1962. 15 s 1963 ”Päivän peilissä” haastattelulausunto, samoin televisiossa. Suomen kielen kehityksestä. Opettajain Lehti -/1963. Valtakunnallisesta korkeakoulupolitiikasta. Uusi Suomi 10.2.1963, Keskisuomalainen 12.2.1963. Tarpeettomasta mitä - sanasta. Kielivartio 7.3.1963. Virittäjä 2,1963. Komparatiivista eli voittoasteesta. Kielivartio 23.5.1963. Komparatiivin absoluuttinen käyttö. Virittäjä 3, 1963. Yliopistossa pitäisi olla suorastaan jotakin kirkkomaista. Näin otsikoitu repliikki Keski-Suomen Iltalehdessä 20.7.1963. Vastinetta Alvar Aallolle. Otteita monissa muissa lehdissä. Miten äidinkieltä opitaan? Radioesitys 19.9.1963. Lukemaan opettamisesta ja oppimisesta. Studia generalia -esitelmä 31.10.1963. Radiossa 3.11.1963. Suomen kielioppi. Toinen, tarkistettu painos. Porvoo 1963. 692 + 36 s. Lisävihko Suomen kieliopin 1. painokseen. Porvoo 1963. 36 s. Toinen kielivartio. Yleisradiossa pidettyjä kielipakinoita. Helsinki 1963. Sisältää 6 A.P:län esitystä. Kirjallisuuden vaikutuksesta ja kirjoittajien vastuusta. Kirjastolehti. 10, 1963. Puhua savolaista. Virittäjä 3, 1963. Vokaalisoinnusta. Kielivartio 14.11.1963. Hiukan pitkistä sanoista. Radiossa 18.10.1963. 1964 Nähdä ja katsoa . Kielivartio 26.2.1964. Yleisradion järjestämään E.N. Setälän syntymän 100-vuotismuistotilaisuuteen 7 min:n haastattelu. Ohjelmassa 26.2.1964, uusintana 12.4.1964. Lämpötilan ilmoituksista. Kielivartio 8.4.1964. Suomen ns. infinitiivien asema kieliopissa. Virittäjä 3, 1964. Eräs lukuneuvo. Kielivartio 22.9.1964. Aapiskukko, 12. painos. [Virheellisesti merkitty 13. painos.] Arvostelu Erik Wellanderin teoksesta ”Språk och språkvård”, Stockholm 1964. Virittäjä 3, 1964. Kieliopin opetusoppi. 2. muuttamaton painos. (Yhdessä Kyllikki Penttilän kanssa.) 63 s. Autojen rekisteritunnuksista. ”Talja tiedottaa” 5/1964. Hiukan ilmauksen täsmällisyydestä. Kielivartio 29.12.1964. Virittäjä 3, 1965. 1965 Puheen nopeudesta. Radiossa 16.3.1965. Virittäjä 2, 1965. Paul Ariste 60-vuotias. Virittäjä 1, 1965. Haastattelu Maaseudun Tulevaisuuden viikkoliitteessä 9, 1965. (”Tunnettuja suomalaisia tiedemiehiä”). Yliopistojen pro exercitio -kokeet. Suomalainen Suomi 3/1965. Vanhan kirjasuomen tulluvat ‘tulleet’. Virittäjä 2, 1965. Suomen kansankielen sanakirja. Suomalainen Suomi 6, 1965. Esittänyt maalaisliitolle (Kustaa Vilkunan ja M. Juuselan kautta) keskustaliitto-maalaisliitto puoluenimen sijaan nimeä maalais- ja keskikansan liitto. Suomen Sana. Tähän kokoomateokseen valittu kirjoitukset: 1) Semanttisia ylisäveliä (Suomalainen Suomi 1957), 2) Kielteisistä lauseista (Kielivartio 1961), 3) ”Pysähtyy 15 minuuttia” (Kielivartio 1961). Kielivartio III:een sijoitettu: 1) Vokaalisoinnusta, 2) Eräs lukuneuvo, 3) Nähdä ja katsoa, 4) Hiukan ilmauksen täsmällisyydestä, 5) Lämpötilan ilmoituksista. Sanallisen esityksen eheydestä ja hajanaisuudesta. Radiossa 12.9.1965. Suomalainen Suomi 8, 1965. Esitelmä Heinolan kansalaisopistossa 19.9.1965. Selostus Etelä-Suomen Sanomissa 20.9.1965: ”Lukupuhe leviää...”. Samoin Itä-Hämeessä 21.9.1965. Pro exercitio. Jyväskylän Ylioppilaslehti. 22/1965. Arvonimien muotomukautumisesta. Kielivartio 25.9.1965. Käynyt läpi prof. Uuno Saarnion käsikirjoituksen “Mitä tiedämme äärettömästä” ehdottaen joitakin muutoksia sen kieliasuun ja myös sisällykseen. Sanojen ja sanaliittojen toistunnasta. Virittäjä n:o 4, 1965. Huoltoasemasta huoltamo. Kielivartio 27.11.1965. Huoltoasemista huoltamoita. Moottori, 12/1965. Hiukan ilmauksen täsmällisyydestä. (Kielivartio 29.12.1965.) Virittäjä 3, 1965. Väitetyn harhatulkintani johdosta. Virittäjä 3/1965. Mitä olisi syytä nimittää puhekieleksi ja mitä ei? Kielivartio 18.12.1965. ”Mikä olisi campus suomeksi?” Jyväskylän Ylioppilaslehti. 29/1965. Liikennemerkkien lauseoppia. Viikkosanomat. 51-52, 1965. Toivottava nimenmuutos. (Yliopiston Apteekki > Helsingin yliopiston apteekki.) Keskisuomalainen 16.12.1965 toisena pääkirjoituksena. Lainattu Aamulehteen 17.12.1965. 1966 Lisää sanaleikeistä. Kalevalaseuran vuosikirja. 1966. Konkreettisen muuttaminen konkreetiksi. Virittäjä 3, 1966. Esitelty huoltoasema > huoltamo Aren aamuneuvottelussa. Are ottanee huoltamon käyttöön. Keskisuomalainen 24.2. ja Helsingin Sanomat 25.2.1966. Korkeakouluasioita eduskunnassa. Keskisuomalainen 22.2.1966, Suomenmaa 23.2.1966 nimellä ”Korkeakoulut ja kokonaisuus”, alla Yliopistomies. Haastattelu, opiskeluajoista. Haastattelija Seijaliisa Honkanen. Radioitu 10.4.1966. Otsikko: Minusta tuli tutkija (yleisradion panema). Hallinnon hajakeskitys tarpeen. Keskisuomalainen 4.3.1966 pääkirjoituksena. Yleisradiota varten kirjoitettu haastattelu kieliopista. Haastattelijana Seijaliisa Honkanen. Radioitu 30.4.1966. Otsikko: Onko kieliopissa juonta? Jyväskylän yliopiston asia. Artikkeli Keskisuomalaiselle päätoimittajan pyynnöstä. Julkaistu Yliopistomiehen nimissä 30.3.1966. Viikkotunti. Erään termin merkityksen vaiheita. Kasvatus ja Koulu 2–3, 1966. ”Kielihöperyyttä”. Vastinetta ”Kyllästyneelle”. Helsingin Sanomat 15.4.1966. Mitä viikkotunnilla nykyisin tarkoitetaan. Opettajain Lehti. 22/1966. Hallinnon hajasijoituksesta. Keskisuomalainen 17.4.1966 pääkirjoituksena. Kirjoitettu jatkoa yllämainittuihin radiohaastatteluihin. Radioitu 14.5.1966. Otsikkona: Näkökulmia. Kielikin on kehittynyt. Vuoden 1866 toukokuun 1. päivän asetusten selailua. Opettajain Lehti. 22/1966. Sensuuripuhetta. Jyväskylän Ylioppilaslehti. 16/1966. Jyväskylän yliopisto syntyy. Kirjoitettu Keskisuomalaisen pyynnöstä. 1.5.1966. Rauhantiede Jyväskylän tulevaan yliopistoon. Keskisuomalainen, pääkirjoitus 21.5.1966. Yliopiston apteekin asia tunkeutuu esille. Keskisuomalainen, pääkirjoitus 7.6.1966. Korkeakoulusta yliopistoksi. 15 min:n radioesitelmä 1.7.1966. Radioon 18.7.1966 lähetettäväksi ”Kirjapainotaidon esikoisia” (20 min.). ”Jyväskylä näyttää kadunmerkinnän mallia” (otsikko toimituksen), Viikkosanomat, 23/1966. ”Seurattava esimerkki”, kadunnimien osoittamisasiasta, Keskisuomalainen, 1.7.1966. Inkunaabeleista. Keskisuomalainen, 21.6.1966. A magyar jelzös szerkezetek szórendjéröl. Esitelmä Debrecenin lingvistikongressiin 24.-28.8.1966. (Puheenjohtajana Debrecenin kielitieteellisessä kongressissa sovelletun kielitieteen osastossa 26.8.1966. Osastossa oli 7 esitelmää, niiden johdosta käytettiin 33 puheenvuoroa.) Esteellisyys yliopistoasiain käsittelyssä. Julkaistu ”HSanomain toimitukselle” osastossa, 6.10.1966. Haastattelu radiossa Aapiskukosta. Iltapilkkumissa 6.10.1966. Keskittämisjärjettömyyttä vastaan. Viikkosanomat, 42/1966. Keskittämisjärjettömyyttä vastaan 2. (Ikaalisten rahalöydön vienti Kansallismuseoon.) Viikkosanomat, 45/1966. Västeråsin kirjalöytö. (Oletettu, että on kysymyksessä Agricolan Aapiskirjan loppuosa ja Jaakko Finnon katkismuksen 1. painos.) Keskisuomalainen 13.11.1966. Lainaus Uusi Suomi 15.11.1966. Juhlapuhe itsenäisyydenpäivänä 6.12.1966 kaupungin järjestämässä juhlassa yliopistossa. Keski-Suomen Jouluiltalehti, 1966. Minkälainen kirjallisuutemme esikoinen on? Viikkosanomat, 50/1966 otsikkona ”Agricolan Abckiria. Sananen radioesseestä. Yleisradion julkaisusarja 5-6, 1966. 1967 ”Sananen radioesseestä” esitetty radiossa 6.1.1967 uudelleen. ”Sanat ja sivellin” esitetty radiossa 26.1.1967. Sana ja sivellin. Suomalainen Suomi. 3, 1967. Ylioppilaat ja kurssikirjakysymys. Jyväskylän ylioppilaslehti 1/1967. Televisiossa 21.1.1967 osanottajana keskustelussa ”kurssikirjat kiven takana”. Radion ”Sanapohdin” ohjelmassa esitykseni (6 min.) hankalista imperfekteistä etsin, kärsin jne. (jotka mielestäni > etsein, kärsein jne.) Liikunnanopettajain valmistus Jyväskylään. Juhlapuhe. Keskisuomalainen 6.3.1967 kokonaan, lainaus Kansan Lehti 1.4.1967. Kirjoitettu filosofiselle tiedekunnalle esitys televisioyliopistosta. Annettu rehtorille 8.3.1967. Kielenopetuksen aloittamisen ajankohta. Opettajain Lehti 4, 1967. Miksi kaikki arvolöydöt Kansallismuseon kätköihin? Kotiseutu 1, 1967. Mikael Agricolan Abc-kiriasta. Esitelmä Turun yliopiston lisensiaattiseminaarissa 14.4.1967. Kasvatus ja Koulu. 4, 1967. 14 s. Attribuuttien järjestyksestä. Virittäjä 3, 1967. Esitelmä ”Pääkaupunki ja maaseutu” rotariklubissa 25.4.1967. Keskisuomalainen 26.4.1967. Iltalehti 27.4.1967. Jyväskylän Ylioppilaslehti 19.6.1967. Mitä arvelette tämmöisestä eli eräistä Valtion hankintakeskuksen liiketoimista. Viikkosanomat 22, 1967. Mikä viikkotunti on? Radioitu 3.9.1967. A magyar jelzös szerkezetek szórendjéröl. A magyar nyelv története és rendszere. A debreceni nemzetközi nyelvészkongresszusz elöndásai. 1967. Demokratia esitelmien ja keskustelujen aiheena. Jyväskylän Ylioppilaslehti 21, 1967. Rooli — nykypäivän muotisana. Uusi Suomi 21.11.1967. Kansan karttuisa käsi. Vuonna 1835 Helsingin yliopiston kirjaston hyväksi toimeenpannusta keräyksestä. Keskisuomalainen 12.11.1967. Salaperäinen yritys. Pääkirjoitus Uudessa Suomessa 19.11.1967. Yliopiston apteekista Yliopistonapteekki. Uusi Suomi 26.11.1967. Hilipetöörit ja lusiminen eli vieraan kielen ääntämisvaikeudet. Keskisuomalainen 25.11.1967. Liikennemerkkien lauseoppia. Uusi Suomi 5.12.1967, (voi niitä painovirheitä!). 1968 Muuan runo kielitieteestä. (Vagn Steen ”Fem digte om sprogvidenskab”) Radiossa 13.3.1968. Suomalainen Suomi 5/1968. Unkarin kielentutkimuksen voimannäyte. Uusi Suomi alakerta 18.1.1968. Peruskoulun kielenopetuksen toinen kysymysmerkki. Opettajain lehti 8/1968. A magyarországi nyelvtudomány bibliográfiája 1964. Budapest 1967. Virittäjä 1, 1968. Vieraan kielen opetuksen aloituksen alkamisajankohta. Uusi Suomi puheenvuoro-osasto 16.3.1968. Otsikko, Alkamisajankohta kielenopetuksessa. Mitä tarkoitetaan ja on tarkoitettu kansalliskirjallisuudella? Radiolle Snellmanin päivän ohjelmaksi, esitetty 12.5. ja 13.5.1968. Valvoja 5/1968. Über die Technik des Wörtersammelns in Mundarten. Vortrag gehalten in Jyväskylä 27.8.1968. Congressus secundus internationalis fenno-ugristarum Helsinki 23. – 28.VIII 1965. Yhdysvallat Herbert Tingstenin silmin. Uusi Suomi alakerta 14.4.1968. Wolfenbüttel, saksalainen pikkukaupunki ja muuan hurskas toivomus. Keskisuomalainen 1.5.1968. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kuukausikokouksessa esitys ”matkasta Saksaan Agricolan merkeissä”. Virittäjä 3, 1968. Avarakatseinen puristi Björn Collinder. Radiossa 8.8.1968. Virittäjä 4, 1968. Kivikoski vastaan Jones yms. vastakkaisuusilmaukset. Kielikello 1/1968. György Lakó 60-vuotias. Virittäjä 3, 1968. Nimisanataudista. Uusi Suomi 21.11.1968. Eräitä lyhenneseikkoja. Virittäjä 1, 1969. Kaksi vastakkaista asennetta. Keskisuomalainen 8.11.1968. 1969 Mitä tiedämme äärettömästä. Aamulehti 8.2.1969. Pakolaisen sanakirja. Keskisuomalainen 4.1.1969. Tuliteräsanoja eli uusia sanaehdokkaita. Suomen Kuvalehti 8/1969. Katukilvet näkyvämmiksi. Moottori 1/1969. Luento-opetus ym. yliopistoseikkoja. Radioitu 15.3.1969 nimenä ”Professorin normit”. Keskisuomalainen toukok. 1969. Eräitä lyhenneseikkoja. Virittäjä 1, 1969. Kirjoitetun kielen eli kirjoskielen tutkimuksen perusteista. Acta Universitatis Tamperensis A 26. 1969. Kelpaisiko huvis showksi? Suomen Kuvalehti 19/1969. ”Yksi mies — yksi ääni”. Uusi Suomi 6.4.1969. Alennusmyynnistä pelkkä ale. Mainosuutiset 5/1969. Sakari Vihosen laskuri-ehdotuksen johdosta. Suomen Kuvalehti 21/1969. Vanhojen kielioppiemme näköispainokset. Virittäjä 1, 1969. Projekti - uusi muotisana. Virittäjä 2, 1969. Alkukahdennus. Virittäjä 2, 1969. Heinolan seminaarin vastaisuudesta. Opettajain lehti 27/1969. Vielä alkukahdennuksesta. Virittäjä 4, 1969. A finn irodalom kezdetei. Vierailuluento Budapestin yliopistossa marraskuussa 1969. A homonímiáról különös tekintettel a finn nyelvre. Esitelmä Unkarin kielitieteellisessä seurassa 14.11.1969. Magyar Nyelv. 2, 1970. Koulunuudistusmielipide vuodelta 1915. Kasvatus ja Koulu 3-4, 1969. |
  Kuvissa vasemmalta oikealle: Aarni Penttilä moottoriveneen ruorissa Nauvossa / Hauenkuonon kalliolla Matti Sadeniemi, K. P. ja A. P.; kuvan otti Salme Sadeniemi / Munkkiniemen parvekkeella Uuno Saarnio ja A. P. |